aloituskuva_tekstilla_650_DSC_1086.jpg

suunnittele_www_KF5A4913.jpg

tekniikka_www_IMG_9376.jpg

Resurssit_www_KF5A9031.jpg

(kuvat toimivat linkkeinä sisältöön)



Kauppa, ota vastuu ravitsemustiedosta

Lauantai 1.8.2020 klo 9:27 - Kauko Niemi

Kalorit_IMG_79361.jpg

Milloinkahan kaupan asiakasjärjestelmät tai mitähän ne bonus-kortit sitten ovatkaan, alkavat oikeasti palvelemaan asiakkaita, eikä tyrkyttämään jotain ruokateollisuuden pupputuotetta.

Lidl aloitti viimeinkin tarjoamaan omaa plus-ohjelmaa. Puolimiljoonaa suomalaista latasi hetkessä kännykkäänsä plus-sovelluksen. Itse odotin jotain merkittävästi erilaista kuin Plussa- tai S-kortilla on ollut tarjolla jo vuosia. Ainoa käytännön ero on tähän mennessä ollut, ettei ole fyysistä korttia vaan kännykkäsovellus. Itselleni on heinäkuulta tulossa 0,63 euroa s-bonusta ja k-rahaa on näköjään tullut viimeiksi 2017 peräti 7 euroa. Näiden rahojen perässä tuskin kenenkään kannattaa juosta.

Jos kaupat oikeasti palvelisivat asiakkaita, niin järjestelmät kasvattaisivat asiakkaiden ravitsemustietoa. Kaikki tietohan on jo joka tapauksessa olemassa. Jokaisen tuotteen kupeessa on tarkat tiedot ravintosisällöistä. Itse en osta ainuttakaan ravintotuotetta, jonka sisältölistaa en olisi koskaan lukenut ja tutkinut.

Tai mikseivät ruokakauppojen järjestelmät rakenna omia algoritmejään. Odotan sitä päivää, kun Lidlin minulle tarjoamissa etukupongeissa ei ole hampurilaisia, pataattiranskalaisia, vastamelukuulokkeita, irtomakeisia, lihapiirakoita jne. Tuotteita joita en ole koskaan kyseisestä kaupasta ostanut.

Tietysti tässäkin on vaaransa kuten sosiaalisessa mediassa yleensäkin. Piilaakson pioneeri Jaron Lanier kertoo kirjassaan, miten Facebook ja Google ovat ottaneet mielemme ja yhteiskuntamme valtaansa käyttäytymisen muokkauksella. Kumpikin on kehittänyt niin kutsuttuja addiktiota synnyttäviä algoritmejä. Tarkkaan tieteeseen perustuvia toimintamalleja, joilla ihminen saadaan koukutettua ja oikein hyvin ovat onnistuneetkin.

Yksinkertaisimmillaan kauppa voisi perustaa edes ostokäyttäytymiseen perustuvia etuja. Vai olisiko se liian lempeää olla innostamatta asiakkaita jatkuviin heräteostoihin. Kuten nyt muutaman viikon Lidl-kokemukseni osoittaa, niin etukupongeilla ei ole mitään yhteyttä minun kauppakassiini. En tiedä millainen tilanne pitäisi tulla, että ostaisin hampurilaisen Lidlin tarjouskupongilla.

Kaupalla on joka tapauksessa täysi tieto mitä olen ostanut ja koska. Kauppa voisi jopa tietää melko tarkasti, että kahvipapuni ovat pian lopussa. No kaupan näkökulmasta ei tietenkään kannata tarjota erikoishintaa, kun pitää ostaa joka tapauksessa. Paitsi ostan sieltä mistä halvemmalla saan minun kriteerit täyttävät pavut.

Entäs, jos kauppa tarjoaisi ostoslistapalvelun. Laittaisin listalle ne kahvipavut ja saisin siihen tiedon minkä hintaisia mitkäkin pavut ovat tänään. Ja oikein huippuostoslistalla kauppa kertoisi, että ensi viikolla nämä pavut ovat tarjouksessa. Kun kirjoitan ostoslistalle tomaatti, niin saan tiedon millaisia tomaatteja ja mihin hintaan on tarjolla.

Olisin oikein tyytyväinen, jos saisin kaupan palveluun tehdä rajoituksia. Vaikkapa en halua mitään tarjouksia tuotteista, joissa on hiilihydraatteja enemmän kuin 15 g /100 g. Enkä tuotteita, joissa on lisättyä sokeria. Entäs sitten vegaanit, joille joka tapauksessa on turha tyrkyttää lihatuotteita. Meitä hyvin käyttäytyviä asiakkaita on vaikka kuinka paljon, joilla on joku allergia. Tiettyjen tuotteiden tai ravintosisällön rajoituslista olisi asiallinen palvelu.

K-ryhmällä oli muutamia vuosia sitten maailman paras palvelu, joka sitten vaivihkaa loppui jostain syystä. Plussapalvelusta pystyit näkemään ostostesi kokonaisravintosisällön. Ravintosisällöthän ovat jokaisen tuotteen kupeessa joka tapauksessa ja informaatio saatavissa varsin helposti.

Tuosta K-palvelusta sai kattavan kuvan millaista ruokavaliota toteutan. Ei nyt päivittäin – eikä ole edes tarpeen, mutta kuukausi- tai puolen vuoden tasolla näet helposti, että ruokaostoksesi sisältävät vaikkapa 70 prosenttia hiilihydraatteja 10 prosenttia proteinia ja 20 prosenttia rasvaa. Ja näin voit pikkuhiljaa alkaa odotella kakkostyypin diabeteksen puhkeamista ja ties mitä. Tai ostoskassisi kuitupitoisuus hipoo nollaa, voi odotella mitä ihmeellisimpiä ongelmia. Onhan vatsa toiset aivot ja hyvä bakteerikanta tarvitsee runsaasti kuituja tehdäkseen elimistöstäsi tasapainoisen.

Siis ravinnon kokonaiskuva pitkällä juoksulla olisi paljon tehokkaampi ravitsemustiedon lisääjä kuin joku yksittäinen tuote, jota joku julkkis on menestyksekkäästi muka käyttänyt pari viikkoa huimin tuloksin – täyttä huuhaata.

Elintarvikekaupalla olisi todella suuren mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan paremman ravitsemuksen tiellä. Jarrunahan tietysti on kuinka samalla hoituisi bisneksen maksimointi rehellisellä tiedolla ja toisaalta ruokateollisuuden huolena olisi liian helposti paljastuvat sivuraiteet .

Vai tarvitaanko valtiovallan holhousta, kuten Britanniassa päätettiin viime viikolla Boris Johnsonin mainostempussa. Kansan pitää pudottaa painoa – voi miten yllättävä päähänpisto voikin tulla koronan tehohoitopunkassa, että terveellä ihmisellä on parempi vastustuskyky.

Joka tapauksessa Briteissä hallituksen esityksessä yritetään saada epäterveellisen ruuan kulutus laskemaan. Paljon rasvaa ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden mainontaa hillitään. Paitsi että nykyisillä virallisilla ruokasuosituksilla on jo pitkään kasvatettu vastutuskyvyttömiä ihmisiä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 3.8.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, asiakasjärjestelmät, bonus-kortit, ravintotieto, S-korti. K-Plus, Lidl plus, Bori Johnson, asiakaspalvelu, ravintotieto

Osaatko kuunnella hiljaisuutta

Lauantai 25.7.2020 klo 21:09 - Kauko Niemi

Blogi_IMG_1625.jpg

Huomasin yhtenä päivänä yllättäen, että olin istunut tietokoneellani puolisentoista tuntia. Olin ihaillut muutaman Facebook-ryhmän kuvia. Siis satoja ehkä tuhansia kuvia Suomen luonnosta (Suomen luonnonvalokuvaajat, Suomen luonnonkuvaajat) linnuista (Suomen linnut), loputtoman kauniita ja hetkessä olevia maisemia (maisemavalokuvaajat).

Ryhdyin myös miettimään miksei näitä kuvia pystyttäisi jakamaan jonkinmoista korvausta vastaan ja rakentamaan suomalaista luontoimagoa.

Kuvat ovat harrastajien ottamia arkisen kauniita ja arkisen erikoisia luontohetkiä sellaisena kuin suomalainen luonto on mahdollista kohdata joka päivä erilaisena ja eri puolilla maata.

Varsinaiset luonnon mainoskuvat, kun ovat ulkopuolisia ja tekemällä tehtyjä, toki jotakin tiettyä yhtä bisnestä varten. Ymmärrän senkin, että luonto on joillekin vieras joillekin jopa pelottava. Ja varmasti on paljon ihmisiä, jotka ovat vieraantuneet luonnosta, eivätkä ole koskaan leikkineet käpylehmillä. Heille ei tuota suunnatonta tyydytystä olla hiljaisuudessa, vaan heidän on tarve esittää elämää jokin merkkituote päällä kansan keskuudessa.

Some on täynnä kotimaanmatkailijoiden ihastelua kuinka luonto voi olla kaunis. Jopa miljoonat suomalaiset saavat joka päivä ihastella mahtavia kokemuksia kotimaan luonnosta. Aivan kuin olisi juuri eilen keksitty ja syntynyt.

Koronan takia ulkomaan matkustuksella ei tällä hetkellä saa kerättyä irtopisteitä eikä arvostusta. Juuri nyt Suomi, Suomen luonto ja matkailu ovat kansan keskuudessa hyväksyttäviä kaikilla mittareilla mitattuna.

Vaikka itse olen käpylehmäihminen, oli minullekin luonto hukassa monien ruuhkavuosien ajan. Nyt nautin jokaisesta luontohetkestä ja opin jatkuvasti miksi luonto on viisaampi kuin sen yksi pieni osanen – ihminen.

Luonnollahan on suuri voima tasapainottaa elämää. Olin kerran luonnossa tuolla Lieksan takamailla. Kanssani oli intialainen ystäväni, joka aina muistaa vinoilla, että onko Helsingissä ulkonaliikkumiskielto. Eikä tuolloin tiedetty koronasta mitään.

Tuolla Lieksan takamailla hän pysähtyi heti ensimmäisenä päivän ja pyysi, että kuunnellaan tätä hiljaisuutta. Ja niinhän me sitten joka päivä istuimme kannon nokassa pitkiä toveja sanomatta sanaakaan ja kuuntelimme hiljaisuutta. Se oli yksi vaikuttavimmista luonto-opeistani tähän mennessä.

Luontomatkailun renessanssi ei ole alkanut kaikilta osin fiksusti. Ihmiset eivät ole aina tajunneet eikä muistaneet, että metsässä ei ole kunnossapito-osastoa, joka siivoaisi pussit, pullot ja purnukat pois. Monilla luontopaikoilla ja poluilla on onneksi luontokummitoimintaa. Vapaaehtoiset, luontoa rakastavat keräävät siivottomuudet pois.

Jokamiehen oikeudet korostuvat varsikin nyt kun metsissä on runsaasti tarjolla luonnon aitoja vitamiinipommeja. Mustikka ja hillasato palkitsee ahkerimmat ja rohkeimmat. Tosin kokemattomuutta luonnossa osoittaa, että hillasoille on tänä kesänä jo eksynyt autettavaksi yli 80 ihmistä. Suo kun näyttää kaikista suunnista samanlaiselta ja kun hetken olet marjojen perässä pyörinyt, voi suuntavaisto olla kokolailla hakusessa.

Jos on luontomatkailu saanut melkoisen piristysruiskeen, niin samoin on käynyt kotimaanmatkailulle yleisestikin ja jopa kesämökkikauppa on käynyt kuumana.

Erityisen positiivista on ollut se, että sukupolvi, joka oli hukkaamassa kotimaan matkailun, onkin 18 – 44 vuotiaat suurin kotimaanmatkailua kasvattava ikäryhmä tällä hetkellä. Suurin kiinnostus kotimaanmatkailussa on vesi. Onneksi sitä riittää ja rannikkoalueet ja suurien järvien rannat ovat nyt suosikkikohteita. Jopa useiden tuntien jonotuksia on koettu Turun saaristoreitillä ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluvassa hiljaisessa Ulko-Tammion saaressa eletään huippuvilkasta kesää.

Veneilyn määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti, ja koronakevät sai suosion suorastaan ryöpsähtämään. Heinäkuun alkuun mennessä uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin jopa neljännes enemmän kuin viime vuonna. Parhaimmillaan veneiden myynti on jopa tuplaantunut viime vuodesta.

Toki lentoliikenteen avauduttua, moni suuntaa jälleen Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta aivan varmasti moni luontomatkailija on kokenut sisäisen rauhan ja kotimaanmatkailun helppouden, joten koronakesä tuskin jää ainoaksi kotimaan matkailun piikiksi ja kohokohdaksi.

Uusi tekniikkakin auttaa asiassa, vaikkapa Sanomien uusittu lomatutka netissä löytää sinulle yli 300 kotimaan kohdetta, joita et muuten helpolla löytäisi.

 

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 27.7.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, luontomatkailu, kotimaanmatkailu, luonto,

Osaatko kuunnella hiljaisuutta

Lauantai 25.7.2020 klo 21:06 - Kauko Niemi

Blogi_IMG_1625.jpg

Huomasin yhtenä päivänä yllättäen, että olin istunut tietokoneellani puolisentoista tuntia. Olin ihaillut muutaman Facebook-ryhmän kuvia. Siis satoja ehkä tuhansia kuvia Suomen luonnosta (Suomen luonnonvalokuvaajat, Suomen luonnonkuvaajat) linnuista (Suomen linnut), loputtoman kauniita ja hetkessä olevia maisemia (maisemavalokuvaajat).

Ryhdyin myös miettimään miksei näitä kuvia pystyttäisi jakamaan jonkinmoista korvausta vastaan ja rakentamaan suomalaista luontoimagoa.

Kuvat ovat harrastajien ottamia arkisen kauniita ja arkisen erikoisia luontohetkiä sellaisena kuin suomalainen luonto on mahdollista kohdata joka päivä erilaisena ja eri puolilla maata.

Varsinaiset luonnon mainoskuvat, kun ovat ulkopuolisia ja tekemällä tehtyjä, toki jotakin tiettyä yhtä bisnestä varten. Ymmärrän senkin, että luonto on joillekin vieras joillekin jopa pelottava. Ja varmasti on paljon ihmisiä, jotka ovat vieraantuneet luonnosta, eivätkä ole koskaan leikkineet käpylehmillä. Heille ei tuota suunnatonta tyydytystä olla hiljaisuudessa, vaan heidän on tarve esittää elämää jokin merkkituote päällä kansan keskuudessa.

Some on täynnä kotimaanmatkailijoiden ihastelua kuinka luonto voi olla kaunis. Jopa miljoonat suomalaiset saavat joka päivä ihastella mahtavia kokemuksia kotimaan luonnosta. Aivan kuin olisi juuri eilen keksitty ja syntynyt.

Koronan takia ulkomaan matkustuksella ei tällä hetkellä saa kerättyä irtopisteitä eikä arvostusta. Juuri nyt Suomi, Suomen luonto ja matkailu ovat kansan keskuudessa hyväksyttäviä kaikilla mittareilla mitattuna.

Vaikka itse olen käpylehmäihminen, oli minullekin luonto hukassa monien ruuhkavuosien ajan. Nyt nautin jokaisesta luontohetkestä ja opin jatkuvasti miksi luonto on viisaampi kuin sen yksi pieni osanen – ihminen.

Luonnollahan on suuri voima tasapainottaa elämää. Olin kerran luonnossa tuolla Lieksan takamailla. Kanssani oli intialainen ystäväni, joka aina muistaa vinoilla, että onko Helsingissä ulkonaliikkumiskielto. Eikä tuolloin tiedetty koronasta mitään.

Tuolla Lieksan takamailla hän pysähtyi heti ensimmäisenä päivän ja pyysi, että kuunnellaan tätä hiljaisuutta. Ja niinhän me sitten joka päivä istuimme kannon nokassa pitkiä toveja sanomatta sanaakaan ja kuuntelimme hiljaisuutta. Se oli yksi vaikuttavimmista luonto-opeistani tähän mennessä.

Luontomatkailun renessanssi ei ole alkanut kaikilta osin fiksusti. Ihmiset eivät ole aina tajunneet eikä muistaneet, että metsässä ei ole kunnossapito-osastoa, joka siivoaisi pussit, pullot ja purnukat pois. Monilla luontopaikoilla ja poluilla on onneksi luontokummitoimintaa. Vapaaehtoiset, luontoa rakastavat keräävät siivottomuudet pois.

Jokamiehen oikeudet korostuvat varsikin nyt kun metsissä on runsaasti tarjolla luonnon aitoja vitamiinipommeja. Mustikka ja hillasato palkitsee ahkerimmat ja rohkeimmat. Tosin kokemattomuutta luonnossa osoittaa, että hillasoille on tänä kesänä jo eksynyt autettavaksi yli 80 ihmistä. Suo kun näyttää kaikista suunnista samanlaiselta ja kun hetken olet marjojen perässä pyörinyt, voi suuntavaisto olla kokolailla hakusessa.

Jos on luontomatkailu saanut melkoisen piristysruiskeen, niin samoin on käynyt kotimaanmatkailulle yleisestikin ja jopa kesämökkikauppa on käynyt kuumana.

Erityisen positiivista on ollut se, että sukupolvi, joka oli hukkaamassa kotimaan matkailun, onkin 18 – 44 vuotiaat suurin kotimaanmatkailua kasvattava ikäryhmä tällä hetkellä. Suurin kiinnostus kotimaanmatkailussa on vesi. Onneksi sitä riittää ja rannikkoalueet ja suurien järvien rannat ovat nyt suosikkikohteita. Jopa useiden tuntien jonotuksia on koettu Turun saaristoreitillä ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluvassa hiljaisessa Ulko-Tammion saaressa eletään huippuvilkasta kesää.

Veneilyn määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti, ja koronakevät sai suosion suorastaan ryöpsähtämään. Heinäkuun alkuun mennessä uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin jopa neljännes enemmän kuin viime vuonna. Parhaimmillaan veneiden myynti on jopa tuplaantunut viime vuodesta.

Toki lentoliikenteen avauduttua, moni suuntaa jälleen Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta aivan varmasti moni luontomatkailija on kokenut sisäisen rauhan ja kotimaanmatkailun helppouden, joten koronakesä tuskin jää ainoaksi kotimaan matkailun piikiksi ja kohokohdaksi.

Uusi tekniikkakin auttaa asiassa, vaikkapa Sanomien uusittu lomatutka netissä löytää sinulle yli 300 kotimaan kohdetta, joita et muuten helpolla löytäisi.

 

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 27.7.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, luontomatkailu, kotimaanmatkailu, luonto,

Lisää kirjoituksia