Rakkautta vai politiikkaa

Torstai 18.11.2010 - Kauko Niemi

Venäjän pääministeri Vladimir Putin hali koiranpentua  viime lauantaina, kun hän oli valtiovierailulla Bulgariassa. Putinin hellyyskohtaus purkautui juuri ennen lehdistötilaisuutta.

Putinin macho-imago vaatinee pientä pehmennystä jo senkin jälkeen kun Bushin muistelmissa Putin oli isotellut  koirallaan Bushille, jonka koira oli vain pieni turri Putinin koiran rinnalla.

Ilmeisen eläinrakas Putin on ikuistettu eläinkuvissa aikaisemminkin. Yleensä vain eläimet ovat olleen miehekkään kokoisia, joten koiranpennun hyväily silloin kun kamerat ”sattuvat” olemaan paikalla, lienee harkittua politiikkaa.

Kaikilla suurilla päämiehillä, ja kuninkaallisilla on oma koiratarinansa ja koira vilahtaa sopivasti inhimillistäen politiikan retoriikkaa.

Barack Obama oli yksi harvoista presidenteistä, jolla ei ollut vaalikampanjan aikana koiraa. Yhdysvalloissa gallupit mittasivat koko kampanjan ajan kannatusta koiranomistajien ja koirattomien äänestäjien keskuudessa. Jako oli selkeä. Koiraihmisten keskuudessa Obaman kannatus oli yli 10 prosenttiyksikköä alempi kuin muiden keskuudessa.

Suomessa politiikkaa ei juurikaan ole inhimillistetty näillä konstein. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen on esiintynyt kissansa kanssa vaalimainoksissa.

Hauva.com teki juttua ministereiden koirista ja ministerit tai heidän sihteerinsä olivat enemmänkin ihmeissään koirakyselyistä kuin olisivat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa on merkittävässä roolissa uusi kommunikaatiokanava Facebook ja muut sähköiset vaikuttamiskeinot. Mielenkiintoista on nähdä pehmennetäänkö ja inhimillistetäänkö kovaa ja ryvettynyttä politiikkaa lemmikeillä.

Suomessa on joka viidennessä taloudessa koira ja koiria on noin 600 000. Tuosta voi arvioida että Suomessa on koiriin myönteisesti suhtautuvia äänestäjiä helposti 1,5 miljoonaa. Ei aivan mitätön kohderyhmä.

Mainostajat ovat myös kautta aikojen oivaltaneet koiran symboliikan. Elisan vahtipalvelussa koira symbolisoi kodin valvontaa, mutta tässä tapauksessa elektronista. Tulikiven takkamainoksissa kodikkuutta luo koira. BMW:n dalmatialainen luonee kuvaa luotettavuudesta ja ihmisen parhaasta ystävästä. Tosin mainos pelaa enemmän visuaalisuudella. Musta täplikäs koira poseeraa mustan ja valkoisen auton välimaastossa. Noutaja on saanut tehtäväkseen noutaa ja repiä vakuutuslaskuja OP:n mainoksessa. Saunalahden internet-yhteys tarjoillaan myös koiran tuomalla piuhalla.

Menen äänestämään kaikesta huolimatta

Sunnuntai 14.11.2010 - Kauko Niemi

Tänään joutuu miettimään aidosti suhdetta kirkkoon. Pitää päättää ketä äänestää kirkon vaaleissa tänään.

Yhtään ehdokasta en tunne henkilökohtaisesti. Yhdenkään ehdokkaan todellisia ajatuksia en tiedä mitä ne ovat juhlapuheissa, vaalikampanjoissa ja todellisessa elämässä.

Voit jo tässä vaiheessa ymmärtää, että olen kirkon jäsen, muutenhan asia ei minulle kuuluisi. Toki olen monesti miettinyt sitäkin vaihtoehtoa, että tekisin pari matkaa Suomen rajojen ulkopuolelle niillä rahoilla, jotka säästyisivät kirkosta eroamisella. Viimeksi asiaa pohdin surullisen homoillan jälkeen.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että sivusta ja takana jupiseminen ei ole niin tehokasta, kuin yrittää itse vaikuttaa asioiden kulkuihin.

En koe itseäni uskovaiseksi. Rukous silloin tällöin ilman muotoseikkoja kuuluu elämääni. Käyn kirkon messuissa normaalia suomalaista useammin. Tosin niistä valtaosa on viranpuolesta käyntejä. Eli kuoron mukana avustamassa messuja. Sekään ei ole minulle vastenmielistä. Saahan siellä kuulla ainakin urkujen soittoa. Urut kun ovat minun mielessäni soitin numero yksi. Niin pahasti olen kyllästynyt kaiken maailman konejyskeeseen, mitä uruilla ei onneksi saada aikaan.

Itse kirkkorakennus pysäyttää minut aina, olin sitten missä päin maailmaa tahansa. Voin hyvin sanoa että kirkko ja sauna ovat ainoat paikat, missä minun mieleeni hiipii syvääkin syvempi rauha.

Ehkäpä maksan kirkollisveroa juuri sen takia, että kirkkorakennukset pysyvät kunnossa ja sinne pääsee piipahtamaan. Tosin sekään ei ole itsestään selvyys enää. Niin monet kirkot pitävät ovensa lukittuina suojellakseen omaisuuttaan.

Kirkon tarjoamasta sisällöstä voin olla montaa mieltä. Minä uskon omalla tavallani, mikä ei ole suinkaan sama tapa kuin kansankirkkomme. Ja sanatarkat muotoseikat ja erilaiset protokollat ärsyttävät niin kirkossa kuin koko elämässä.

Tuore kirkolliskokouksen päätös homoparien rukouksesta, johon odotetaan sanamuotoja seuraavat puoli vuotta, tuntuu surkuhupaisalta. Onneksi minun ei tarvitse miettiä muotoseikkoja, jos ja kun on tarvetta rukoilla.

Ortodoksisen kirkon tiedottaja: "...on olemassa vain avioliittotoimitus, joka on miehen ja naisen välinen. Kaikilla kirkon jäsenillä on kuitenkin oikeus pyytää rukoushetkeä. Tällaisia rukouspalveluksia toimitetaan satoja, ellei tuhansia ortodoksisissa perheissä, jos perheeseen esimerkiksi syntyy lapsi tai on syntymäpäivä. Näissä rukouspalveluksissa rukoillaan sen kodin asukkaille. Onko siellä Matti ja Miina vai Matti ja Martti, niin sitten siunataan ja sillä siisti."Ortodokseilla on terveempi suhde asiaan.

Olen myös kiinnostunut muiden uskontokuntien tarjoamasta sisällöstä. Esimerkiksi buddhalaisuudessa on monia todella mielenkiintoisia asioita. Ystäväpiiriini kuuluu buddhalainen munkki, jolta olen saanut paljon ymmärrystä heidän ajattelutapaansa.

Mutta takaisin tämän päivän vaaleihin ja ehdokkaan löytämiseen. Ainoaksi keinoksi jää vaalikone ehdokkaan löytämiseksi.

Vastasin ensin normaalisti kaikkiin kysymyksiin ja ykkösehdokkaan ajatukset vastasivat 68 prosenttisesti minun ajatuksiani. Tällaisten nettivalintakoneiden hienous piilee siinä, että voit testata useampaan kertaan ja havaita kuinka suuri merkitys on erilaisilla painotuksilla.

Loppujen lopuksi vastasin vain neljään kysymykseen. Nämä olivat kaikki minulle periaatteellisia asiakysymyksiä kuten suhtautuminen naispappeihin ja homoihin ja pariin muuhun asiaan. Jätin siis kokonaan arvioimatta mistä kirkon pitää säästää, jos tulee rahapula jne.

Nyt ykkösehdokkaaksi saamani ajatukset vastasivat minun ajatuksiani enää 36 prosenttisesti. Ja kun lisään tähän vielä oman reunaehtoni, että äänestän vain nuorta, enkä ikäistäni mummoa tai vaaria, niin jälleen oli pakko miettiä, että onko minulla oikeasti ja aidosti ehdokasta, jota kannattaa äänestää. Vastaako kirkko ihan oikeasti ajatusmaailmaani.

Menen äänestämään.

Mopsi karkasi käsistä

Tiistai 2.11.2010

Viimeaikaiset vakavat koiranrääkkäystapaukset osoittavat, että teot, oikeuden päätökset ja nykyinen eläinsuojelulaki eivät vastaa kansan käsitystä koirien hyvästä huolenpidosta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätös palauttaa koira takaisin rääkkääjälle sai vastaryöpyn kahdella rintamalla. Facebook-ryhmässä ja adressin allekirjoituksena.

Adressi sai hetkessä yli 32000 allekirjoitusta ja se eteni kohtuullisen säädyllisesti ilman suuria ylilyöntejä. Hauva.com myös suositteli allekirjoitusta. Sen sijaan Facebook-ryhmältä karkasi mopo tai tässä tapauksessa mopsi käsistä.

Poliisi arvelee tällä hetkellä, että facebook-ryhmän jäsenille tullaan nostamaan syytteitä. Käräjäoikeudessa ehdollisen tuomion saaneen miehen nimi on ryhmässä julkaistu ja henkeä ja hyvinvointia uhattu sadoissa kirjoituksissa. Monet kommentit täyttävät rikoslain pykälän laittomasta uhkauksesta.

Netin helppous ja nopeus ei kuitenkaan saa pettää harkintakykyä eikä sen kautta tule provosoitua ja lähteä sumeilematta mukaan.

Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan muuttamassa ja se saa kokonaan uuden rangaistusluokan, törkeä eläinsuojelurikos. Uusi laki tullee voimaan vielä tällä vaalikaudella. Tosin tälläkin hetkellä tuomioistuimilla olisi mahdollisuus suurempiin rangaistuksiin kuin mitä langetetaan.

HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen vaatii tuomioistuimia ottamaan vakavissa eläinrääkkäystapauksissa käyttöön eläinsuojelurikosten rangaistusasteikon yläpään.

Luukkaisen mukaan rangaistuksen ankaruus on viesti kansalaisille: se kertoo tehdyn rikoksen vakavuudesta ja tekijän syyllisyydestä. Tällä hetkellä maksimirangaistus eläinrääkkäyksestä on kaksi vuotta vankeutta, mutta ehdollisiakin vankeusrangaistuksia jaetaan hyvin säästeliäästi, ehdottomina vankeustuomioita ei langeteta juuri lainkaan.

Luukkaisen vaatimuksiin on helppo yhtyä, kun esimerkiksi alkuvuodesta Espoossa dobermannin pesäpallomailalla kuoliaaksi iskeneen miehen syyte hylättiin käräjäoikeudessa.

Ihmisten mielissä koira tuntuu ikään kuin perheenjäseneltä ja mielissä pyörivät rangaistusvaateet ovat helposti samanlaisia kuin henkirikoksissa. Kuitenkin on muistettava, että koira on laintulkinnassa esine. Omaisuuden suoja on taas lainsäädännössämme hyvin vahva.

Se että koira on esine saattaa jopa johtaa surkuhupaisiin tilanteisiin. Oikeuslaitoksen tulkinnat saattavat olla hyvin erilaiset, jos sinä itse aiheutat naapurin koiralle vahinkoa tai kun koirasi aiheuttaa naapurinkoiralle vahinkoa. vaikka lopputulos saattaisi olla sama. Olet kajonnut toisen omaisuuteen.

Turussa syyttäjä on saanut uutta tietoa tapauksesta ja vie jutun hovioikeuteen, joten koiraa ei palauteta ennen seuraavaa oikeusastetta omistajalleen. Toivottavasti siihen mennessä suurimmat intohimot ovat laantuneet. Saamme aikanaan nähdä saadaanko päätöstä, joka paremmin vastaa ihmisten käsitystä hyvästä koiranpidosta.

Oikeuden ottaminen omiin käsiin ei laillista edes internetissä.