Huomioimisen teho rakentuu ajoituksen varaan

Maanantai 5.12.2016 klo 18.29 - Kauko Niemi

 

Pian on taas vuoden yksi keskeisimmistä huomioimisen hetkistä ja vimmalla juoksemme ja mietimme mitä ostaisi lahjaksi. Siis tekemällä tehtyyn jouluun.

Lähes jokainen tietää, että saa joululahjan 24.12. hieman eri kellon aikoihin. Siinä ei ole siis mitään yllättävää. Lahjasta jää jäljelle vain pelkkä materia, jonka varassa sitten mittaillaan hintaa ja sen mukana arvostusta.

Toki niille lapsille, jotka vilpittömästi uskovat joulupukkiin, suotakoon materiaalinen joulu. Sekä eniten tilanteesta hyötyville kauppiaille suotakoon palkkio vaivasta.

Luojan kiitos sopimukseni on pitänyt poikani kanssa jo reilut parisenkymmentä vuotta, ettemme osta joululahjoja toisillemme.

Syntymäpäivät eivät myöskään tuo suuria yllätyksiä ajoituksen kanssa. Kenen tahansa syntymäpäivä on helppo tarkistaa ja toteuttaa yleisesti hyväksyttyä käytäntöä ja huikata yllätyksettömät onnittelut.

Viime torstaina olin laulamassa naapurin mummon, 98, siunaustilaisuudessa. Mummon toki tunsin melko hyvin, mutta muuta perhettä en lainkaan. Kuultuani suru-uutisen, pudotin lapun mummon postiluukusta siinä uskossa, että omaiset käyvät siellä. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi laulajaksi siunaustilaisuuteen, sillä olin parikymmentä vuotta häirinnyt mummoa laulutreeneilläni. Toki tein selväksi, ettei tämän tarjouksen pidä millään tavoin sotkea heidän ajatuksiaan ja suunnitelmiaan.

Yllättävä lähestymiseni tuotti omaisissa syvän liikutuksen ja vilpittömät kiitokset yllättävästä huomioimisesta.

Jos sä annat mulle ruusun, on se viikon päästä jo roskaa, jos sanot hyvän sanan, ei se katoo koskaan. Näin laulaa Samuli Edelman laulussa Jokainen teko.

Milloin se hyvä sana pitää sanoa? Heti tässä ja nyt! Tai silloin kun sitä vähiten odotetaan. Ajoitus on tärkein ja keskeisin asia viestinnän tehon kannalta. Jälkijättöisyys laimentaa kaiken, viestistä häviää tunne ja sen mukana merkitys.

Kerran vuodessa yrityksen vuosijuhlassa julistettu sankariteko on viikkojen, kuukausien saatossa laimentunut mitättömäksi. Tuskin edes enää muistaa sitä tunnetilaa joka valtasi, kun merkittävä asia tapahtui.

Jos palaute, kiitos, tunnustus, jopa negatiivinenkin palaute tulee heti, sen vaikutus on suurin ja merkittävin.

Ainahan pystyy myös järjestämään yllätyksen, hyvän sanan silloin kun sitä vähiten odottaa. Näin kävi minulle pari kuukautta sitten, kun sain yllättäen ja pyytämättä seuraavan pysähdyttävän viestin Sveitsistä keskellä arkista tiistaita;

Tänään, 20 vuotta sitten lähdin Intiasta. Ensimmäinen matka yksin, ensimmäinen kerta lentokoneessa, ensimmäinen kerta ulkomaille ja mun kaikki säästöt mukana, vähän yli 200 dollaria. Olen kiitollinen elämälle, että sain mahdollisuuden lähteä. Ja olen kiitollinen elämälle, että tapasin tällä matkalla integraatiomanagerini.

Tutustuin aikoinaan intialaiseen kaveriin, joka kutsui minua ingraatiomanagerikseen. Hän halusi kotoutua Suomeen. Hän halusi tutustua vain suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä pitänyt tämän takia mitään yhteyttä täällä oleviin intialaisiin. Opetin hänelle muiden kurssien tukemana suomenkielen kahdessa vuodessa ja sitten hän sai Suomen kansalaisuuden. Liikuimme paljon luonnossa ja hän usein pysähtyi ja käski kuuntelemaan hiljaisuutta. Nyt hän asuu Sveitsissä. Yksityiskohtia en tiennyt hänen historiastaan vasta kun hän lähetti tämän kiitos viestin.

Oikean ajoituksen toteuttamisessa on paljonkin ongelmia, jos ei elä etunojassa ja elää nykyajan tehokkuusapostolien oppien mukaan yksi asia kerrallaan tässä ja nyt. Ympäristön ja asioiden havainnoiminen on heikoissa kantimissa, jos alitajunnalle ei ole annettu sisäisiä toimeksiantoja valmiina reakoimaan tulevaan.