Perjantai 28.2.2014 klo 12.33 - Kauko Niemi
Mediatalot riemuitsevat tänään uutisoidessaan omaa alaansa. Printti pitää pintansa. Hesari hehkuttaa printin ylivoimaisuutta. Allerin Aalto-Setälä vakuuttaa Facebookissa, ettei printillä ole mitään hätää.
Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan painettujen lehtien lukijamäärät putosivat 3,2 prosenttia puolen vuoden takaisiin lukuihin verrattuna. Pudotusta on tapahtunut ainakin kuudessa viimeisessä mittauksessa.
Tämä on siis riemunaihe ja juttujen "omalehmä ojassa" näkökulma. Se on myös itsensä pettämistä silloin jos ohjaa ajattelua, ettei muka olisi mitään hätää, eikä
Jos lehdet olisivat uutisoineet jotain muuta toimialaa kuin omaansa, olisi aivan varmasti otsikoihin noussut, että tablettien käyttö uutisten kulutuksessa kasvoi 987 prosenttia ja matkapuhelinten 243 prosenttia ja reilusti yli puolet käyttää viikoittain pc:tä uutiskulutuksessaan. Ja näiden lukujen pohjalta huiman synkkiä spekulaatioita tulevaisuudesta.
Tällainen tyytyväisyys on kehityksen este ja varsin vaarallista kuplan rakentamista. Nyt on aika laskea muutosten kulmakertoimia ja arvioida milloin on paskat housuissa, ellei sähköisiin toimintamalleihin satsata.
Tarkkaan en tunne tutkimuksen metodeja. Väkisinkin ja jo vanhasta kokemuksesta herää aina kysymys kuinka paljon näitä lukuja pystytään manipuloimaan erilaisilla kampanjoilla.
Tänä aamuna luukustani tipahti jälleen Hesarin paperiversio. Olen sen aiemmin kieltänyt sekä kirjallisesti että suullisesti soittamalla Sanomien asiakaspalveluun. Heillä on joku käsittämätön vimma tuputtaa paperilehteä. Ketä tässä vedätetään mainostajia vai statistiikkaa.
Ehkä tänään esitän Hesarille uhkavaatimuksena sähköisen tilauksen lopettamisen, jos printtiversio ei lopeta täyttämästä jätepaperipussiani.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
media,
lukijatutkimukset,
printtilehti
|
Tiistai 11.2.2014 klo 17.53 - Kauko Niemi
Minulla on liikaa tarpeetonta tavaraa. Jostain sitä vaan siunaantuu. Eittämättä suurin syyllinen olen minä itse, vaikken shoppailusta nautikaan millään tavoin.
Käytetyn tavaran kauppaaminen on osoittautunut yllättävän työlääksi. Kirpputorien tuloksellisuutta en tällä hetkellä pysty arvioimaan, kun en ole muutamaan vuoteen myyntipaikkaa vuokrannut. Ja muutenkin olen kallellaan sähköisiin palveluihin.
Huuto.net ja Tori.fi ovat tällä hetkellä kanaviani. Ja jos muista vastaavista on jollakin hyviä kokemuksia, niin kertokaahan.
Huuto.net ratsastaa tällä hetkellä sillä kuinka paljon siellä on tavaraa kaupan. Tätä kirjoitettaessa hetki sitten myynnissä oli 1.766.464 kohdetta. Minusta tällä luvulla on turha kehua. Se vaan todistaa, että kanava toimii huonosti, jos tavara jumittuu kanavaan. Tämä on myös käytännön fiilikseni. Tori.fi vastaava luku on 498.693.
Toinen häiritsevä asia huuto.netissä on nimitys tehomyyjäksi. Tämä malli on varmaan lipsahtanut jostain Sanoma-konsernin mediamyyntiosastolta. En minä halua olla rogari eli tehomyyjä. Minähän vain haluan päästä eroon käyttämättömistä tavaroistani, kun en ole keräilijäluonne.
Välttääkseni tehomyyjäksi nousemisen, oli pakko pitää muutaman kuukauden tauko. Minusta tällaiset markkinointiviestit eivät ole kovin asiakaslähtöisiä tässä tapauksessa.
Käyttökelpoisen tavaran markkinointi ei ole aivan yksinkertaista, niin kuin ei myyntityö yleensäkään – ainakaan minulle. Kuitenkin esimerkiksi huuto.netin palautteestani 99,7 prosenttia on positiivista. Ja jokaisen kaupan kohdalla jännitän, että antavatkohan esittelyni ja kuvani satavarmasti oikean kuvan tuotteesta ja sen kunnosta.
Yhdeksi suurimmaksi esteeksi vanhan tavaran kauppaamisessa muodostuu Itella ja muut kuljetuspalvelut. Jos tuotteelle on hankittava toimitus, on myyntihinnan oltava mieluusti yli 50 euroa ja näitähän on käytetyssä tavarassa enempi harvoin.
Ei muuta kuin seuraavaksi siisti, toimintakuntoinen, 50 cm liesi linjoille!
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
huuto.net,
tori.fi,
markkinointi,
käytetty tavara
|
Sunnuntai 9.2.2014 klo 22.05 - Kauko Niemi
Toyota vaihtoi vuosi sitten kuusi vuotta vanhaan Yarikseeni kustannuksitta oikean etupenkin. Pelkääjän puolen istuimen lämmitys kuumeni ja jopa sulatti reiän istuimeen. Sekä reiät kahteen kyydissä olleiden ihmisten takkeihin.
Toyota selitti tuolloin, että he haluavat tutkia mistä näin harvinainen vika voisi johtua. Tuolloin annettiin ymmärtää, ettei vastaavaa vikaa ole aiemmin tullut vastaan.
Penkinvaihto tapahtui sujuvasti heti kun uusi istuin oli saatu maahan. Samoihin aikoihin Huomattiin myös takeissa olevat reiät, joiden kuvat lähettiin Toyotalle. Mitään kannanottoa tai kommenttia heiltä ei takkien suhteen herunut.
Viime viikolla levisi maailman laajuisesti uutinen, että Toyotan penkinlämmittimet ovat palovaarallisia.
Otin yhteyttä Suomen Toyotaan, mistä asiakassuhdepäällikkö Rani Palmu selittää, ettei minun tapauksellani ja uudella tapauksella ole mitään yhteyttä, eivätkä he näin ollen palaa asiaan eikä takkien korvausasiaan.
Asiakkaana tietenkin minulle on aivan sama mistä syystä istuin palaa ja polttaa matkustajan vaatteisiin reikiä. Se vaan on minulle auton istuimen tekninen vika. Auton, jonka on valmistanut Toyota jossakin päin maailmaan. Luultavasti Ranskassa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Toyota,
asiakaspalvelu,
tulipalo,
|
|
|
