Tiistai 29.7.2014 klo 14.25 - Kauko Niemi
Politiikan kulissit murtuvat ja se näyttää ottavan koville Sirkka-Liisa Anttilalle, siinä sivussa Jukka Tarkalle ja monelle muulle.
Kulisseilla ja käytössäännöillä on rakennettu oma, suljettu suhmurointi ja ainakin minulle vastenmielinen pelikenttä ja arvomaailma. Tämä suljettu arvomaailma on ylläpitänyt ja pönkittänyt valtaeliittiä osaamis- ja taitotasosta riippumatta. Suljetun arvomaailman keskeisenä pönkänä on aina rajoittunut ja tarkasti valikoiva viestintä.
Tämä aikakusi on pian ohitse, eikä siinä auta anttiloiden kiukuttelu ja pelko muodollisten pilvilinnojen romahtamisesta. Maailma vain muuttuu avoimemmaksi – onneksi.
Muutoksen vauhti kiihtyy merkittävästi seuraavien 5-10 vuoden aikana, kun Jungerin, Stubbin, Sipilän ja Haglundin rinnalle nousevat supercelliläiset ja roviolaiset ja monet muut aivan toisenlaisen arvomaailman omaksuneet ihmiset. Ja joilla on intohimoa ja osaamista muuttaa maailmaa myös politiikan keinoin.
Avoimuuden ja sumuroinnin välinen ero on juuri siinä mitä Kekkonen harrasti ja mitä Stubb nyt harrastaa. Kyllä Kekkonenkin harrasti intohimoisesti liikuntaa. Kävi hiihtämässä joka talvi ja oli usein Outokummun kelohuvilalla hyysättävänä. Siellä syntyi muutaman ihmisen päätöksiä, jotka piti saada näyttämään jälkipeleissä demokraattisilta päätöksiltä. Ja tätä suhmurointia ikävöivät edelleen vanhan ajan poliitikot.
Avoimuus, tapahtuu se nyt sitten nokitusten tai twiittaamalla tai facettamalla, synnyttää keskustelua ja parhaimmillaan aivoriihi-tyyppistä kehittävää ja monipuolista näkemystä asioista. Ennen kaikkea se synnyttää luottamusta vallanpitäjiin, jatkuvien epäilyjen sijaan. Mistä onkaan kotoisin paljon manattu suomalainen epäilyksen ilmapiiri?
Tosin Stubbin tapauksessa muutos on ollut monille aivan liian nopea. Suuri haaste on muuttaa omia pinttyneitä ajatuksia ja käytäntöjä. Esimerkiksi Sirkka-Liisa Anttilan kommentit osoittavat selvästi, että hän on jysähtänyt jonnekin 1980-luvulle.
Ja mitä tulee sitten tähän liikuntaan, niin siinä ei juuri ole tulkinnallisia vaihtoehtoja. Liikunta on lääke kaikkeen. Myös työttömille. Fyysistä ja henkistä kuntoa ei voi erottaa. Stubb tekee kahdessa päivässä normaalikuntoisen ihmisen kolmen päivän työt ja jää vielä yksi päivä aikaa liikkumiseen.
Ehkä tällä hetkellä pääministerin ei tarvitse antaa erillistä lääkärinlausuntoa terveydentilastaan, niin kuin monen muun puoluejohtajan ja poliitikon pitäisi antaa ja liittää dokumenttina ensi kevään kampanjaansa.
Lue myös: Että ketäkö Äänestin
