Kohtasin ensimmäisen puhetta ymmärtävän koneen kotonani

Tiistai 24.3.2015 klo 20.02 - Kauko Niemi

En ole ollut tietoinen, että työjuhtana toimiva Dell pöytäkoneeni ymmärtää puhetta. Eilen iltapäivällä näet tapahtui jotain, kun käynnistin koneen torkkutilasta. Mikään kolmesta selaimesta ei päästänyt internetiin paitsi niille sivuille, joiden tunnus alkoi https://. Siis kaikki http:// -osoitteet jäivät pimentoon.

Mitään päivityksiä ei ollut tietääkseni tehty. Sillä en anna koneen automaattisesti päivittää, sillä päivitysten jälkeen liian usein tulee jotain häikkää ja haluan tietää mistä häikkä mahdollisesti johtuu.

Tuntitolkulla tutkin koneen sielunelää yksin ja ääneti. Mitä nyt muutama vi**u pääsi sujahtamaan vahingossa kuin torstaisen hernekeiton jälkimainingeissa.

Seuraavaksi tabletti esiin ja siinä kaikki oli kunnossa. Pääsin YLE:n sivuille, Amppareihin jne lukemaan uutisia. Seuraavaksi vertasin koneiden internet-asetuksia. Ero oli vain siinä, että tabletti käyttää windowsin palomuuria ja virustorjuntaan ja pöytäkone käyttää Norman vastaavia kilkkeitä.

Poistin palomuurin käytöstä, ei mitään vaikutusta, paitsi kyllästyin koko hommaan ja suljin koneet.

Tänä aamuna soitan Norman tekniseen tukeen ja haukuin koneen kuullen mitä kaikkea koneeni pihistääkään. Tuen kanssa keskustelun lopputulema on, että varminta on asentaa koko Security-paketti uudestaan. Ystävällinen tukihenkilö löysi järjestelmästään aktivointiavaimeni ja lupasi lähettää loputkin ohjeen sähköpostilla 2-3 minuutin kuluttua.

Jäin odottamaan sähköpostia – 3 min, 5 min ei kuulu. Jatkan sellaisia hommia, joissa ei tarvitse suojaamattomia sivuja. Ja kas kaikki internet-sivut alkoivatkin aueta yks kaks yllättäen. Odottelin ohjeita ja tulivathan ne 45 minuutin kuluttua, joita en tietenkään toteuttanut.

Soitin tukihenkilölle uudelleen ja hän vakuutti, ettei Norman päässä ole tehty mitään päivityksiä tai muutakaan aktiviteettia.

Lopputulema on vain yksinkertaisesti se, että koneeni kuuli minun uhoni puhelimeen ja päätti lopettaa kiusaamisen? Koneeni ymmärtää siis puhetta!

Verkkokeskustelu hyödyntämätön voimavara

Sunnuntai 22.3.2015 klo 17.38 - Kauko Niemi

Tulen porukkaan, tervehdin ja kukaan ei noteeraa millään tavalla. Kukaan ei katso asiakseen tervehtiä, kommentoida tai kuitata mitään.  Onko tämä jotenkin meille luonteenomaista olla ilmaisematta missä mennään? Tuntuu kuin elettäisiin edelleen 1990-luvun sähköpostikautta.

Nyt puhun sähköisestä keskustelusta. Siis kirjoitetusta keskustelusta, joka näyttää edistyvän melko hitaasti salonkikelpoiseksi. Mitä eroa sillä on jos porukassa puhutaan tai kirjoitetaan yhteisestä asiasta? Keksitään uusia ideoita ja saadaan laajempikin joukko mukaan. Mielestäni ei mitään.

Itse olen elämäni aikana ilmaissut itseäni tai ilmaissut toisten sanomisia ainakin tuhat kertaa enemmän kirjoittamalla kuin puhumalla. Siis minulle kirjoittaminen on monin verroin helpompaa ja luonnollisempaa kuin puhuminen.

Tähän tosiasiaan ja kummallisuuteen olenkin viime aikoina herännyt yhä useammin. Ihmetellyt kun monien ideoiden kehittely ja eteenpäin vienti olisi nopeampaa ja helpompaa aivoriihimäisessä verkkokeskustelussa kuin muodollisissa kokouksissa, joista aina joku keskeinen henkilö on poissa ja asiat eivät etene.

Viime päivien herättäjänä on ollut verkon yli käymäni kahdeksan viikkoinen kurssi, missä kurssilaisille on avattu Facebook-ryhmä. Ryhmän alkureaktio oli voimakas ja melko mahdoton seurata keskustelua, mutta vuorovaikutus on tasoittunut nopeasti. On myös opittu aloittamaan uudesta aiheesta uusi keskustelu, eikä jatketa loppumatonta kommentointia ja muuttamalla vain aihetta välillä.

Tällainen aktiivinen keskustelu ja pohdinta antavat hienosti uusia näkökulmia, kokemuksia ja vertaistukea varsinaiselle oppimateriaalille. Täydentävät oppimista. Toistaiseksi ryhmä on pysynyt kurinalaisesti aiheessa, eikä trollihenkisyyttä ole ilmennyt lainkaan.

Silti tuntuu, että luova ja aikaansaava verkkokeskustelu suomalaisessa kulttuurissa tarvitsee vielä ainakin viisi vuotta, ennen kuin sen mahdollisuudet oivalletaan täysin. Niilläkin hiljaisilla, jotka eivät kokoushuoneessa tai seminaarisalissa pysty tuomaan luovia ajatuksiaan kirkkaasti esille, pystyvät sen tekemään ajatuksella verkossa, kunhan siihen vain kannustetaan hyvällä palautteella ilman trollaamista tai tyrmäämistä.

Tekniikkana Facebook ei ole paras mahdollinen. Se vain otetaan käyttöön, koska se on niin nopea ryhmien luomisessa ja helppo käyttää ja lähes kaikki sitä jo osaavat käyttää. Facebook on vain small talk työkalu. Ikään kuin seisoit bussipysäkillä, moikkaat ja vaihdat muutaman sanan ohikulkijoiden kanssa ja tilanne on ohitse. En näkisi mahdottomana liikeideana kehittää omaa verkkokeskustelutyökalua verkko-opetuksen tueksi, mikäli sellaista ei jo ole.

Minun ensimmäinen poliittinen puheeni

Perjantai 20.3.2015 klo 21.45 - Kauko Niemi

Suomi on monien suurten muutosvoimien edessä. Eurooppa on kasvukriisissä. Väestömme ikääntyy. Työvoiman määrä vähenee. Julkisten palveluiden tarve kasvaa. Kilpailukykymme on heikentynyt. Elinkeinorakenteemme on murroksessa.

Suomi ei ole talouden haasteiden kanssa yksin. Samat haasteet koskettavat teollisuusmaita kautta maailman; väestö ikääntyy, talouskasvu heikkenee, teollisuuden rakennemuutoksen myötä menetetään työpaikkoja. Lisäksi geopoliittiset jännitteet Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä.

Näihin muutosvoimiin vastaaminen edellyttää Suomelta jämäköitä rakenteellisia uudistuksia. Rakenteita on kyettävä uudistamaan, jotta saamme Suomeen uusia työpaikkoja, parempia palveluita ja lisää hyvinvointia.

Me, jotka olemme olleet sitoutuneita talouden kuntoon saamiseen rakenneuudistusten avulla, olemme pettyneitä. Ainoastaan tiukalla taloudenpidolla, toimintatapojen ja rakenteiden muuttamisella voimme säilyttää palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden sekä laadun asuinpaikasta riippumatta.

Ykkösenä on selvästi kasvu ja työllisyys. Myös ostovoiman myönteisestä kehityksestä pyritään pitämään kiinni, mutta millä tavalla ja minkä vuoden luvuilla?

Puolueen omissa luvuissa leikkauksia oli tarkoitus tehdä kolmen miljardin ja rakenneuudistuksia kahden miljardin arvosta. Valtiovarainministeriö laski leikkaustarpeeksi kuusi miljardia.

Hallinnonala on tehostanut toimintaansa tällä hallituskaudella. Rakenteita on usean peräkkäisen uudistuksen jälkeen uudistettu jälleen linjakkaammiksi ja kevyemmiksi. Saman mittaluokan rakenneuudistuksia ei ole enää mahdollista löytää. Emme voi kuitenkaan todeta, että olemme nyt valmiita. Muutosten tahti on ollut niin tiheä, että ennen uusiin rakenneuudistuksiin ryhtymistä tulee arvioida jo toteutettujen toimien vaikutuksia erityisesti henkilöstön työoloihin ja jaksamiseen.

Nykytilanne kurittaa erityisesti naisvaltaisten alojen yrityksiä ja estää naisvaltaisten pienyritysten kasvua, koska työllistämiskynnys on miesvaltaisiin yrityksiin nähden korkeampi. Naisten yrittäjyys onkin Suomessa miesyrittäjyyttä harvinaisempaa. Vain kolmannes kaikista yrittäjistä on naisia. Naisten yritykset ovat myös miesten yrityksiä pienempiä. Kolme neljäsosaa niistä on toiminimimuotoisia. Kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Naisyrittäjien kasvumahdollisuuksien esteitä poistamalla voidaan naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämispotentiaali saada esiin.

Tämä puhe on koostettu eri puoluejohtajien ja ministereiden julkisista suorista sitaateista ja sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Siis kirjoituksessani ei ole ainuttakaan minun omaa sanaa tai lausetta.

Vaalikampanjoinnin aika on aivan liian lyhyt

Perjantai 13.3.2015 klo 15.09 - Kauko Niemi

Kuka tahansa pystyy muutaman viikon vetämään mitä tahansa roolia ja olla minkä tahansa puolueen ehdokas paljastamatta todellista minäänsä. Se on vaalitemppuilua hetken huumassa.

Itselläni ei esimerkiksi ole montaakaan kaveria Facebookissa, joista käsitykseni ei olisi muuttunut viimeisen seitsemän vuoden aikana, kun olen heidän päivityksiään seurannut. Millaisiin asioihin he puuttuvat, miten he kommentoivat päivityksiään ja vaikkeivat sanoisi yhtään mitään, niin mitä jakavat. Rivien välistä pitkällä ajanjaksolla voi tulkita hyvinkin mitä toisen päässä kulkee päällimmäisenä. Harva ihminen jaksaa muistaa aiempia päivityksiään ja vetää aina tiukasti samaa linjaa.

Itse en äänestä vaalikoneen ehdottamaa tapausta, enkä torilla itseään tykö työntävää ehdokasta. Äänestäin vain henkilöä, jonka ajatuksenjuoksusta voin olla lähes varma ja hyväksyä ne. Samat arvot ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset vaalilupaukset, joita harva edustaja pystyy toteuttamaan.

Parhainta kampanjointia olisi se, että media arvioisi neljän vuoden takaiset lupaukset ja kuinka ne ovat toteutuneet. Kuinka edustaja on lupauksiaan työstänyt ja jos kelkan suunta on kääntynyt niin millä perusteella.

Toki hakukoneistakin saattaa olla jotain osviittaa siinä tapauksessa, että löytää googlettamalla koneen antamalle henkilölle riittävästi tietoa tekosista. Toivoisin myös helppoa sovellusta, kuinka edustaja on eduskunnan äänestyksissä äänestänyt. Tosin silloinkin paino on uskollisuudessa puoluetta kohtaan.

Esimerkiksi uuden avioliittolain äänestysten perusteella ehdokasvalintani supistui nykyisissä edustajissa 46 henkilöön ja näistä vain murto-osa omassa vaalipiirissäni. Joten omalla kohdallani ei ole kovinkaan suuresta joukosta kysymys, kun teen lopullista valintaa äänestäni.

Klassinen musiikki ei tee itseään tykö

Maanantai 9.3.2015 klo 11.06 - Kauko Niemi

Olen yhä varmempi ajatuksestani, että klassisen musiikin vetovoimattomuuteen vaikuttavat klassisen musiikin tekijät itse. Kaikki asiat tehdään roolien kautta. Koko elämä on roolia.

Viimeisin pysähdys kohdallani on tuorein Rondo –lehti. Se yksi viimeisistä paperille painetuista lehdistä, jonka olen omalla rahalla tilannut. Kansijutun esillepano on vastenmielinen, jopa niin vastenmielinen, etten halunnut lukea koko juttua.

Kuvituksena on sellaista luonnottomuutta, jota saa aikaan vain pitkällisellä studiotyöskentelyllä ja vielä pitkällisemmällä photoshoppaamisella. Miksi ihminen nimeltään Tiina-Maija Koskela ei voi kertoa tarinaansa ihmisenä. 

Jos tämä on se kuva, jota halutaan välittää ulospäin oopperasta ja klassisesta musiikista, niin ei ole ihme jos sitä vältellään mieluummin kuin ihastutaan. Kaikki musiikin hienous ja sen tekijät tarjoillaan teennäisen roolituksen kautta. Olisin innolla kohdannut Koskelan kyökin pöydän äärellä inhimillisenä ihmisenä, joka kovan työn, osaamisen ja erehtymisen jälkeen on saanut laulettavakseen vaativaa Wagner-musiikkia.

Monelle visiitti oopperaan tai klassiseen konserttiin muodostuu ahdistavaksi, kun yleisökin tepsuttelee rooleissaan. Kysehän pitäisi olla musiikin rentouttavasta ja nautinnollisesta vaikutuksesta eikä ennalta sovittujen askelmerkkien toteuttamisesta ja solmioon hirttäytymisestä.

En nyt missään tapauksessa tarkoita kaljapullojen kanssa katsomoon menemistä, vaan luonnollisia kohtaamisia ja antautumista musiikille. Vapaa-ajan viettoa parhaimmillaan. Sitä kautta on mahdollista löytää uusia yleisöjä ”korkeakulttuurille.”

Yltiöpositiivisuus kalahtaa omaan nilkkaan

Sunnuntai 1.3.2015 klo 12.52 - Kauko Niemi

Teitkö stubbit – hymyillä pitää, olla positiivinen vaikka paskat olisi housuissa. Lopputulos on katastrofaalinen. Kyllä normaali ihminen vaistoaa milloin ollaan aidosti positiivinen ja milloin se on yltiöpositiivista, opeteltua, päälle liimattua teatteria. Tuotetaan puppusanageneraattorilla hienoja, ennalta sovittuja tai opeteltuja sanoja peräkkäin. Tätähän Antti Rinnekin toteuttaa tosi kömpelösti ja epäuskottavasti.

Jo reilut viisi vuotta sitten kun sain luettavaksi Nokian valmennusohjelman median kohtaamiseksi, niin siinäkin painotettiin avainsanojen toistoa, kysyttiinpä mitä tahansa. Sama tekniikka on käytössä politiikoilla. Jutta Urpilainen oppi vasta vuosien saatossa hieman luontevoittamaan näitä avainhokemia. Jyrki Kataisella samat jargonit pyörivät edelleen ja jopa samat sanat ovat aina samassa järjestyksessäkin.

Jos olisin YLE leaksissä töissä, olisi kiva koostaa Kataisen ja Rinteen haastatteluista pitkä videokooste, missä toistuvat, toistuvat, toistuvat samat sanat ja yltiöpositiivinen tulevaisuus.

Yltiöpositiivisuuden piirteisiin kuuluu myös ajoituksen ja tilanteen hallitsemattomuus. Jos on pahapaikka ja pikakommenttina medialle vain todetaan, että kyllä tästäkin ilman muuta selvitään - ilman ensimmäistäkään faktaa, ilman ensimmäistäkään perustelua. On ylimielisyysleima isketty sataprosenttisesti otsaan.

Yltiöpositiivisyys ilmenee myös yritysten ja yhteisöjen juhlapuheissa ja viime aikoina urheilijoiden lausunnoissa. Kun hiihto menee tänään ihan metsään ilman välinerikkoa, niin kyllä jokainen ymmärtää, ettei se voi sujua kolmen päivän kuluttua täysin eri tavalla, kuten Iivo Niskanen antoi ymmärtää.

Yltiöpositiivisuuden rajat ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia. Siinä missä jenkkifirman johtaja vääntää puppusanageneraattoria, niin jenkkilässä se on normaalia pehmopuhetta, jota pitää olla aina mukana joka paikassa, eikä siihen sen kummemmin takerruta. Samasta esityksestä suomalaisessa toimipisteessä syntyy höpö-höpö-tunnelma, joka latistaa sen aidonkin positiivisuuden ja draivin.

Aleksander Stubb on fiksu ja nopea mies ja noin viisi vuotta aikaansa edellä tekniikan hyödyntämisessä ja muussakin ajattelussa. Ulkoministerinä hänen postauksensa verkoissa tuntuivat aidoilta ja uskottavilta. Päämisteriksi tultuaan kiire yllätti ja ennen kaikkea palaute mikä on sopivaa päämisterille. Selvästi postaukset siirtyivät jollekin avustavalle taholle. Ne olivat täysin hengettömiä, eivätkä millään tavalla stubbimaisia. Nyt on taas alkanut ilmestyä muutamia itsekirjoitettujakin, mutta pääministerille suodatettuja.  

Kun seuraavan kerran uhoatte helppoa ja yksinkertaista ratkaisua, niin ilmoittakaa myös kuinka. Kun seuraavan kerran uhoatte olevanne maailman paras tai tehdä elämänne parhaan suorituksen, niin ilmoittakaa millä mittareilla mitattuna.

Positiivisuus on ehdottomasti kaikkea eteenpäin vievä voima ja oikea energian kanavointitapa. Päälle liimattu yltiöpositiivisuus vaan tuppaa kalahtamaan omaan nilkkaan varsin nopeasti.