Huijaaminen osa yrityskulttuuria

Lauantai 30.1.2016 klo 22.04 - Kauko Niemi

Tuore ruotsalainen Hunger-lehti valitsi Valion maitotempun vuoden ruokahuijaukseksi. Hunger-lehti paljasti, että Valio myy täsmälleen samaa laktoositonta kefiiriä ja jogurttia eri pakkauksissa eri hinnoin. Asiakkaat ovat maksaneet noin 70 senttiä enemmän tuotteista, jotka on merkitty laktoosittomiksi.

Volkkarin tietoisesti tehdyt päästöhuijaukset ovat asettaneet kyseisen yrityksen uudelleenarvioinnin kohteeksi.

Kummankin yrityksen kohdalla olen ryhtynyt miettimään oman kokemuksen kautta, että huijauksen täytyy kuulua näiden kahden yrityksen kulttuuriin. Huijaaminen on sisäisesti, hiljaisesti hyväksyttyä – periaatteena keinolla millä hyvänsä. Ja kun sitä ei koskaan ole kunnolla kitketty pois, niin se jatkuu ja jatkuu ja muodostuu toimintatavaksi, yrityskulttuuriksi.

Olen ostanut tai valinnut käyttööni reilusti toistakymmentä autoa. Autonostajana olen ehdottomasti enemmän kokeileva kuin merkki- tai malliuskollinen. Koskaan ei ole ollut kahta kertaa peräkkäin samaa merkkiä tai mallia.

Lähes joka kerta valinnoissa on ollut myös Volkswagen. En ole jostain syystä uskonut niitä tuttavien puheita teknisistä ongelmista ja kuinka Volkkari ei ota vastuuta vaikkapa reilun tuhat euroa maksavan jakohihnan vaihdosta alle 60 000 kilometrin jälkeen.

Omissa hankintavertailuissani tuli aina pettynyt olo. Lähtöhinta oli kutakuinkin kohillaan, mutta kun ryhtyi vertaamaan mitä sillä hinnalla todellisuudessa saa, olisi Volkkarille pitänyt maksaa tuhansia euroja lisää saadakseen samat ominaisuudet kuin muilla vakiona.

Valio on lajissaan vielä monin verroin härskimpi. Etenkin kun tuotteiden muokkauksissa on aina kyse ihmisten terveydestä. Ja vaikka kuinka rimaa hipoen vältetään väärät terveysväittämät. Väärien mielikuvien rakentaminen terveysvaikutuksista ja ravintoaineiden aitoudesta, kuten nyt Ruotsissa, ovat anteeksiantamatonta huijausta.

Itse olen toimittajana muutamaan kertaan tehnyt juttua Valiosta ja jokaisen jutun julkaisun jälkeen olen saanut vääntää kättä. En vääristä faktoista vaan siitä, ettei juttu vastannut Valion markkinaviestin henkeä.

Moni muistaa sen metelin jonka Valio nosti kun Arla saapui Suomeen. Kotimaisen puhtaiden maitotuotteiden asema oli uhattuna. Kuitenkin Valio toi itse samaan aikaan maitoa Virosta.

Itse henkilökohtaisesti en ole kovin herkkä boikotoimaan mitään. Ja boikottilistani on melko lyhyt. Siellä on tällä hetkellä yksi nimi ja se on Valio. Ja luulen, että seuraavassa autonvaihtotilanteessa lisään listalle toisenkin nimen. Virheitä pitää tehdä ja erityisesti sietää, jotta tapahtuisi kehitystä. Vahinkojakin sattuu, mutta tietoista huijaamista en siedä.

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: yrityskulttuuri, huijaaminen, Valio, Volkswagen,

Täysin uusi tuttavuus Lemmy

Perjantai 8.1.2016 klo 21.41 - Kauko Niemi

Viestinnän näkökulmasta tuntuu lähes utopistiselta, että kuulin tai tunnistin ensimmäisen kerran elämässäni sanan Lemmy, kun uutinen hän kuolemastaan levisi mediassa ja somessa.

Ihmiset muistelivat kuinka olivat hänet kohdanneet. Kuka konsertissa kuka hampurilaisbaarissa. Mitä hän oli tehnyt missäkin. Ja itselläni ei ainuttakaan mielikuvaa. Jos minulle olisi sanottu ennen kuolemaa sana Lemmy en olisi tiennyt oliko kyseessä ihminen vai ravihevonen.

Nyt mietin kuinka oikeesti voi tapahtua näin ja voiko minulla oikeesti olla niin valikoiva kuulo ja muisti. Näköjään voi. Lupaan että vielä kuuntelen yhden hänen biisinsä ja sivistän itseäni sen verran, että pääsen samalle aaltopituudelle maailman kanssa. Ehkä teen sen lauantai ja sunnuntain välisenä yönä, kun hänen hautajaisensa pidetään Hollywoodissa.

Voin sanoa, että olen kuunnellut radiota useita tuntia päivässä kymmeniä vuosia. Varmasti olen tämänkin herran musiikkia kuulut useampaan kertaan. Siis uutisnarkomaanina kuuntelen kanavia, joissa on uutisia ja ajankohtaisia päivän asioita.

Ihmisen valikoiva mekanismi on todella mielenkiintoinen. Kuinka olisi mahdollista saada viesti perille, joka ei pätkääkään kiinnosta vastaanottajaa? Varmaan tuttu tilanne ihan perhepiirissäkin. Silloin kun neuvot ja ohjeet menevät kuuroille korville tai ajatukset mielipiteet eivät saa mitään solua värähtämään. Organisaatioissakin löytyy aina joku, joka on täysin ulkona, vaikka asiasta on tiedotettu moneen kertaan.

Mielilauseeni onkin, että sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Siksi viestijän kannattaakin aina unohtaa sovinnolla omat kantansa asioihin ja pyrkiä luomaan viestille ja sisällölle vastaanottajaa houkutteleva sisältö sekä viitekehys.

Kun sanot sanan ihminen lääkärille, ryhtyy hän miettimään terve vai sairas. Pappi miettii uskovainen vai ateisti. Poliisi konna vai rehellinen.

Seuraavan kerran kun ihmettelet miten asiat saavat noin kummallisen merkityksen kuten vaikka Laura Huhtasaari. Älä etsi virheitä ihmisten tyhmyydestä tai tietämättömyydestä, vaan omasta viestistäsi. Mitkä asiat, esitystavat, puuttuva informaatio, väärä ajoitus aiheuttavat väärinymmärryksen tai miksi ei kiinnosta ja viesti menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos aiheuttamatta mitään reaktiota.

2 kommenttia . Avainsanat: Lemmy, viestintä, tiedotus

Pimpeli pompeli joulu häiritsi vain vähän sisäistä jouluani

Sunnuntai 3.1.2016 klo 22.00 - Kauko Niemi

Tämä olkoon jouluraporttini vuodelta 2015. Muutos on selkeä ja vakaa ja jatkunut jo ainakin 25 vuotta, siitä lähtien kun viimeinen joulukuusi ja viimeinen joulukinkku koristivat huusholliani.

Sisäinen jouluni pitää minut voimakkaasti jouluihmisenä, mutta perinteet ja muodollisuudet vain karisevat vuosi vuodelta. Pimpeli pompeli joulu saa olla ja he nauttikoon, jotka muuten eivät joulun fiilistä pysty luomaan tai kuvittelemaan. Kilpavarustelu ei mielestäni kuulu jouluun. Eivätkä sellaiset sanat kuin luxus, pakko ja kiire eivät saisi kuulua jouluun.

Joulukorttien määrä on laskenut viiden vuoden aikana yli 40 prosenttia. Omalla kohdallani tämä oli ensimmäinen joulu, kun korttien määrän pystyi laskemaan kahden käden sormilla. tämähän ei suinkaan tarkoita, etteikö joulutervehdyksiä olisi kulkenut entistä enemmän.

Sisäisen jouluni rakennusaineita ovat pitkälti musiikki, rauha ja hiljaisuus. Jouluni rakentuu jo hyvissä ajoin ennen varsinaista joulua. Yli 20 vuotta olen laulanut kuorossa joka vuosi reilusti yli tuhannelle ihmiselle joulumieltä.

Tänä joulunakin pääkaupunkiseudun kirkoissa kävi 316 000 ihmistä. Ihmiset haluavat kuulla ja ovat vastaanottavaisia joulun musiikillisesta sanomasta. Se on koettavissa itse konserteissa ja ennen kaikkea niissä kommenteissa, jota saa jälkikäteen.

Tänä jouluna vierailimme laulamassa Terhokodissa. Tunteet olivat niin pinnassa, että oli pakko välillä katsella seiniä ja ikkunoista ulos. Tämän jälkeen joulun kaupallisuus siirtyi entistäkin kauemmaksi.

Lapsille joulun yllätyksellisyys ja jännitys on keskeistä tunnelman luontia. Tapasin läheisiäni ja lasten tunnelma tiivistyi kyllä jouluisen käsin kosketeltavaksi.

Perhejoulua vietetään, vaikka väkisin, kun niin muka kuuluu – poliisin mukaan joulunvietto on tänä jouluna sujunut pääosin rauhallisesti, kerrotaan poliisilaitoksilta eri puolilta maata. Poliisilaitosten mukaan poliisia ovat työllistäneet enimmäkseen kotihälytykset, rattijuopot ja tappelut.

Tämän joulun jouluvaellus Nuuksion luonnossa avasi ajatuksia entisestään suhteesta jouluun. Samoilla tulilla oli paljasjalkainen, perheellinen, helsinkiläinen mies, joka vietti jouluaan telttaillen ja nauttien joulun hiljaisuuden ja luonnonläheisyydestä.

Jouluun kuuluu valo ja valaistus. Luonnon spectri jouluna on hyvinkin purppurainen ja valaistuksilla rakennetaan joulun viestejä. Kumpikin taho tarjoaa valokuvaajalle erinomaiset, jopa haastavat olosuhteet kuvaamiseen. Haasteen tuo valon määrän vähyys kaikissa tilanteissa. Valon niukkuus rakentaa myös oman erikoistunnelmansa hautausmaiden kynttilämerelle.

Sitäkin mietin - jos joku käyttää verenpainelääkkeitä tai jotain sydänlääkkeitä, niin ei hän todennäköisesti muuta annoksen koostumusta ja tuplaa annosta joulun takia. Ruoka on tärkein lääkkeemme, miksi sen koostumusta tai annostusta pitäisi muuttaa joulun takia? Jouluun viittaavia keittöpuuhiani oli kaksi. Kuusi joulutorttua. joiden täytteenä oli vuohenjuustoa ja hieman puolukkaa. Ja se toinen imelletty selleri/lanttulaatikko. Yhtään leivonnaista tai muuta makeaa ei ilmestynyt. Eipähän tarvitse viettää katumuspäiviä, niin kuin ei alkoholinkaan takia.

Jouluhan on siinä mielessä poikkeuksellinen aika, että se nostaa tunteet pintaan kaikilla tavoilla. Herkkyysaste on tosi korkea ja pienetkin muistot pilkahtavat pintaa. Vaikkapa se, että lapsuudessani yksi tärkeimpiä asioita oli ennakkoon varata oma paikka lahjalle, paikan suhteen oli varattava myös pieni toleranssi, jos vaikka tuli kaksi pakettia, niin molempien oli mahduttava samaan paikkaan.

Jollekin tämä saattaa vaikuttaa askeettiselta. Minulle se ei ole. Olen oikein sinut itseni kanssa suhteessa jouluun.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, Terho koti, miksi laulan, musiikki