Helsingin Energia tekee itellat

Lauantai 30.8.2014 klo 10.57 - Kauko Niemi

Helsingin kaupungin energialaitos yhtiöitetään ensi vuoden alussa ja nimeksi tulee Helen Oy. Veikkaan että Helsingin energia tekee itellat.

Kun nimessä ei ole mitään viitettä toimintaan, niin sellaisia markkinointirahoja ei ole keksittykään, joilla tällainen nimi brändätään vaikkapa halutuksi energiayhtiöksi.

Tässä tapauksessa kaikki mielikuvat johtavat johonkin helenaa lähellä olevaan ihmiseen. Sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Vaikka sana tuleekin alkukirjaimista, niin ulkopuolisen on vaikea hahmottaa yhtymäkohtaa.

Olen ollut vuosia Helsingin Energian asiakas ja saanut vuosia asiakaslehden Helen. Nimi sinänsä on ollut esillä jo pitkään, mutta tuntuu vahingolta joka kerta kun siihen törmää.

Helsingin Energialaitoksella on sinänsä hyvää palvelua laajaa neuvontaa ja asiantuntemusta ja kohtuullisen hyvää asiakasviestintää. Hinnoista en nyt niin tarkalleen tiedä. Niin kuin ei moni muukaan. Sähköyhtiön vaihtaminen ei ole saanut tuulta purjeisiin kuten vaikka teleyhtiöt. Sähkön hinnan rakenne ei ole kaikille yksiselitteinen kilowatteineen ja siirtohintoineen. Ja kun kuukausilasku on kuitenkin sen verran pieni, ettei maksa vaivaa.

Helen nimeä tullaan karttamaan jo senkin takia, että sen käyttö on yksinkertaisesti liian vaikeaa – sain viestin Heleneltä, Helenestä, menen käymään Helenessä – ei kun Helenellä ei kun . .  Helena Heikkinen Heleneltä päivää, haluaisin keskustella teidän sopimuksestanne – anteeksi kuka ja mistä.

Posti muutti nimensä nimivillitysten kulta-aikana Itellaksi ja palaa seitsemän vuoden harharetken jälkeen takaisin Postiksi. Siis tämä yritys, joka työkseen kuljettaa paperista tai sähköistä postia.

Lue myös - huomaa julkaisupäivä 2007

Minä itellatan sinulle kirjeen

En tiedä yhtään syytä miksi antaisin Hesarin käyttöön paikkatietoni

Perjantai 29.8.2014 klo 15.37 - Kauko Niemi

Helsingin Sanomat aloitti eilen netissä iltaversion julkaisemisen. Vaikka olen Hesarin nettipalveluista maksava lukija, niin tämä uusin palvelu avautuu vain Windows-kaupasta ladattavalla ilmaisella sovelluksella.

Sovellusta ei voi ladata, jos et anna lupaa käyttää puhelimesi tai tablettisi paikkatietoja. Kuinka paikkatietoni, siis missä uutista luen, liittyy uutiseen. En keksi yhtään syytä. Paitsi Hesari pystyy käyttämään tietoa markkinoinnissaan tai myymään sitä ulos.

Ajattelen asiaa tietoturvan ja muun turvallisuuden kannalta. Poliisi ja muut viranomaiset varoittelevat jatkuvasti, ettei pidä toitottaa pitkistä poissaoloista sosiaalisessa mediassa. Sehän on selkeä signaali, ettei kukaan ole kotona ja murtovarkailla on sopivaa aikaa puuhastella ihan mitä vaan.

Karrikoiden voin ajatella, että asuntoni irtaimiston arvo on moninkertainen pankkitilillä olevien säästöjen arvoon. Periaatteessa on vähemmän haitallista jakaa pankkitunnuksia kuin paikkatietojani. Ja jos joku nyt pääsee pankkitililleni ja maksaa velkani pois, niin siitä olen vain tyytyväinen.

Olen aina ollut erittäin varovainen paikkatietojeni julkistamiseen. Niin Hesarin kuin monen muunkaan tapauksessa minulla ei ole sataprosenttista varmuutta kuinka paikkatietojani käytetään nyt tai tulevaisuudessa. Niillä voi saada paljonkin pahaa aikaiseksi.

Ymmärtääkseni Hesari ja monet muut naamioivat paikkatiedon vaikkapa sääpalveluun, joka pystyy näyttämään oleskelu paikan sään. Tosin näen ja koen sen ihan itsekin omilla silmilläni. Sään voi tarkistaa myös ilman paikkatietoa kirjoittamalla halutun paikkakunnan nimen sääpalvelun hakukenttään.

ps.

kommentoin asiasta Hesarille. Kommenttiani ei kuitenkaan julkaistu. Eikä toisaalta kommentoitukaan. Vain Hesari tietää mitä sen lukijat tarvitsevat ja kuinka käyttäytyvät. Tämä on sitä kuuluisaa asiakaslähtöisyyttä  (asiakas lähtee)

ps2

Jos sallit paikkatiedot ja lataat ohjelman, niin sinulla on vielä mahdollisuus istuntokohtaisesti kieltää paikkatietojen välitys Sanomille.

Asiakaslähtöisyys = asiakas lähtee

Torstai 21.8.2014 klo 11.17 - Kauko Niemi

Ystäväni tuli pettyneenä k-kaupasta ja sanoi ettei tarjoustuotetta ollut tälläkään kertaa enää jäljellä. No ei ihme, että k-kaupan myynti laskee, jos ei ole tuotetta myynnissä. Eikä tämä ystäväni ollut ensimmäinen k-kaupan tarjontaan pettynyt.

Kerran olin Kampin k-kaupan kassajonossa, missä soittaja valitti, ettei luurin toisessa päässä olleen pyytämää tuotetta löytynyt. Tosin hetken keskustelun jälkeen selvisi, että soittaja oli väärässä k-kaupassa.

K-ryhmä toimii asiakaslähtöisesti – asiakkaat lähtevät toisiin kauppoihin. Toimintaa rakennetaan ryhmän sisäisten kaavojen ja toiminnan mukaan. Vuosienkaan aikana asiakkaat eivät ole oppineen mieltämään, saati kaikessa kiireessä miettisivät mistä k-kaupasta on kyse. K-extra, K-market, K-supermart vai Citymarket.
Jako on varmasti K-ryhmälle selkeä ja helppo raportoida, mutta asiakkaalle sekava, kun jokaisella on omat tuotteensa ja omat tarjouksensa ja kampanjansa.

Vertailun vuoksi voisi sanoa, että huomattavasti helpompi on hahmottaa Alepa, S-market ja Prisma. Myyntiluvut paljastavat, että S-ryhmän asiakkaat tietävät mihin kauppaan he menevät ja ennakkokäsitys vastaa todellisuutta ja pettymykset ovat vähäisempiä.

Toinen esimerkki pettymyksiä tuottava asia on k-kaupoissa hyllypaikkojen myynti tavaran toimittajille. Siinä ei asiakasta ajatella pätkääkään rahankiilto silmissä. Yksikään k-kauppias ei saa minua tyytyväiseksi sillä, että kokonaisia kahvipapuja on kaupassa kolmessa eri paikassa. Tuotteiden vertaaminen, kilohinta, paahdon tummuus, papujen alkuperä ja laatuluokitus vaativat ympärijuoksua. Minä kun ostan tuotetta, enkä tuotemerkkiä.

Tällaiset asiat evät tunnu suurilta asioilta, mutta kun niihin törmää riittävän usein ja ne jättävät merkin alitajuntaan, joka ohjaa tiedostamatta seuraavaa kauppareissua, vaikutus on varmasti käyntikertojen hiipuminen.

Citymarket Helsingin Ruoholahdessa uudisti kauppansa sisustuksen ja siitä seurasi varsin epäloogisia kauppareissuja. Minulle tässä tapauksessa kaupassakäyntiaika kasvoi yli puolella ja taas syntyi asiakaslähtöinen fiilis. Tämä asiakas siirtyi Lidliin, jossa asioin 10 minuutissa ja edullisemmin.

Veikkaan etten ole anoa ruokakaupan asiakas, joihin näillä ei olisi vaikutusta. Ei ruokakaupassa asiointi ole elämysmatkailua.

Hyvälaatuista, kohtuuhintaista ja nopeaa. Näiden varaan kun rakentaa viestit ja toiminnan, niin voi hyvinkin syntyä myönteisiä kokemuksia kauppareissusta, eikä tarvitse opetella kauppaketjun organisaatiokaavioita, niistä kun ei saa yhtään lisämakua soppaan.

Kirjoittaja käy keskimäärin kuusi kertaa viikossa ruokakaupassa. Valmistaa kaiken syömänsä itse omassa keittiössään.