Sivujen päivityksistä on vielä melkoinen matka viestintään

Nettisivuja selatessa ei ole kovinkaan vaikeaa erottaa viestitäänkö siellä vai päivitetäänkö sivuja. Kovin vaikeaa ei ole myöskään erottaa tekeekö päivityksiä hyvä ainekirjoittaja, sivutyönä ja pakkopullana joku vaan tai puppusanageneraattoria pyörittävä myyntihemmo. Tunnistettavissa on myös päivitykset, jotka ovat ulkoistettu.

Kovin vaikeaa ei ole myöskään huomata milloin sivujen alkuinnostus on loppunut. Milloin päivittäjä on vaihtunut ja milloin päivityksiä tehdään viimeisessä hädässä, kun asiakaskas on oikein suuttunut ja vaatinut.

Asenne, innostus ja osaaminen ratkaisevat tehdäänkö päivityksiä vai viestitäänkö. Vaikeammin korjattava virhe on se, ettei sivuja ole suunniteltu yrityksen tai yhteisön toiminnasta lähtöisin. Sivujen toteutuksen lähtökohtana on jonkun ideanikkarin söpö visuaalisuus. Tai lähtökohtana on joku tekniikka ja katsotaan mitä sillä voidaan tehdä.

Tuhoon tuomittua on se, että yksittäisten ihmisten mielipiteet ja tykkäämisen ohjaavat tekemistä, eikä yhteisön tai organisaation perusarvot ja toiminnan tavoitteet. Tietysti, jos tavoitteet eivät ole kirkkaita, niin mistä se kirkkaus siunaantuisi sivuillekaan - saati sivuston viestinnälliseen tehoon.

Osaaminen muuttaa päivitykset viestinnäksi. Vastaan tulee valitettavan usein sivupäivityksiä tekeviä ihmisiä, jotka eivät käytä muita sähköisiä kanavia kuin pakon edessä sähköpostia. Heidän kokemuksensa ja osaamisensa ei voi karttua alalla, jossa tapahtuu kymmenen uutta asiaa joka päivä. Osa muutoksista tapahtuu asiakaskokemuksessa ja suuri osa taustalla.

Koulun penkillä näitä asioita, ei kertaheitolla voi oppia. Valmiudet ymmärtämään voi kyllä hankkia siihen miksi näin tapahtui vaikka henkilökohtaisesti kuvittelin jotain ihan muuta tapahtuvan.

Erittäin merkittävää sähköisen viestinnän onnistumiselle on siihen käytettävä välineiden mixi, jolla buustataan eri kanavia keskenään. Kanaviahan riittää jokaiseen lähtöön. Jos ajatuksena on tänään hoitaa Facebook-päivitykset, huomenna instagram-pävitykset ja heti alkuviikosta kun on aikaa twitter-twiittaukset. Tästä ei synny tehokasta kokonaisviestintää, paitsi jos hallitset kiihdytysajomallit.

Viestinnän onnistuminen on 80 prosenttisesti kiinni ajoituksesta ja 20 prosenttia sisällöstä. Huono ajoitus ja mitään sanomaton sisältö ei sytytä vastaanottajaa kymmenessä sekunnissa. Jos yrityksen tai yhteisön digitaalihimmeli ei tue tätä ajatusta, jäävät tulokset laihoiksi. Valtaosa työstä pitää pystyä tekemään ennakoidusti.