Soini kuuluukin satujen sarjaan

Maanantai 26.10.2015 klo 8.42 - Kauko Niemi

Käytäntö on nyt paljastanut nyt muutamassa kuukaudessa, että Soinin viestintätaidot ovat yksioikoiset, jotka eivät sopeudu tilannekohtaisesti. Soinismi sopii hyvin opposition räksytykseksi, mutta ulkoministerin tulisi viestiä ihan oikeaa asiaakin ja ennen kaikkea oikeaan aikaan.

Soini kuuluukin satujen sarjaan. Hyvää päivää – kirvesvartta! Hän ei pystykään mukautumaan kulloinseenkin tilanteeseen, vaan hokee vanhoja kaavoja, olipa kyse Suomen ulkopolitiikasta tai puolueen johtamisesta. Tällainen viestintä ei toimi. Tällainen viestintä ei synnytä luottamusta. Höpöttäminen hetken ulkopuolella ei vakuuta ketään.

Näin räikeät viestintämokat näkyvät ja tuntuvat jo puolueen kannatuksessa. Nyt on syytä kysyä, voiko näin pahaa tilannetta enää kääntää positiiviseksi. Veikkaukseni on, ettei voi. Uskottavuuden palauttaminen vaatisi ihmisten sisäisen tunteen muuttamista uuteen asentoon ja se ei enää soinismilla ja vastuun välttelyllä onnistu.

Uskooko kukaan, että perjantai-iltana tehty Tynkkysen erottaminen tulee julki vasta pari päivää myöhemmin varsin teennäisellä syyllä ja Soini on hiljaa. Puoluesihteerin suuhun on pantu muutama selitys. Tilanteen julkistaa Tynkkynen itse.

Viestinnällisesti tilanteesta tulee varsin mielenkiintoinen ja opettavainen. Valmista aineistoa tulevaan viestintäkoulutukseen, kuinka luottamusta, uskottavuutta luodaan ja hallitaan.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viestintä, Timo Soini, Sebastian tynkkynen, Perussuomalaiset, tiedottaminen, luottamus

Miksemme nettiraivoa roskapostista

Keskiviikko 21.10.2015 klo 11.11 - Kauko Niemi

Miksi ihmeessä ihmiset eivät suuntaa nettiraivoaan näihin kaiken maailman kasinoihin ja pikavippiyrityksiin. Mediatalojen levikkiosastoille ja ennen kaikkea mitä ihmeellisimpiin roskapostittajiin.

Nyt olen viiden päivän aikana saanut 150 niin sanottua spämmiä. Toki tunnustan että olen joskus avannut vääriä viestejä. Toki tunnustan, että olen vastannut jonkun arvovaltaisen lehden palvelussa olleeseen kyselyyn, joka olikin ostettua tilaa ja kyselyn tehtävänä oli vaan kerätä osoitteita roskapostittajalle.

Toki tunnustan, että tein pari vuotta sitten todella ison virheen, kun käytin viestien lopussa olevaa peruutuslinkkiä. Se olikin todellinen ansa. Todistin heille, että tämä on oikea ja toimiva sähköpostiosoite. Peruutus olikin vahvistus.

Mutta sitä en ymmärrä, eikö näille löydy mitään rotia. Jokainen tehköön mitä bisnestä ikinä haluaa lain puitteissa, mutta jos minä en ole kiinnostunut asiasta, niin eikö minulla pitäisi olla oikeus olla vastaanottamasta näitä viestejä.

Toki roskapostisuodin kerää ne ihan ikiomaan kansioon. Tämän kansion voi tyhjentää kahdella napin painalluksella. Tosin siellä silloin tällöin menee asiapostiakin mukana. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen alle puolet kaikesta maailman sähköpostista on roskapostia. Kesäkuussa roskan osuus oli 49,7 prosenttia kaikesta postista. Kyse ei ole ihan mitättömästä asiasta. Suurin syy laskuun lienee, että huijarit siirtyvät enenevässä määrin sosiaalisen median piiriin.

Ihmettelen että eikö näiltä millään ilveellä voida vaatia toimivaa peruutuslinkkiä. Tai eikö operaattorit pysty rajoittamaan heidän tukkoisten verkkojen turhaa käyttöä. Tämä lienee toiveajattelua. Jonkinlainen nettiraivon lietsominen olisi nyt paikallaan.

Lue myös: Peruutus onkin vahvistus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: roskaposti, mediatalo, levikki, viestintä, markkinointi

Cheekin älykäs ja enteellinen viestintätemppu

Perjantai 16.10.2015 klo 18.25 - Kauko Niemi

Räppäri Cheekin uusi Alpha Omega -albumi julkaistiin viime yönä heti puolen yön jälkeen. Levyä en ole tietenkään kuullut, koska se kuuluu niin sanottuun minulle kuulumattomaan genreen.

Albumilta oli julkaistu etukäteen kaksi singleä – elokuussa ilmestynyt Sä huudat sekä keskiviikkona julkaistu Sillat – mutta muutoin uutuusalbumin sisältö on pidetty täysin salassa.

Cheekin markkinointitemppu on älykäs ja jopa enteellinen. Yksikään lehti tai muu media ei ole saanut ennakkoon arvostelukappaletta. Yleisen vai pitäisikö sanoa vanhan mallin mukaan uutuusalbumeista toimitetaan arvostelukappale toimituksiin hyvissä ajoin, jotta media ehtisi julkaista julkistusaikaan omia arvioitaan uutuudestaan.

Pari maistiaista tässäkin tapauksessa sentään ennakkoon tuli julki.

Cheekin tapauksessa temppu on varsin älykäs, sillä hän ei juurikaan tarvitse ulkopuolisia boostereita, kuten mediaa, saadakseen viestinsä faneille eli asiakkaille. Some hoitaa tämän puolen riittävän hyvin.

Psykologisesti tapauksessa on kaksi suurta merkitystä. Idoli tarjoaa saman aikataulun kaikille – me olimme ensimmäisenä hyväilee kenen tahansa mieltä.

Ehkä kaikkein tärkeimpänä asiana on, ettei media päässyt muodostamaan ensimmäistä mielikuvaa albumin sisällöstä. Arvostelun tekee aina joku yksilö ja se mitä julkaistaan on kuitenkin vain yhden ihmisen mielipide. Ensimmäisen mielikuvan muuttaminenhan onkin jo vaikeampaa.

En ole koskaan oikein ymmärtänyt näitä kulttuuriarvosteluja, joissa yksittäisen ihmisen mielipide saa kohtuuttoman painoarvon. Vähiten ymmärrystä arvioille annan live-esityksistä. Nehän ovat erilaisia joka esityskerta.

Cheekin aloittama tie tulee aivan varmasti yleistymään. Tosin tällä hetkellä onnistuu vain harvoilta. Kymmenen vuoden kuluttua media joutuu todella miettimään rooliaan, kun julkisuus hoituukin muuta kautta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Cheek, viestintä, markkinointi, media

Tietokoneen korjauksesta pyydettiin 748 - maksoin 126 euroa

Perjantai 9.10.2015 klo 8.52 - Kauko Niemi

Tapoihini ei kuulu historiakirjoitella monen viikon takaisia asioita, mutta nyt teen poikkeuksen. Halusin varmistua asioiden oikeellisuudesta. Eli toimiiko koneeni tämän hinnaltaan edullisemman vaihtoehdon mukaan.

Dell pc-pöytäkoneeni, työjuhtani rupesi kiukuttelemaan kesällä. Käynnistyminen kesti ja kesti, kunnes ei sitten yhtenä päivän ei käynnistynyt lainkaan. Takuu oli umpeutunut neljä kuukautta aiemmin ja olin siis omalla vastuullani liikkeellä.

Tässä vaiheessa, kun kone kerran kyykähti kokonaan, päätin asentaa itse SSD levyn ja remontin yhteydessä ottaa nopeamman käynnistyslevyn käyttöön.

Aiemmilta vuosilta oli kokemusta vain yhdestä pc-huollosta Infocaresta ja sinnehän sitten kiikutin pakettini tälläkin kertaa. 60 euroa maksava kustannusarvio oli murskaava. Pitää vaihtaa emolevy ja huollon loppusumma on 748 euroa.

Varoituskellot rupesivat soimaan. Olen kolmasti käyttänyt samaista yritystä aiemmin. Kaikki aiemmat tapaukset olivat takuukorjauksia, enkä niiden hintoja ja tekemisiä tiennyt muuta kuin joka kerta kuuleman vaihdettiin emolevy.

Voihan emot! Kaikkein kallein emolevy, mitä netistä löytyi oli tuolloin kesäkuun puolivälissä 237 euron hintainen. Vastaavan emolevyn olisi saanut myös 85 eurolla. Mihin tarvittiin loput 511 euroa tai enemmän. Ja toki takaraivossa oli käsitys, että noin tonnilla saisin saman tasoisen uuden koneen 2 vuoden takuulla.

Muutamien soittokierrosten jälkeen päädyin Carrata-nimiseen huoltoyhtiöön, josta ongelmakuvailun jälkeen jo puhelimessa Anders Nylander vahvasti epäili, ettei vika olisi emolevyssä.

Carrata totesi konetta tutkiessaan ettei virtalähde riitä konetta pyörittämään. Virtalähteen vaihtaminen ja työ maksoivat 126 euroa ja kone on toiminut siitä lähtien. Tein reklamaation Infocarelle, että 60 tarkistussumma pitää palautta, koska analyysinne oli väärä. Vastauksena tuli vain selitys miten tarkistus oli muka tehty. Sain vikarapotin myös Carratalta ja se oli kaikin puolin loogisempi selitys koneen toimimattomuudelle.

Mielenkiintoni heräsi aivan uudelle tasolle, kun juttelin Carratan taustoista. Anders Nylander kertoo, että koko firman historia perustuu siihen, että hän korjaili kavereiden koneita, joilla huoltoyhtiöt yrittivät kusettaa tai eivät osanneet mitään muuta kuin vaihdella emolevyjä.

Nylander mainitsee kaverin koneen, jota ei voinut kuuleman korjata ja tilalle tarjottiin reilun 900 euron uutta konetta. Kuitenkin korjaukseen riitti 9 euroa maksava liitin. Vastaavia tilanteita on matkan varrella vaikka kuinka paljon.

Tässä vaiheessa voin pyytää anteeksi Hewlett-Packardilta, jos aikoinaan haukuin julkisesti koneen huonoa laatua, kun Infocare oli kahdesti vaihtanut emolevyn samaan koneeseen. Vika taisikin paikallistua Vantaalle.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pc huolto, tietokonehuolto, Carrata, Infocare, emolevy, HP, Dell

Käytännön onnistunut tekeminen on reagointia

Tiistai 6.10.2015 klo 11.39 - Kauko Niemi

Tänä aamuna Aamu-TV:n haastattelussa Simo Valakari loi valaistuksen moneen asiaan. Valakarista ei minulla ole ollut mitään aikaisempaa havaintoa. Tämä johtunee, etten erityisemmin ole ollut kiinnostunut jalkapallosta. Nyt ymmärrän hyvin miksi seinäjokelaiset ovat niin hyviä.

Veikkauslliigaa johtavan Seinäjoen jalkapallokerhon luotsi Simo Valakari on ammattijalkapalloilijan uransa jälkeen osoittanut kykynsä myös valmentajana. Toissa vuonna Veikkausliigaan noussut SJK taistelee nyt tosissaan mestaruudesta, kun jäljellä on vain kaksi sarjakierrosta.

Kannattaa katsoa mitä Simo Valakari ajattelee jalkapallosta ja valmentamisesta.  Itselleni haastattelu vain kolahti ja ymmärrän omaa käyttäytymistäni sata kertaa paremmin.

Kaikessa lyhykäisyydessään käytännön tekeminen on reagointia. Näkemys ja tavoite pitää olla todella kirkas. Asiat pitää treenata niin hyvin, että käytännön tekeminen on vain reagointia, joka toteuttaa tavoitetta.

Sillä hetkellä kun pitäisi tehdä ja tapahtua, ei yksinkertaisesti ole aikaa miettiä, mitä pitäisi tehdä ja miten pitäisi tehdä. Tietenkin ajatus korostuu nopeatempoisessa elämässä kuten jalkapallossa, mutta ihan varmasti kaikessa muussakin elämän menossa.

Ilman tavoitteitta ei tapahdu mitään. Toki elämässä pitää olla niitäkin hetkiä jolloin rentoudutaan tai ollaan kuin ellun kanat. Näitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa, jos haluaa saada jotain aikaiseksi.

Ja silloin kun reagointi tuottaa tavoitteiden mukaisia tuloksia (maaleja, toimivaa musiikkia, hyviä kuvia) ruokkii se mielihyvää. Tiedät itse, oletko onnistunut vai et. Ulkopuolinen kiitos tietty vahvistaa tunnetta. Toisin päin ajateltuna, kun tiedät reagoineesi väärin ja joku kiittää, paljastuu, ettei hän ymmärrä asiasta kovinkaan paljoa.

Ettei tämä pohdinta jäisi pelkäksi viisasteluksi, niin muutama esimerkki

Alitajunnassani pyörii useampia kuvausprojekteja. Tiedän mitä haluan kuvallisesti tulkita. Joissakin tapauksissa pitää opiskella vielä tekniikkaa ja muuta toteutusta. Opetella maapallon valo-spetrejä. Sitten kun hetki koittaa, voin reagoida välittömästi. Pisimmillään olen ollut ”valmiudessa” tavoitteeni kanssa 2,5 vuotta, ennen kuin kuva toteutui.

Kuorossa laulaminen on toinen hyvä esimerkki. Livehetkessä tässä joukkuepelissä on todella tärkeää vain reagoida, silloin kun kaikki ei mene putkeen. Et voi ryhtyä miettimään mitäs nyt pitäisi tehdä. Omat stemmat pitää osata niin hyvin, ettei epäilyille ja harhailuille jää sijaa.

Viestintä on mitä parhain esimerkki. Viestinnän onnistumisessa kaikki on kiinni reagoinnista hetkeen. Huomenna kaikki on jo ohitse, etkä pystynyt hyödyntämään tilaisuutta, kun ei ollut valmiuksia reagoida, vaan ryhdyttiin vasta miettimään ja suunnittelemaan.

Ei jalkapalloilija pelissä enää ryhdy suunnittelemaan, odottelemaan valmentajan ohjeita, vaan reagoi ja tekee maalin niillä aiemmin luoduilla valmiuksilla.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: reagointi, viestintä, kuoro, laulaminen, valokuvaaminen, tavoite, oasaaminen