Finanssikriisillä on väärä nimi

Perjantai 17.10.2008 - Kauko Niemi

Nyt kannattaisi jo antaa periksi ja lopettaa puhumasta talous- tai rahoituskriisistä.

Aikoinaan romahti kommunismi Neuvostoliiton hajoamiseen. Nyt romahtaa kapitalismi. Sen vuoro oli tulla tiensä päähän.

Kapitalismilla ja markkinataloudella on tässä kommentissa täysin eri merkitykset. Kapitalismi on vastuutonta ja markkinatalous on vastuullista liiketoimintaa.

Pitäisi ymmärtää, ettei tyhjästä voi nyhjästä saati syntyä mitään pysyvää. Ehkä finanssimaailman on vihdoin ymmärrettävä, että maailmassa on muitakin arvoja kuin kvartaaleittain mitattavia numeroita, joilla spekuloidaan ja keikutetaan venettä ja mitataan ulos jokainen heilahdus.

Numeroiden joukossa ovat jo ihmisetkin, joita heitetään ulos ja otetaan sisään vuosineljänneksien tahdissa. Sekään ei voi olla tuottavaa pitkällä aikajänteellä.

Jossakin Neuvostoliiton ja finanssikeinottelun välissä lienee se linja, joka voi jatkua pidempään kuin kvartaalin.

Ääriliikkeet syntyvät ahneudesta. Siitä ominaisuudesta ihminen ei valitettavasti pääse eroon. Sopiva määrä ahneuttakin on siedettävä ominaisuus, mutta valitettavasti liian monen kohdalla ahneus ei tunne rajoja eikä keinoja. Ahneus ja naapurikateus synnyttävät tuhoisia seurauksia niin valtiojohdossa, yritysjohdossa kuin uskonnoissakin. Maailman historiassa on aivan liikaa esimerkkejä näistä.

Tämän päivän yhteisöllisyys ei ole sitä mitä yhteisöllisyys sanana alun perin on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen joissakin itämaisissa kulttuureissa. Tämän päivän yhteisöllisyys netissä ruokkii ahneutta ja kateutta. Netissä on helppo tirkistellä toisia ja panna paremmaksi. Tai hullaannuttaa toisia.

Finanssikriisi on tervetullut maailman nykyisen järjestyksen pysäyttäjä. Kenenkään ei pitäisi sääliä keinottelijoiden rahoja, joilla ei ole yhteyttä realimaailmaan. Ainoa syy miksi valtioiden pitää tulla väliin, on se etteivät kaikkein ahneimmat pääse vetämään välistä ja äärimmilleen vietynä synnyttämään sotia. Ahneuden kuvaan kun ei kuulu keinojen ja niiden seurausten harkitseminen.

Lue myös - Missä piilevät rohkeat

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: finanssikriisi

Nyt olen varma desibeleistä

Sunnuntai 12.10.2008 - Kauko Niemi

Vakuutuin perjantaina, että nautittiva elämys voi olla jotain aivan muuta kuin 120 desibelin raastava jumputus.


Arena-konsertit kun eivät melunsa takia ole kuuluneet ohjelmaani enää vuosiin. Elokuvissa käynti loppui myös uusien teattereiden ja tolkuttoman metelin takia muutamia vuosia sitten. Ja kun olen asiasta maininnut ystävilleni, niin yllättävän moni karttaa elokuvateattereita samasta syystä. kannattaisikohan finkinojen tehdä pientä markkinatutkimusta.

Erääseen arena-konserttiin jouduin viran puolesta ja lähdin pois ennen kuin illan päätähti ehti edes lavalle. Lämppäribändillä olivat nupit kaakkoon ja olo sietämätön.

Yhden stadionkonsertin istuin korvatulpat korvissa vessarivistön takana. En ripulin, vaan melun takia.

Suomalaisen lauluyhtyeen Club for Five joulukonsertti kirkossa oli käsittämätön. Sähköinen äänenvahvistus kirkkotilassa rock-konsertin volyymeilla. Seuraavana jouluna volyymitasot olivat pudonneet puoleen ja kaiutinsetit piilotettu sivistyneesti. Valitettavasti taitavan ryhmän esitykset perustuvat osin sähköisiin efekteihin ja siksi pakko käyttää tekniikkaa kirkkokonserteissa.

Mutta usko hyvään palautui perjantaina 10.10.2008, kun istuin kuuntelemassa ja nauttimassa Leonard Cohenin konserttia Hartwall Arenassa.

Sisään mennessä pysähdyin kauhusta, kun korvatulppakauppiaat olivat heti ovenpielessä. Ei kait tämäkin konsertti ole desibeleillä leikkimistä. Toivoin, että kyse oli arenakonsertin toimintamallista, jossa myydään paitsi kaljaa, niin myös tulppia ja promokamoja riippumatta kuka esiintyy ja miten. Jätin tulpat ostamatta ja päätin että pääseehän hallista pois, jos korvia särkee.

En ole mikään suuri Leonardin fani. En tunne kovin tarkkaan hänen musiikkiaan. Tiedän vain että herra on enemmän runoilija kuin laulaja ja että biisien menestys nojaa sanomaan. Ja lippukin tuli ostettua seuran vuoksi. Ystäväni on niin suuri fani, että lensi Suomen rajojen ulkopuolelta Helsinkiin kun Lontoosta ei enää saanut lippuja. Kiitos hänelle houkutuksesta.

Mutta itse konserttiin. Eleetön 74-vuotias karisma täytti koko areenan ensimmäisestä minuutista lähtien. Ja mikä nautittavinta, tekniikka henkilökunta tuki tätä karismaa 110 prosenttia. Äänen toisto tuhansien ihmisten täyttämässä hehtaarihallissa oli laadultaan liki samaa luokkaa kuin olisi kuunnellut musiikkia akustisessa tilassa. Ja mikä hienointa volyymit olivat myös tukemassa karismaa nautittavilla ja leppoisilla tasoilla. Eikä ollut mitään ongelmaa kuulla Cohenin laulullisia viestejä ja leppoisia välispiikkejä.

Tästä on todella paljon opittavaa heillä, jotka työskentelevät mixeripöytien takana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: desibeli, Leonard Cohen

Niinistö on nopea oppimaan

Keskiviikko 1.10.2008 - Kauko Niemi

Täytyy kunnioittaa Niinistön oppimiskykyä. Karpelan jälkeen Niinistö ei ole seurustellut lainkaan vaan mennyt ainoastaan naimisiin. Tältä se näyttää kun lehtiä lukee. Eli omasta tahdosta on kiinni onko jokainen lemmenilta lööppinä iltapäivälehdissä vai ei.


Niinistön temppu ja kuinka se tehdään oli varsin tyylikäs. Hääkahvit huoltoasemalla ja häämatka Budapestiin. Kummassakaan ei ollut suurta glamouria. Kahden ”tavallisen ihmisen” tavallisia paikkoja. Pääasia että heillä oli keskenään hyvä olla.

Vapautunutta, hyvää oloa tuskin saavuttaa, jos koko valtakunta seuraa minuutti minuutilta tapahtumia.

Ehkä Niinistön ei tarvitse julkisuutta enää enempää. Tai lopputulos ehkä keräsi enemmän julkisuutta kuin se, että olisi kutsunut juorulehdet paikalle. Siinä on taas hyvä tutkimuksen aihe jollekin tiedotusopin opiskelijalle.

Onnittelut!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sauli Niinistö,