Nettimyynti jää liian usein kesken

Maanantai 21.8.2017 klo 13.09 - Kauko Niemi

Teen tilauksen netissä ja kun olen painanut viimeisen vaiheen nappia, niin mitkä ovatkaan tunteet silloin. Milloinkahan saan tuotteen vai saankohan sitä koskaan. Meniköhän se maksu turvallisesti perille. Olikohan tämä sittenkään luotettava myyjä.

Epävarmuus kalvaa vielä senkin jälkeen, vaikka olen tehnyt netissä satoja ostoksia ja vain kerran tullut petetyksi.

Miksi ihmeessä nettimyynti pitää niin usein jättää kesken. Todennäköisesti vain siksi, että perinteinen myyntitapahtuma on siirretty sellaisenaan nettiin. Esitellään tuote, otetaan tilaus vastaan ja rahastetaan asiakas ja annetaan tuote asiakkaan kainaloon.

Nettimyynti pystyy tarjoamaan huomattavasti monipuolisemman palvelukokonaisuuden, kun henkilökohtainen myynti, kunhan hieman kehittää koko prosessia.

Lauantaina hajosi tablettini, jossa takuu voimassa. Sunnuntaina tein ilmoituksen ja sain paluupostissa tapauksen tunnuksen, ohjeet ja UPS lähetysdokumentin paketin päälle liimattavaksi. Tänään maanantaina se on jo matkalla. Ja kiinnostuneena voin netissä seurata tilannetta.

Toisena esimerkkinä mainitsen, vaikka Savonlinnan Oopperajuhlat. Tänä vuonna poikkeuksellisesti jouduin ostamaan lipun helmikuun loppuun mennessä ihan fyysisesti lippukauppiaalta. Tässä tapauksessa lähimmältä R-kioskilta.

Yksikään lipunmyyjä, eikä R-kioskin myyjä tämän jälkeen korvaansa lotkauta. Sen sijaan Savonlinnasta tuli kesän alussa viesti, kuinka harjoitukset ja muut puuhat ovat käynnistyneet. Pari viikkoa ennen esitystä tulivat käytännön ohjeet. Kuinka turvatoimia on tiukennettu ja kuinka kassien tarkistus sujuu tänä kesänä. Mitä siellä kassissa saa olla ja mitä ei saa olla. Hyödyllistä tietoa ja välttää ylimääräiset sählingit sisään mennessä.

Esitys oli tiistai-iltana ja keskiviikkona tuli kiitosviesti, jossa nimenomaan kyseisen esityksen koko esiintyjäkaarti oli lavalla pokkaamassa (Tietenkin kuva oli otettu viimeistään kenraaliharjoitusten päätteeksi). Ja toki samalla alitajuntaani merkittiin kiitosviestistä se lisätieto, että ensi kesänä Linnassa on yksi minulle vaikuttavimmista teoksista Gounodin Faust.

Suurin virhe nettikaupassa on jättää tilanne avoimeksi.  Tilasin tietotekniikkatarvikkeita keskiviikkona iltapäivällä ja perjantai aamupäivällä kuriiri soitti ovikelloa ja toi paketin. Tällä välin olin saanut kuusi tilanneviestiä. Samoin tilasin uuden näytön Englannista ja pystyin seuraamaan näytön matkaa muutaman tunnin tarkkuudella. Näin se pitäisi mennä, ettei asiakkaan tarvitse hermoilla.

Se että tarvitsisinko todella näin tarkkaa tietoa, on kokonaan toinen asia, kuin se syntyvä luotettavuus toimittajaa kohtaan ja into luoda uusintatilausten mahdollisuus.

Ilman todellista tietoa mielikuvitus ryhtyy laukkaamaan ja synnyttää täysin vääristyneitä käsityksiä kyseisestä toimittajasta. Näitähän tapauksia on some pullollaan, joita on turha ryhtyä oikomaan.

Nettimyynnnissä voittaa se, joka tuntuu uskottavalta ja lunastaa luottamuksen käytännössä.

Mikä erottaa nettikeskustelun tavallisesta keskustelusta

Keskiviikko 9.8.2017 klo 7.01 - Kauko Niemi

Minun mielestäni ei mikään. Jos sinua tervehditään netissä tai sinulta kysytään jotakin netissä, ei pitäisi olla mitään eroa tapahtuuko tämä työpaikan käytävällä, treenikämpällä tai kaupassa vai torilla. Jo kohteliaisuus edellyttää jonkin asteisten käytöstapojen mukaista reagointia.

Nyt en tarkoita niitä spämmiviestejä, joilla trollataan ja haetaan vain uhreja.

Minulla on useita tuttavia, jotka toimivat tiivissä tiimissä samassa projektissa, eivätkä ole koskaan fyysisesti tavanneet toisiaan. Projekti kehittyy tehokkaasti ja valmistuu, voi hyvin. Itsekin toimin vuosia yhteistyössä kollegoiden kanssa ympäri maailmaa ja tavattiin ehkä kerran vuodessa. Silloinkaan ei yleensä käsitelty konkreettisia tekemisiä.

Miksi pitäisi seisottaa hommia sen takia, että yritetään löytää kalentereista yhteistä aikaa. Tai on tehty projektille joku asioiden etenemisestä riippumaton, muodollinen aikataulu – kokoonnutaan vaikkapa kerran kuussa. Miksi pitäisi maksaa ylimääräisiä matkustuskuluja päästäkseen hätäiseen palaveriin saman pöydän ääreen.

Väittäisin jopa, että nettitiimissä syntyy parempaa jälkeä, kun kaikki ovat samanarvoisessa asemassa, eikä kukaan tule äänekkäimmän jyräämäksi. Nettitiimissä on hieman enemmän aikaa arvioida, tarkistaa ja pohtia sanomisiaan ja omia sekä toisten ideoita.

Joillekin, kuten minulle, itsensä ilmaiseminen kirjoittamalla ja kuvaamalla on kaikilla tavoilla luontevampaa ja helpompaa kuin puhumalla. Etenkin kun ei hallitse alkeellisintakaan päällepuhumisen taitoa.

Valitettavan paljon kohtaa niitä, joille verkossa keskustelu ei ole minkään väärtti, eikä vaivan arvoista. Tai pahimmillaan tarve sabotoida koko tiimin työ ja työilmapiiri.

Käytettiinpä mitä nettitekniikkaa tahansa, niin aina on toiminnasta järjestettävissä viralliset dokumentit.

Minulla on huomenna kuvausprojekti, jossa perusasiat ovat käyty erittäin hedelmällisesti läpi, arvioitu ideoita ja olen etsinyt sopivat kuvauspaikat, tehnyt ja lähettänyt koekuvia arvioitaviksi. Kertaakaan ei olla tavattu, mutta uskon, että huomenna sovitussa kahdessa tunnissa tulee tavoitteen mukaista jälkeä.

Joku voisi valmistella perusohjesäännöt, toimintamallin verkkotiimin tehokkaaseen työskentelyyn. Jos sellaisia ei vielä ole. Niille löytyisi käyttöä yritysten lisäksi koulujen ja kotien väliseen yhteistyöhön ja mitä erilaisempien harrastusryhmien ja yhdistysten toimintaan. Tapahtumien järjestämiseen.