Tuntuu uskomattomalta että yksi ihminen pystyy huijaamaan ainakin 114 kertaa

Keskiviikko 25.4.2012 - Kauko Niemi

Netti on hyvä informaatiokanava, muttei koskaan lemmikin lopullinen ja ainoa ostokanava. Lemmikin ostossa raha siirtyy vasta kun olet nähnyt kasvuolosuhteet ja kasvattajan ilman hetkellisiä suuria tunteenpurkauksia.

Asiaahan on toitotettu vaikka kuinka paljon ja aina vaan eläinkauppaa käyvät huijarit käärivät sievoiset summat ja vain osa jää kiinni.

Nuori nainen osti hevosta Suomen rajojen ulkopuolelta ja joutui 8500 euron vedätyksen kohteeksi, eikä hevosesta ole mitään tietoa. Poliisi kertoi viime viikolla tutkivansa asiaa.

Keski-Suomen käräjäoikeus vangitsi tällä viikolla vuonna 1990 syntyneen naisen todennäköisin syin petoksesta epäiltynä, kirjoittaa Keskisuomalainen.

Nuoren jyväskyläläisnaisen epäillään huijanneen ihmisiä, kauppaamalla olemattomia kissan- ja koiranpentuja.

Poliisilla on parhaillaan tutkittavana, pelkästään tämän vuoden aikana tapahtuneita, kissan- ja koiranpentuihin liittyviä petosepäilyjä yhteensä 114.

Poliisin mukaan nainen myi eläimiä yhdellä nettipalstalla. Hän uskotteli myyvänsä rutukissoja ja -koiria. Rahat hän sai, kun ihmiset maksoivat eläimistä varausmaksuja.

Jos netissä annettu puhelinnumero on tekaistu, niin kuin tässä Jyväskylän tapauksessa, pitäisi hälytyskellojen soida melko kovaa.

Aika moni jo ymmärtää jättää lähettämättä pankkitilin numeron, kun viestissä kerrotaan, että rikas sukulainen on kuollut Yhdysvalloissa ja miljoona perintö odottaa.

Nyt pitäisi oppia ymmärtämään, ettei lemmikkiä voi ostaa suoraan netistä. Esimerkiksi koiranpennut ensimmäiset viikot ovat kasvatuksen kannalta ja koko koiran eliniän kannalta niin merkittäviä, ettei kenenkään pidä maksaa sellaisesta pennusta, jonka taustasta ei ole tietoa.

Ja jos hyväsydämisyyttäsi haluat pelastaa lemmikin huonoista oloista, niin senkin pitää olla harkittua riskinottoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: huijari, petos, koira, kissa

Koirat kärsivät jalostuksesta

Torstai 19.4.2012 - Kauko Niemi

Vain noin kaksi prosenttia uskoo, etteivät koirat kärsi jalostamisesta, ja noin kolme prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Huikeat 93 prosenttia, pitivät koirarotuja liian jalostettuina. Suomalaisten käsitys jalostuksen vaikutuksesta koirien terveyteen on varsin selvä.

Luvut selviävät, kun  MTV3:n Helmi-verkkopalvelu kysyi lukijoiltaan, jalostetaanko koirarotuja liikaa. Noin 500 henkilöä kävi kertomassa mielipiteensä kyselyssä, jonka mukaan koirat ovat joutuneet kärsimään jalostamisesta.

Vastaajien mukaan erityisesti saksanpaimenkoira ja lyhytkuonoiset rodut kuten mopsi olivat joutuneet kärsimään jalostamisesta. Vastaajien mukaan jalostaminen aiheutti koirille vikoja ja sairauksia, joilta olisi muuten voinut välttyä.

Kyselyssä moni häpesi ihmisten toimintaa. Kuinka moni sitten oikeasti huomioi koiraa valitessaan koiran mahdolliset kärsimykset saati koiran elinkaarikustannukset.

Jos ihmisten toiminta hävettää, niin siihen voi ottaa selkeästi kantaa karttamalla ongelmarotuja. Koirakaupoissa ovat tunteet aina niin pinnalla, ettei ”tuotevalintaa” pystytä tekemään järkiperustein.

Tuttavani koiran polviremontti on maksanut tähän mennessä 2500 euroa. Eikä kyse ole edes ongelmarodusta. Entä sitten kun koiraansa rakastuneella omistajalla ei olekaan noita tuhansia euroja lääkärikuluihin. Valitettavasti silloin astuu piikkivaihtoehto esiin.

Tarkka rodun ja kennelin valinta sekä kaikin puolin terveellinen elämä saattavat auttaa jonkin verran, mutta nekään eivät takaa koiran elinkaarikustannusten pysymistä kohtuullisina. Perinnöllisiä tauteja on jo paikallistettu satoja. Kaikki enemmän ja vähemmän ihmisten oman edun tavoittelun seurauksena.

Brittiläisessä parin vuoden takaisessa selvityksessä laskettiin, paljonko koirien omistajilta uppoaa rahaa eläinlääkäriin, ruokaa, trimmaukseen, vakuutuksiin ja muihin välttämättömyyksiin.

Halvimmalla selviävät jackrusselterrierin, spanielin ja labradorinnoutajan omistajat. He saattavat päästä koiran omistamisesta jopa 33 000 - 38 000 eurolla. Tutkimukseen vastanneista koiranomistajista 39 prosentilla ei ollut käsitystä, kuinka paljon lemmikkiin kokonaisuudessaan kuluu rahaa. Tutkimuksessa haastateltiin yli 3000 koiranomistajaa.

Tässä listaa brittiläisistä koirakustannuksista, jotka antavat osviittaa Millaiseen määrään euroja pitäisi varautua.

Chihuahua 112 400 euroa
Bokseri 62 100 euroa
Kultainennoutaja 60 800 euroa
Bulldog 43 100 euroa
Beagle 42 000 euroa
Labradorinnoutaja 38 400 euroa
Spanieli 34 100 euroa
Jackrussel 33 400 euroa



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koira, jalostus

Uusmediatutkijalle tuhannen taalan paikka

Maanantai 16.4.2012 - Kauko Niemi

Oikotie kertoo olevansa suurin asuntokanava Suomessa, silloin kun mittarina käytetään sivulatauksia. Jokakoti kertoo olevansa suurin asuntokanava, silloin kun mittarina käytetään palvelussa olevien asuntojen määrää. Etuovi ehti jo päästää hätäpaskat sekä muuttaa hinnoitteluaan että avata palvelun kaikenmaailman kansalle.

Suomessa on menossa suurin niin sanotun uuden median muutos. Siinä on mediatukijalle tuhannen taalan paikka. Miten ja missä ajassa yli puolen miljoonan viikkokävijän massa käännetään toiseen palveluun. Tai jos ei onnistu, niin miksi - sekin on arvokasta tietoa.

Asuntoilmoitusmarkkinoilla tapahtui todella iso muutos. Kiinteistövälittäjät perustivat oman verkkopalvelunsa Jokakoti.fi. Suuret kiinteistövälittäjät luopuvat Oikotien ja Etuoven nettikäytöstä.

On vain melko lyhyen ajan kysymys kun käytettyjen asuntojen ilmoittelu häviää painetussa muodossa. Asuntoilmoittelu painettuna ei vain kerta kaikkiaan täytä sitä haku- ja informaatiotarvetta, mikä asunnonetsijällä on ja mitä hän haluaa internet-aikana tietää ennen kuin nostaa pyllynsä tuolista ja lähtee näytölle. Sunnuntaikävelijät ovat erikseen ja heille riittää kadulla oleva esittelyteline.

Sanoma-konsernin hädän ymmärtää, sillä suuri bisnes hiipuu – ensin verkosta ja hieman hitaammin painettuna. Sanoman kampanjointi näyttää jopa surkuhupaisalta, jos pitää painaa sivun kokoinen lippu, jolla asunnonmyyjää pyydetään pakottamaan välittäjä ilmoittamaan asuntoa Oikotiellä.

Alma Median omistama Etuovi perusti hädissään uuden Listaus-palvelun, johon kiinteistönvälittäjät saavat ilmoituksensa näkyville veloituksetta. Etuovi.comin valikoimasta katosi noin 12 000 kohdetta helmikuussa.  Kato vei lähes kolmanneksen myytävistä tai vuokrattavista kohteista.

Jokakodilla ei näytä olevan rohkeutta yhden yön yli tapahtuvaan muutokseen. Eli lopettaa kertaheitolla Oikotien ja Etu-oven verkkopalvelut. Onko vitkuttelu viisasta näin suuressa muutoksessa. Se olisi mediatutkijoille hyvä arvioinnin paikka ja arvokasta tietoa kaikille muille. Kuinka suuria massoja pystytään ohjaamaan nettimaailmassa.
Asunnontarvitsijoille ei ole syntynyt tähän mennessä kovinkaan hyvää kuvaa, mistä kanavasta asuntoa pitäisi nyt etsiä. Jokakodin vaisu tulo markkinoille vain tuntuu enemmänkin hajottavan kenttää, kun ohjaavan käyttäjiä yhtenäisempään palveluun.

Oman luonteensa muutokseen synnyttää se, että asunnonostajat ovat enemmän tai vähemmän satunnaisia käyttäjiä. Palveluita käytetään muutama kuukausi vain silloin kun asunnonvaihtotarve iskee muutaman vuoden välein. Seuraavalla kerralla tilanne ja palvelut ovatkin jo muuttuneet.

Tästä prosessista on paljon opittavaa kävipä siinä kuinka vain, kunhan vain paljastuisi todellisia faktoja.






1 kommentti . Avainsanat: nettipalvelu, kiinteistövälitys, oikotie, jokakoti

Auto on asenne

Perjantai 13.4.2012 - Kauko Niemi

Helsingissä määrättiin viime vuonna yhteensä 222 817 pysäköintivirhemaksua. Näistä melkoinen osa on asennevammaisten aiheuttamia tapauksia.

Pysäköintivirhemaksut nousevat maanantaina 16. huhtikuuta. Helsingin ydinkeskustassa 50 eurosta 80 euroon ja muualla Helsingissä 40 eurosta 60 euroon.

Pysäköintimaksua nostetaan, jotta sillä olisi riittävä virheellistä pysäköintiä ennaltaehkäisevä vaikutus. Nykyiset maksut on koettu liian pieniksi etenkin asennevammaisten väärinpysäköinnin ehkäisyssä.

Korotetut pysäköintivirhemaksut otetaan käyttöön Helsingissä sisäasiainministeriön uuden asetuksen astuessa voimaan. Esityksen korotuksesta tekivät viime vuoden puolella Helsingin yleisten töiden lautakunta ja kaupunginhallitus. Pysäköintivirhemaksu nousee samaan aikaan myös 12 muussa kaupungissa ja kunnassa.

Rohkenen epäillä, että 20 – 30 euron korotus ei juurikaan niitä, audien, bemareiden, mersujen ja muiden ökyautojen kuljettajia hetkauta. Auto kun on asenne, jolla ilmaistaan etteivät kaikki arkiset pikkupykälät meitä ohjaa.

Ja jos autoon on halua tuhlata ylenpalttisesti, reilusti enemmän kuin päästäkseen paikasta A paikkaan B, niin siinä muutamalla kympillä sinne tai tänne, ei ole suurtakaan väliä.

Mielenkiintoista on nähdä mihin suuntaan tuo 222817 lappuliisojen kirjoittamaa tikettiä muuttuu hinnankorotuksen jälkeen. Ainakin hinnankorotus kasvattaa kaupunkien kassaa. Sehän on vain positiivista.

Itse kokeilin muutama vuosi sitten pysäköintivalvonnan tehoa. Vuoden aikana jätin tietoisesti maksamatta parkkimaksut. Sain vuoden aikana kahdet sakot. Investointina se oli varmaan kutakuinkin plus-miinus-nolla. Tosin en ollut mitenkään tuolloinkaan mikään auton suurkuluttaja Helsingin keskustassa. Selkeä osoitus, että vain harva saa parkkisakot.

Viimeaikoina olen sitä vastoin harkinnut kokeilla kuinka monta päivää kuluu, kun saan kuvattua sata väärinpysäköityä autoa. Tämän pelin sääntönä on se, että kuvattavaksi kelpaavat vain Audi, BMW, MMercedes Benz, Volvo, Porche ja isot katumaasturit. Tässä malliksi alkua.

10092011316_500.jpg
10102010148_500.jpg
10112011059_500.jpg
11112011064_500.jpg

19102010150_500.jpg

20092011327_500.jpg

20092011328_500.jpg

2012-02-24-014_500.jpg

2012-03-27-058_500.jpg

2012-03-29-063_500.jpg

22092011329_500.jpg

29092011334_500.jpg

img_4997_500.jpg

3 kommenttia . Avainsanat: auto, pysäköinti, parkkisakko, lappuliisa

Olis luullu

Tiistai 10.4.2012 - Kauko Niemi

Maaliskuussa 30 liikuntasuoritetta - 40t 41 min - jaloilla matkaa 85,66 km – liikuntasuoriteilla poltettu energiaa 9885 kcal ja silti painossa ei tapahtunut muutosta suuntaan eikä toiseen.

Tässä maaliskuisessa terveyblogissani iloitsen ennen kaikkea siitä, että pääsin taas liikkumisen makuun tammi- ja helmikuun pakkasten jälkeen. Olis kuitenkin luullu, että liikunnan näinkin reipas lisääminen olisi muuttanut painoa lähemmäs tavoitetta.(tammikuu/10, helmikuu/13). -   Vaan ei.  - Kilot ovat nyt tiukasti samassa lukemassa mihin ne jysähtivät joulukuun puolivälissä.

Suuria muutoksia ruokailussa ei ole tapahtunut. Jääkö sitten ainoaksi vaihtoehdoksi liikunnan tehon nostaminen, kun aikaa ei juurikaan pysty lisäämään.

Olen kuitenkin seurannut Suunnon antamia harjoitusohjeita ja suurin muutos liikunnassa on ollut voimaharjoittelu punttisalilla. Maaliskuussa salikertoja kertyi 13.

Tässä vaiheessa kannustavimmat ja optimistisimmat ystäväni sanovat, ettet voi pudottaa painoasi kun käyt salilla ja kasvava lihasmassa on painavampaa kuin läski. Toivottavasti asia olisi juuri näin, vaikkei se peilissä näykään.

Huijaanko ja kuinka paljon itseäni?  Ainoa asia tässä terveysprojektissani, jota en faktisesti mittaa on syönti. Veikkaanpa, että siinä tulee huijatuksi itseään. Olen jo melko varma, että tämä yleisesti hyväksi tavaksi sanottu monta pientä ateriaa ei nyt ihan mene kaikkien sääntöjen mukaan. Luulenpa, että kohdallani on kyse monta ateriaa päivässä ja se sana pientä on nyt vain pudonnut matkan varrella pois.

Ehkä mämmin jälkeen ennen tippaleipiä on parasta palata perusruutuun ja syödä vain ihan tavalliset ateriat pieninä. Ruoan laatuun ja terveellisyyteen ei tarvitse edelleenkään puuttua. Tuoteselosteet luen erittäin tarkkaan. Leipä eikä muutkaan tuotteet, joissa hiilarit ylittävät 10 prosenttia eivät kuulu edelleenkään ruokapöytääni. Hedelmät, juurekset ja marjat eivät sisälly tähän kieltoon.

Siis kohti seuraavaa etappia mennään hieman liikuntatehoja lisäten – onneksi pyöräilykausi pääsee käyntiin. Luovun useiden pienten aterioiden suosituksesta.

Helmikuu

Tammukuu

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunto, laihdutus, terveys

Miksi joku yrittää asettua luojan paikalle

Sunnuntai 8.4.2012 klo 21.18 - Kauko Niemi

Virressä 462, Soi kunniaksi luojan, sanotaan, että hän säät ja ilmat säätää ja aallon tainnuttaa.. .

Näin yrittää moni itc-toimijakin tehdä. Taas on liikaa henkilökohtaisia kokemuksia niistä ohjelmistoista ja palveluista, joille voisi tämän virren lähettää muistutukseksi missä menee hyväksyttävän käytöksen raja, ainakin minun sielussani. Niille, jotka muka tietävät paremmin mikä minua kiinnosta ja kuinka tietokonettani käytän.

Valitettavasti siedän huonosti niitä, jotka yrittävät säätää minun työskentelytapojani omien intressiensä hyödyntämiseksi.

Minun piti muuntaa yksi midi-musiikkitiedosto mp3:si. Löysin hakukoneella ilmaisen muunto-ohjelman, jonka otin käyttöön ja se teki tehtävänsä aivan kuin lupasikin.  

MUTTA.

Pian huomasin, että samalla tuli muutakin muuntoa. Koneelleni oli ilmestynyt aivan uusi ennen kuulumaton hakukone, joka syrjäytti niin googlet kuin youtubet ja kaikki muutkin. Se asettui omin päin myös avaussivukseni.

Siinä vaiheessa pinnani paloi ja siivosin koneelta kaikki ohjelman pätkät, jotka vähääkään viittasivat tuohon syöpäläiseen. Mitä ihmettä ohjelmiston kehittäjä ajattelee tehdessään tuollaista. Todennäköisesti vain sitä, että kohdalle osuu joku, joka ei osaa palauttaa entistä tilannetta.

Varsin mielenkiintoinen ohjelman pätkä on myös xobni. Siis inbox peilikuvana. Se indeksoi Outlookin posteja uudelleen antaa tilastonikkareille aivan uutta tietoa ja löytää sähköpostimassasta kiitettävän nopeasti kaivatut viestit melkein millä kriteerillä tahansa.

MUTTA

Jokaisessa käänteessä pitäisi ohjelma päivittää maksulliseen Pro-versioon. Outlookin sähköpostin vastaanottajakenttään kirjoitettaessa ei löydykään ensimmäisten merkkien jälkeen oikeaa vastaanottajaa, vaan pitäisi päivittää pro ja sitten löytyisi. Tämä hidasti niin paljon sähköpostin käyttöä ja kaikki muukin tyrkytys sai poistamaan mielenkiintoisen ohjelman.

En hetkeäkään epäile, etteikö Facebook tiedä, että aloitan sen käytön aina vaihtamalla kohokohdat viimeisiin. MUTTA miksi Facebook tyrkyttää kohokohtia aina ensimmäiseksi. Käsitykseni kohokohdista eroaa totaalisesti Facebookin kohokohdista. Luulisi Facebookin antavan periksi, mutta ei. Ehkä en ymmärrä järjestyksen arvoa Fecebookille, mutta minulle se on vain suuri haitta, josta en löydä mitään hyötyä.

Facebook säätää myös päivityksiäni. Facebook tietää paremmin kuin minä itse ketkä kaverini haluavat lukea päivityksiäni ja kenelle niitä kannattaa näyttää.

Yritän myös kaiken aikaa siivota myös tietokonettani. Sony on kaikessa viisaudessaan tehnyt omia mukahelpottavia käyttötapoja. Nyt kun en ole suostunut niitä käyttämään, vaan käytän ihan normaaleja vaikkapa verkkomäärittelyjä.

Sony mainostaa yhden napin takana olevaa nopeaa internet yhteyttä ilman Windowsin hidasta käynnistämistä. Mutta se onkin osoittautunut enemmän ehkä haitaksi. En muista että olisi ollut tarvetta käynnistää kone vain internet-yhteyttä varten. Sehän hoituu kännykällä nopeammin.

Nyt kone ehtii käynnistyä normaalisti, MUTTA se järjestelee pitkään nettiyhteyksiä, jotka eivät ole tehty Sonyn haluamalla tavalla.

Säätämisellä on rajansa. Etenkin silloin kun selvästi huomaa, että kyseessä ei ole käytön helpottaminen vaan oman edun valtaaminen ja käyttäjän kyykyttäminen. Säätämisellä ja houkuttelemisella on vissi ero.





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: facebook, Sony, xobni, säätää

Kiitti vitusti!

Maanantai 2.4.2012

Olen jo jonkin aikaa joutunut miettimään uusia sanoja silloin kun törmään johonkin, olen kampannut mummon kumoon kadulla, olen sanonut rumasti jollekin toiselle ihmiselle, jopa eläimelle, olen tarjonnut väärää korttia kaupan kassalle, olen kiilannut jonossa, pyyhkäissyt ylisuurella kamerarepulla naapuria kylkeen, päräyttänyt Nokia-tunen ilmoille siellä missä olisi pitänyt olla hiiren hiljaa.

Suomeen on syntynyt uudissana anteeksi, jolla ei enää ole samaa merkitystä kuin aiemmin, eikä sitä voi enää käyttää entiseen tapaan.

Kun Finnairin toimitusjohtaja Vehviläinen sanoo yhtiökokouksessa anteeksi, siirtyy asuntomuhinointi syrjään ja kun Vehviläinen sanoi yhtiökokouksessa toisen kerran anteeksi, niin siirtyivät miljoonabonukset syrjään. Vehviläinen pyysi kolmannen kerran anteeksi ja sijoittajat ja henkilökunta saavat pitää huippujohtajansa ja taitavat tappiotkin muuttua voitoksi.

Jos sanalla anteeksi on tuollainen uusi arvosisältö, niin ei sitä pidä enää käyttää, kun kumoaa mummon katuun. Olisiko riittävä kommentiksi arkisempi oho – tai peräti hieman osaaottavampi – kato vähän etees, mulla kun on kiire.

Tai kun joudut itse ”mykkien” tönimäksi, eikä mitään kommenttia kuulu, niin aiemmin oli tehokasta todeta suurella äänellä anteeksi. Sekään ei siis enää tulee kyseeseen, vaan sanon tästä edes – kiitti vitusti!
Näin se kieli muuttuu ja sanojen mukana ilmapiiri.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anteeksi