Nettiaikana saa kärsiä hyväuskoisuudesta

Tiistai 28.11.2017 klo 5.37 - Kauko Niemi

Kuusi vuotta sitten tajusin, että sähköpostitse tulevien viestien lopussa olevien peruutuslinkkien käyttö olikin roskapostittajalle merkki siitä, että osoite on toimiva ja käytössä. Ja osoite on erinomaista kauppatavaraa myydä ympäri maailmaa. Käytännön osoitus tuli vain liian myöhään.

Nyt olen siinä tilanteessa, että parikymmentä vuotta käytössä ollut sähköpostiosoite on nyt pakko nollata pois käytöstä. Olen saanut viime viikolla 16.11.2017 ja 24.11.2017 välisenä aikana 487 minulle roskapostiksi luokiteltua sähköpostia. No onneksi 90 prosenttia tuosta määrästä sähköpostiohjelmani ohjaa viestit suoraan roskapostikansioon.

Eniten tietenkin ärsyttää, että viesteistä suurin osa on joitakin nettikasinoita. En ole koskaan elämässäni pelannut kasinolla, en netissä, enkä oikeallakaan kasinolla. Enkä ole koskaan elämässäni pelannut ylipäätään mitään tietokone- enkä kännykkäpelejä.

Mukana on myös runsaasti pikaluottotarjouksia. Pikaluottoja en ole myöskään koskaan käyttänyt, en edes pieniä vippejä kavereilta. Tällainen hakuammunta ottaa luonnon päälle.

Siis minkään valtakunnan hienot algoritmit eivät ohjaa tätä peliä. En siis pienemmässäkään määrin kuulu noihin kohderyhmiin.

Suomalaiset mediatalot ovat jo onneksi saaneet myyntiorganisaationsa kuriin ja lehdiltä tulee enää harvoin tilausroskapostia. Muutama vuosi sitten jatkolähetin kaikki tarjouskirjeet ko lehden päätoimittajalle varustettuna kysymyksellä – näinkö rakennatte luotettavaa mielikuvaa tuotteestanne. Toivottavasti nämäkin viestini ovat olleet siivoamassa roskapostittajia.

Mutta se hyväuskoisuus, että peruutuslinkistä saisi todella peruutettua roskapostit ovat täyttä soopaa. Roskapostittajat käyttävät Suomen rajojen ulkopuolella olevia palvelimia ja ovat suomalaisen kuluttaja lainsäädännön ulottamattomissa. Mihinkään et pysty valittamaan.

Kuinka moni on todella saanut sen miljoonaperinnön, kuinka moni on saanut sen yhden euron iPhonen, kuinka moni on saanut sen matkalahjakortin, joka luvattiin arpoa kolmen vielä mukana olleet kesken ja sinä olet yksi kolmesta. Hyväuskoisia huijataan mennen tullen.

Pysy lujana – helpommin voit onnistua suomalaisessa, Veikkauksen organisoimassa lotossa.

Varoituksen sana ja neuvo myös siinä tapauksessa, että olet hyödyntänyt ihan asiallisia verkkopalveluja. Liki kaikissa palveluissa sinulla sähkö postiosoite. Itse olen nyt kolmisen viikkoa ja ainakin 50 paikassa käynyt muuttelemassa osoitettani. Sekään ei ole yksioikoista, kun eivät edes kaikki salasanat ole hallussani saati muistissa.

Hyväuskoisuus rapisee, eikä sekään ole mukavaa, ettei pysty mihinkään luottamaan. Silti aion jatkaa netin käyttöä täysillä. Todennäköisesti viritän mitäänsanomattoman sähköpostiosoitteen vähemmän tärkeisiin toimiin.

ps. 

pitkäaikainen sähköpostiosoitteeni siis todella poistuu käytöstä jonkin ajan kuluttua

#metoo

Maanantai 20.11.2017 klo 20.58 - Kauko Niemi

Minuakin on ainakin kerran häiritty. Tosin en antanut tilanteen jatkua niin pitkään, että olisi selvinnyt, olisiko se ollut sitä seksuaalista häirintää.

Nyt on taas ryvetty yhden asian ympärillä kokolailla ylireippaasti. Toki asia on tärkeä ja sen nostaminen esiin näin kiihkeästi tarkoittaa kaiken kaikkiaan tietoisuuden lisääntymistä.

Ongelma on viestinnän kannalta siinä, että kokonaisuudessaan asioiden keskinäiset suhteet vääristyvät.

Häirintä ylipäätään saa aina erilaiset merkitykset kuka, missä, milloin se tapahtuu ja millaiset ovat osapuolten taustat ja mielenmaisemat. Millainen on kunkin ihmisen seksuaalisuus ja kuinka hän on sitä toteuttanut. Niin kuin kaikessa viestinnässä sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä.

Näin kompleksista yhtälöä ei voi ratkaista säännöillä eikä lakipykälillä. Se ratkaistaan kasvatuksella, avoimuudella ja ymmärryksellä, että meillä jokaisella on oma seksuaalisuutemme, jota me toteutamme tavalla tai toisella. Kuten Ylen A-teemassa todettiin, että koululaiset tietävät paljon enemmän keihään heitosta kuin seksuaalisuudesta. Kumpi on tärkeämpää?

Ja muistathan, että seksuaalisuus on eri asia kuin seksi.

#metoo on toki nostanut asioita esiin ja toki kissa pitää nostaa pöydälle, kun siiten tarvetta ilmenee.

Kuinka paljon tämä vaikuttaa nyt esimerkiksi tavallisten keskiverto suomalaisten käyttäytymiseen vahvistaen suomalaisten kulttuurillisia  heikkouksia:

Sanotaan, että suomalaiset ovat niin sulkeutuneita
Nyt ei uskalleta avautua sitäkään vähää, kun se voi tuntua seksuaaliselta häirinnältä

Suomalaiset ovat etäisiä
- ei voi halien tervehtiä, jos se ymmärretään jonakin yrittämisenä
- ei voi hississä hymyllä, kun se ahtaassa paikassa mielletään lähentelynä kosketuksen etäisyydellä

Suomalaiset eivät voi puhua vieraille, eikä oikein tutuillekaa
- Ylen selvityksen mukaan naiset vaativat nyt myös sanallisen häirinnän kriminalisointia

Suomalaiset eivät katso silmiin
- lehtihaastattelussa nuori nainen sanoo, että kyllä minua on tuijotettu ja se tuntuu seksuaaliselta häirinnältä
-Suomessa tarvitaan siis säännöt kuka saa katsoa ja kuinka pitkään

Olisiko seksuaalisen häirinnän riepotuksille syytä panna piste tai vähintäänkin lopettaa vouhkaaminen.

Nyt voisi aloittaa mieluummin keskustelun, kuinka ihan jokaisella ihmisellä on oma, erilainen seksuaalisuus, jota pitää toteuttaa tavalla tai toisella, ihan kuin pitää syödä lähes joka päivä.

Näin tämä luonto on täällä maapallolla rakentunut meidän kaikkien eläinten kesken. Toiset ovat koreampia kuin toiset houkutellakseen itselleen seuraa, eikä vain häirintää.

Vuosituhansia on koettu ja nähty ne kieroutuneet seksuaalisuuden purkaumat sen seurauksena, että ihminen itse on tehnyt luonnottomia sääntöjä.  Esimerkkinä vaikkapa katolinen kirkko, jossa papille ei sallita luonnollisia reittejä toteuttaa seksuaalisuuttaan.

Nyt olisi asiallista puhua syistä eikä seurauksista. Mitä enemmän luomme sääntöjä ja määräyksiä toteuttaa luonnollisia tarpeitamme, sitä enemmän mölyä ja tulkintoja  ilmassa.

Mitähän tuolla luonnossa tapahtuisi, jos metsoilta kiellettäisiin soidinmenot. En usko, että yksikään nainen pukeutuu korostetusti vain sen takia, että itsellä olisi hyvä olla tai yksikään mies kävisi punttisalilla muokkaamassa sixbäkiään sen takia, että se toisi jotain extraa arkiseen, jokapäiväiseen elämään. Molemmissa tapauksissa kerätään muiden huomiota.

Siinähän ovat menossa Ihmisten jokapäiväiset soidinmenot, joihin me itse olemme luoneet ulkomuodollisia ja kulttuurillisia sääntöjä ihan riittämiin.

 

Ai niin  - ja sitten vielä tuo oma häirintätapaukseni. Se tapahtui Kokkolassa työkeikalla. Olin hotellin ravintolassa syömässä, kun orkesteri alkoi soittamaan tanssimusiikkia. Annokseni oli noin puolessa välissä, kun eräs nainen tuli hakemaan tanssiin. En tiennyt oliko vai eikö ollut naisten tanssit. Tanssin aikana ei syntynyt mitään yhteyttä mihinkään suuntaan. Tanssin jälkeen jätin illallisen lopun syömättä ja siirryin hotellihuoneeseen. Terveisä Kokkolaan jos tuntuu tutulta!

Kehumisen ja todellisuuden välillä ei pitäisi olla liian suurta eroa

Maanantai 13.11.2017 klo 17.12 - Kauko Niemi

Katson kuvaa super-tyytyväisestä ja hymyilevästä naisesta sohvalla käärittynä lämpöiseen peittoon. Seuraavassa kuvassa kukka-asetelma pöydällä ja taustalla epäterävänä kuohuviinipullo jääkulhossaan. Kaikki on ihanan auvoisaa.

Viimeisen muodin mukaisesti puettu lapsi reppuselässä vilkuttaa iloisesti lähtiessään kotoa viereiseen kouluun. Yhteistiloista on avara näkymä suomalaiseen luontoon.

Teksti kertoo, kuinka paljon on fiksuja ratkaisuja kuten alakerran aulatilan Postin pakettilokerikko -palvelu sekä taloyhtiön katolle asennettavat aurinkopaneelit.

Ja kun monien klikkausten jälkeen pääsen käsiksi siihen kaikkein tärkeimpään ja oleellisempaan tietoon eli pohjakuvaan, niin 64 neliön asunnon pohjakuvasta paljastuu, että noista neliöstä hukkautuu 12 neliötä käyttökelvottomiin käytävätiloihin.

Jos asuntokauppiaan tiedontarjonta alkaisi pohjapiirroksella, niin säästyisi kaikkien aikaa. Tässä esimerkkitapauksessakin oli vaikea löytää tietoa, että viereisellä kadulla, ikkunan alla kulkee yli 6000 meluavaa ja ilmaa saastuttavaa autoa.

Töölöön rakennetaan Kiasman suunnitelleen arkkitehti Steven Hollin suunnittelemaa asuintaloa. Holl sanoo suunnittelevansa asuntoja valon ehdoilla, siis ei elemettitehtaan ehdoilla.

Töölön rakennuskohteesta luiskahti yksi pohjakuva nettiin, jossa oli selkeästi poikkeavaa avaruutta ja valoisuutta. Kun kyselin Huoneistokeskukselta ennakkomarkkinoinnissa olevan kohteen muiden asuntojen pohjakuvia, niin vastaus oli, että kannattaa tehdä pikaisesti ennakkovaraus, sillä asuntoihin on suuri mielenkiinto.

Siis ostaisinko asunnon näkemättä pohjakuvaa. Sitä kaikkein ensimmäistä ja kaikkein tärkeintä viestiä asunnosta.

Asuntokauppa on kautta aikojen saanut kritiikkiä väärien, jopa valheellisten  mielikuvien luomisesta. Ikkunat merelle päin – tyyppisistä sanavalinnoista, vaikka meri on kilometrien päässä. Miten ihmeessä yksi toimiala voi jatkaa ja kasvattaa todellisuuden ja mielikuvituksen välistä toleranssia mielin määrin.

Tässä muutamien kuukausien aikana olen päässyt myös näkemään ja toteamaan mitä prameiden välitysfirman kulissien takana todella tapahtuu. Se on jopa säälittävää.

Helsingin Sanomien artikkelissa mentalisti Pete Poskiparta kertoo, kuinka helppoa meitä on huijata. Monet tuon artikkelin asiat toteutuvat juuri asuntomarkkinoilla.

Esimerkiksi testi, jossa kadulla kulkijoita tekemään määrättyjä asioita, vaikkapa antamaan kolikko pysäköintimittarin luona seisovalle ihmisille, koska tältä olivat pysäköintirahat lopussa.

Pyytäjällä oli joko normaalit arkivaatteet tai vartiointiyrityksen univormu. Kun kolikon pyytäjä oli siviilivaatteissa, 42 prosenttia ihmisistä antoi kolikon hänelle. Kun pyytäjä oli univormussa, kolikon antoi 92 prosenttia kulkijoista.

Mielenkiinnolla odotan mihin uusi Blog pystyy, sillä Igglo oli muutaman vuoden aikaansa edellä konseptilla, jossa omistaja hoitaa asunnon esittelyn tietäen mitä asunnossa oikeasti on ja saa taustatuen osaavalta toimistolta.

Mielenkiinnolla odotan myös sitä mihin asuntokaupan viestintä/mielikuvamarkkinointi muuttuu, kun tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on 2900 myymätöntä asuntoa ja lisää rakennetaan kovalla vauhdilla.

Faktat ja pohjakuvat ensin esille ja sitten vasta pullantuoksut, kravaatit kaulaan ja killuttimet korviin ja bemarit ja audit kiiltäviksi.

Luovuta tietojasi tietoisesti

Maanantai 6.11.2017 klo 19.26 - Kauko Niemi

Viikon sisällä olen joutunut säätämään aika monta täppiä ja miettimään millaisia tietoja sinusta kerätään, kuka kerää ja kuinka niitä käytetään.

Teen nyt heti selväksi, että kyse ei ole mistään tietokoneen hakkeroinnista ja tietojen varastamisesta, vaan siitä mitä tietoja sinä omalla toiminnallasi paljastat itsestäsi. Mitä tietoja tietoisesti tai tietämättäsi jaat.

Asia, johon kannattaa paneutua ainakin jollain tasolla. Kaikkea ei pysty edes arvaamaan.

Yhden yksittäisen tiedon paljastamisella ei todennäköisesti ole suurtakaan merkitystä. mutta kun toimintaasi seurataan netissä ja yhdistetään kymmeniä jopa satoja eri tiedonpalasia ja liikkeitäsi, niin koneet pystyvät päättelemään sinusta paljonkin erilaisia asioita.

Kyseessä on siis hyvää tarkoittava toiminta. Näiden tietojen mukaan sinulle pyritään näyttämään sellaisten tuotteiden mainoksia, joista olet mahdollisesti kiinnostunut.

En minä ainakaan haluaisi jatkuvasti saada huulipunamainoksia tai lastenvaippamainoksia, enkä kovin paljoa muutakaan. Niin kauan kuin mainonta on valehtelua ja tuputtamista.

Tällä hetkellä kovin ongelmalliselta tuntuu se, ettei tietokoneiden laskenta ja niin sanottut algoritmit eivät kykene kovin tarkkaan tulkitsemaan mielihalujasi, eikä etenkään tunnistamaan, että olet jonkun tarvikkeen jo hankkinut. Mutta kehityssuunta on kuitenkin tämä.

Ehkä voimakkain esimerkki toiminnasta on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, jonka kampanja tavoitti hyvinkin pieniä ryhmiä, joita pystyttiin puhuttelemaan hyvin henkilökohtaisesti.

Itse hankin viime viikolla uuden matkapuhelimen, jonka asetusten säätämiseen on nyt mennyt viikko. Tehdasvalmiilla asetuksilla se olisi esimerkiksi seurannut kaikkea missä ja kuinka paljon aikaa kulutan jossakin paikassa. Sen mukaan puhelimen tuottamasta tiedosta olisi päätelty missä minä asun ja missä käyn töissä. Entäs kun käynkin sellaisessa paikassa, jota en halua paljastaa.

Toinen esimerkki oli talvirenkaiden osto. Rengaskaupan verkkosivuilla senkun syöttää auton rekisterinumeron. Palvelu hakee Autorekisterikeskuksen, Trafin tiedostoista kaikki autoni tiedot ja antaa oikeankokoiset rengasehdotukset. Olen kuitenkin tehnyt tietojen luovutuskiellon ja minun auton tietoja ei anneta yleisinä tietoina. Kielto toki haittasi hieman elämää tässä tapauksessa.

En kuitenkaan kaipaa jatkuvaa postia autotarvikkeista tai vielä vähemmän uusista autoista. Ja kaikkein vähiten haluan, että kuka tahansa kadulla voin auton rekisterin perusteella katsoa Trafin sivulta kuka auton omistaa, missä minä asun ja jopa mikä on puhelinnumeroni.

Maailmalla on kaksi yhtiötä ylitse muiden, jotka osaavat yhdistää käyttäytymistietojasi ja myydä näitä mainostajille. Google ja Facebook. Kumpikin tahkoaa miljardeja näiden tietojen myynnillä.

Näistä kerätyistä tiedoistasi siis voi olla paljon helpottavaa toimintaa netissä. On hyvä tiedostaa mitä tietoja kerätään ja kuinka se tapahtuu, sekä vetää omat rajat kuinka auliisti omaa tietoa päästää julkisuuteen.

Jos esimerkiksi sinulla on android puhelin, Google tilin kautta käytät kaikkeen sähköpostittamiseen gmail-sähköpostia ja nettiselaimena käytät Cromea, sekä pikaviestimenä Whatsuppia, niin kaikki nettikäyttäytymisesi on periaatteessa Googlen hallussa. Ja kun vastaan Facebookin hauskoihin testeihin paljastat paljon itsestäsi ja kavereistasi, jopa luonteestasi ja ajattelustasi,

Pankin sijoitusneuvoja sanoisi tässä vaiheessa että kannattaa hajauttaa sijoituksia.

Erittäin hyödyllistä luettavaa Yle