Voiko älyä ihan oikeasti tehdä

Perjantai 19.4.2024 klo 11.51 - Kauko Niemi

 

Tekoälyn kehitystä seurataan jo ehkä enemmän kuin Ukrainan sotaa. Ainakin kun selaa päivittäistä uutistarjontaa. Selkeää kantaa ei tietenkään pystytä muodostamaan ja liikutaan arvailujen kentillä. Kahden päivän aikana suomalaisessa mediassa on julkaistu ainakin 506 tekoälyä käsittelevää artikkelia.

Tilanne vähän samanlainen kuin 90-luvun alussa, kun internet alkoi mullistaa tiedonkulkua ja tarjoilla uusia mahdollisuuksia matti meikäläisille sitä mukaa kun kukin asiasta innostui. Kuka nyt vaikkapa uskaltaisi hoitaa pankkiasioita verkossa,oli päivän epäily. Kuinkas kävi?

Itselläni tuli pari kuukautta sitten todiste, kuinka on käynyt. Tilanne, jossa minun piti hoitaa pankkiasiaa fyysisessä pankissa. Asian hoitaminen kesti useita tunteja kolmen päivän aikana. Karu totuus.

Halusitpa tai et, niin tämän vuoden loppuun mennessä olet käyttänyt tekoälyä, sillä tekoälypiirteitä ja ominaisuuksia tulee jokaiseen pieneenkin laitteeseen, nettiselaimiin, puhelimiin, lähes kaikkiin sovelluksiin.

Itse olen Adoben maksava asiakas. Minulle tyrkytetään jatkuvasti Photoshopin tekoälymahdollisuuksia. Se vaan on äärettömän helppoa ottaa kaunis maisemakuva ja käskeä tekoälyä sijoittamaan kuvaan kaunis punainen mökki. Kuvan totuuden kannalta sillä ei ole mitään roolia. Saatan toki käyttääkin, sitten kun jonkun kuvan pohjalta teen abstraktin taideteoksen.

Selkeä tulema tekoälyn kanssa on ainakin sama kuin internetissä aikoinaan. Mahdollisuuksia käytetään ja luodaan sekä hyvässä että pahassa. Tekoälyn kohdalla on jo nähty useita tapauksia, missä huijareiden tekosia on vain melko vaikea erottaa totuudesta. Aleksander Stubb sekä Vladimir Putin ovat olleet feikkivideon kautta julkisuudessa. Iranin kansalle näytetään valheellisia videoita, kuinka hyvin pärjäämme Israelia vastaan.

Tietoturvayhtiö WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on Ilta-Sanomien artikkelin mukaan kertonut, millaisia uhkia tekoälyn nopea yleistyminen tuo tullessaan. Englantilaisessa University College London -yliopistossa luennoidessaan Hyppönen pohti käsillä olevaan tekniikkaan liittyviä vaaroja.

Hyppönen mainitsi suurimmiksi tekoälyn aiheuttamiksi tietoturvauhiksi deepfaket eli syväväärennökset, sarjahuijaukset eli deepscamit, itse itseään kehittävät haittaohjelmat sekä tietoturva-aukkoja etsivän tekoälyn.

Hyppönen kansantajuisti aluksi tekoälyn hyvin kouriintuntuvalla tavalla: kyse on tekniikasta, joka ”tietää” asioita siten, että se osaa laittaa sanoja peräkkäin perustuen siihen, miten ne yleensä kielessä asettuvat.

Tekoäly on väsymätön ja sitä on hyödynnetty jo erilaisissa viestintätilanteissa. Tekoälyn voi laittaa keskustelemaan muiden kanssa ja näin teki Aleksandr Zhadan. Hän hyödynsi tekoälyä keskustellakseen yli 5000 naisen kanssa, joista hän toivoi löytävänsä itselleen naisen. Näin lopulta kävi ja hän tapasi näiden keskustelujen avulla tyttöystävän. Eräässä tapauksessa kiihkeä, jatkuva rakkaudellinen keskustelu johti iäkkään suomalaisnaisen tilin tyhjentämiseen.

Tekoäly tuottaa toki paljon hyvää ja avaa uusia mahdollisuuksia. Suomessa on jo radioasemia, joiden uutiset lukevat tekoäly. Yritysten kalliit rutiinit ja työprosessit voidaan pelastaa tekoälyllä.

Varsin tervettä on se uteliaisuus, mitä ihmiset kokeilevat hyvinkin monimuotoisesti. Pyytävät kirjoittamaan omaa elämänkertaa, ottamaan nuoruuden kuvia, selvittämään hyviä hiihtopaikkoja jne jne. Tällaisten kokeilujen kautta oppii ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia, kun tietää lähtökohdat ja faktat. Kunhan sitten muistaa vetää rajat totuuden ja harhautuksen välille.

Facebookin avoimissa julkaisuissa tekoälyä kokeilee ilman intohimopainotuksia suuntaan tai toiseen Risto Linturi. Häntä kannattaa seurata ja tehdä jopa perässä.

Sinä päivänä, kun tekoälyllä on sepitetty uusi versio sepitteellisestä raamatusta, ollaan äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, kuka uskoo mihinkin. Maailman kaikkeuden sodista valtaosa on tulosta uskontojen välisistä tulkinnoista, jotka eivät perustu mihinkään todellisuuteen. Kuka hallitsee tuolloin tekoälyä ja sen seurauksia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 22.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta;

Tekoäly teki parempaa kahvia

Tiukan monipuoliset ovat Adoben ohjeet

Tekoälyn murheet

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, tekoäly, Adobe, Aleksander Stubb, Mikko Hyppönen, Risto Linturi, sepitetty raamattu

Ettei vaan tulisi takatalvea

Perjantai 1.3.2024 klo 17.36 - Kauko Niemi

Pressat_pieni_KN232335.jpg

 

Herääkö maailma talviuniltaan. Tämän talven lämpötila oli yleisesti 1‒3 astetta pitkän ajan keskiarvoa alempi. Näin tekivät myös Ähtärin eläintarhan karhut viime viikon puolivälissä. Heräämisaika vaihtelee hieman vuosittain, mutta nyt ollaan melko normaalissa syklissä.

Maaliskuun ensimmäisenä Suomi sai virallisesti uuden presidentin. Onnea uuteen pestiin presidentti Stubb. Mediakin on jo ehtinyt avata salaisen arkkunsa, kuinka Sauli huutaa puhelimeen ja ärtsisti komenteli ties ketä. Siis se vakaa ja uskottava tasavallan presidenttikö. Kyllä Niinistö saa joka tapauksessa täydet peukutukset. Onhan hän kyselyn mukaan Suomen kaikkien aikojen paras presidentti.

Samana päivänä monista uhitteluista huolimatta Aleksei Navalnyin muistotilaisuus pidettiin Moskovassa sijaitsevalla Marinon esikaupunkialueella sijaitsevassa kirkossa. Yllätys, yllätys tilaisuus oli avoin. Mitä se avoimuus sitten tarkoittaakaan, kun  naapurin hallintoon on iskenyt synkkä takatalvi ja se kontrolloi nyt suruakin. Yksikään ruumisauto ei ole suostunut/uskaltanut kuljettamaan ruumista siunaustilaisuuteen. Ruumis saatiin kuin saatiinkin kirkolle.

Paperisesta talviunestaan yrittää herätä myös itsetietoisena ja itsevarmana esiintynyt Helsingin Sanomat. Syventävien sisältöjen päätoimittaja Laura Saarikoski on irtisanoutunut HS:n palveluksesta. Parisen kymmentä muuta seuraa Saarikoskea. Päätoimittaja Erja Yläjärven ja Laura Saarikosken tiedotteet olivat melkoista puppusanageneraattorin tuotosta. Sata kertaa enemmän markkinointia kuin journalismia.

Itse olin 46 vuotta putkeen paperisen Hesarin tilaajana. Sen jälkeen hetken sähköinen asiakas. Yhdessä vaiheessa ”myötähäpeäni” oli niin voimakasta, että silmäilin Hesarin vasta iltapäivällä.

Unkari ei meinaa herätä talviunestaan millään. Miten ihmeessä yksi mies voi vitkutella tuolla tavoin. Mielenkiintoista nähdä millaisilla peukutuksilla Orban jatkaa menestystään. Itselläni ei ole muuta kuin turistikokemusta unkarilaisuudesta. Suomessa asuva tuttavani kommentoi tilannetta sanomalla, että häntä hävettää julkisesti tunnustaa itsensä unkarilaiseksi.

Toivottavasti Suomen toiseksi arvostetuin uutisankkuri Matti Rönkä ei vaivu talviunille. Matti Röngän viimeinen uutislähetys viime keskiviikkona kello 20.30 tavoitti 1,3 miljoonaa katsojaa. Röngän viimeinen uutislähetys oli tämän vuoden katsotuin tavallinen uutislähetys. Röngän ansiot perustuvat työn laatuun, eikä somekeikistelyyn. Siinä on iso ero, niin kuin oli suosituimman uutisankkurin Arvi Lindinkin kohdallakin.

Talviunilta on herätelty reserviläisetkin. Puolustusministeri Antti Häkkäsen yksi lausunto, herätteli laajoja joukkoja. Valtaosa aktivoituneista halusi erota reservistä ja tänä vuonna reservistä onkin eronnut yhteensä 1 435 reserviläistä, joista 1 200 helmikuun aikana. Viime vuonna reservistä eronneita oli koko vuonna 1 650.

Toki on sitten sellaisia, jota haluavat takaisin reserviin. Helsingin Sanomien yleisönosastolla 62 vuotias haluaisi palata takaisin reserviin, sillä hän uskoo, että tarpeen niin vaatiessa olisi minulla vielä jotain annettavaa Suomen Puolustusvoimille.

Niinistön viimeiseksi jäänyt armahdus viime viikolla koski sotilasarvon palauttamista. Presidentin esittelyn päätöksestä selviää, että Vantaalta oleva mies oli pyytänyt, että hänen menettämänsä sotilasarvo, tykkimies, palautettaisiin. Toive toteutui.

Minäkin heräsin miettimään, että mikähän mahtaa olla minun sotilasarvoni varusmiespalvelun ja sen jälkeen neljästi kertaamassa olleella? Tätä tietoa ei löytynyt Santahaminan portilta, Uudenmaan aluetoimistosta. Neuvottiin tiedustelemaan Sotilaslääketieteenarkistosta Viitasaarelta. Vastaus oli, että on kansallisarkiston kamaa. Tunnustan – tuplasti arkistokamaa siis.

Mutta eniten tässä menneen talven lumia miettiessä juuri nyt ihmetyttää tuon herra Putinin terveydentila. Millä keinoin tuollaisissa paineissa voi olla sairastumatta. Ei ainakaan niin sanottu normaali ihminen pysyisi terveenä. Olisi varsin mielenkiintoista nähdä herran veriarvot ja muut hyvinvointia mittaavat arvot. Toisaalta emmehän me tietenkään tiedä mitä tai millaisia sairauksia herra on läpikäynyt.

Siinäpä moni hyvinvointiguru, jopa lääketieteen tutkijat voisivat olla huulipyöreänä ja miettiä hyvinvointisuositusten todellista merkitystä. Sinä päivänä, kun tämän herran terveys pettää, soisi maailmalle mahdollisuuden saada tutkimusnäytteitä mitä biologisesti oikeasti on tapahtunut.

Nyt alkavat aamut valoistua, mutta takatalvi iskee liian monella taholla päivittäin, mutta uskotaan Stubbin virkaanastujaispuheen viestiin, ettei kannata kaikkia pelätä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 4.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

Lisää aiheesta:

Navalnyin hautajaiset

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Navalnyi, Sali Niinistö, Alexander Stubb, Helsingin Sanomat, reselvi, Putin, Ähtärin karhut, Unkari, Orban, talviuni,

Some tuli ja voitti

Perjantai 16.2.2024 klo 14.21 - Kauko Niemi

stubb.jpg

 

Tuolla tammikuun alkupäivinä blogissani totesin, että nyt on edessä historialliset presidentinvaalit. Ensi kertaa valtakunnallisten vaalien historiassa somen rooli nousee niin sanotusti stagelle ja alkaa vaikuttamaan sekä hyvässä että pahassa.

Ja näinhän siinä selkeästi sitten kävikin. Toiset ehdokkaat osasivat sen paremmin ja toiset huonommin. Tämän kertainen voittaja osasi paremmin. Matkassa on kovasti paljon asenteellista painolastia. 19 vuotiaan TikTok elämää viettävän ihmisen ääni vain on ihan yhtä merkittävä kuin sen mummon, joka kauppareissulla näkee tien poskessa vaalitelineessä ehdokkaan kuvan ja numeron.

Omalla kohdallani somekanavissa näkyi vain Alexander Stubb siitäkin huolimatta, että koneillani on ohjelmat, jotka estävät mainonnan näkymisen. Minun ei olisi pitänyt nähdä yhtään maksettua ehdokasmainosta. Ehkä Stubbin porukka osasi hyödyntää somea ilman euroja.

Kuinka onnistumme sitten kiertämään ”kaupallisuuden?” Esimerkiksi tiedän tilanteita Facebookissa, joissa on ostettu mainostilaa jollekin tuotteelle ja kun on tehty henkilökohtaisia siviilipäivityksiä ja kerrottu samasta tuotteesta, niin alusta on poistanut näitä päivityksiä.

Somekanavien vähättely tiedotus- ja vaikutuskanavina on syytä lopettaa viimeistään nyt, kun arvioimme presidenttivaalien kampanjointia ja yritämme vaikuttaa nuoriin. Tosin juuri viime viikolla Eduskunnan henkilöstölle on kerrottu, että sosiaalisen median sovellusten riskit on arvioitu uudelleen. Tämän perusteella eduskunta pyytää poistamaan talon laitteilta Tiktok-sovellukset helmikuun loppuun mennessä. Tiktokin asentaminen on vastedes teknisesti estetty maaliskuusta alkaen. Ohje koskee myös kansanedustajia.

Eduskunnan ohjeistus koskee vain eduskunnan antamia laitteita. Esimerkiksi kansanedustajilla on yhä mahdollisuus käyttää Tiktokia omilla laitteillaan. Ohjeistus ei siis tarkoita Tiktokin käytön kieltämistä. Kansanedusta Aura Salla on esittänyt Tiktokin kieltämistä kokonaan, mutta piiri pieni pyörii. Salla toimi ennen kansanedustajan uraa yhdysvaltalaisen Metan [Facebookin] EU-asioista vastaavana johtajana.

Tiktok on kiistanalainen palvelu. Sitkeät tarinat antavat ymmärtää, että Kiina kerää Tiktokin kautta tietoja maailmalta. Kukaan ei ole sitä pystynyt todistamaan. Presidentin vaalien aikana Suomessa ei tullut esiin vieraan vallan tai ihan vaan vastustajien verkkovaikuttamisia, joten siinä mielessä some selvisi melko puhtain paperein.

Nämä viikot ovat myös osoittaneet rahavirtojen uusjaon ja esimerkiksi suomalaisen median voimakkaasti muuttuneen tilanteen, joka ei lupaa helppoa tulevaisuutta journalistiselle tiedonkululle. Journalistiliiton mukaan vuodesta 2017 ulkomaiset toimijat ovat kasvattaneet osuuksiaan suomalaisesta mediarahasta peräti 152 prosenttia. Kotimaisten toimijoiden kasvu on ollut 28 prosenttia. Vuonna 2022 Suomessa yritykset panostivat sosiaalisen median mainontaan ja hakukonemainontaan jopa 2,5-kertaisen määrän verrattuna vuoteen 2017.

Sosiaalisen median vähättely mainos-, vaikuttamis- ja informaatiokanavana on syytä lopettaa heti ja oppia käyttämään kanavia hyödyllisesti.

Yhdyvaltalaisista aikuisista käyttää Tiktokia keskimäärin 54 minuuttia päivässä. Facebookia 31 minuuttia päivässä, X:ää (twitteriä) 34 minuuttia päivässä.

Suomessa suosituin kanava viime vuonna oli YouTube, sillä on 4,62 miljoonaa käyttäjää. Toiseksi suosituin on Facebook, 2,4 miljoonaa käyttäjää (laskua -100 000 käyttäjää vuodesta 2022) ja kolmatta sijaa pitää Instagram, 2,3 miljoonaa käyttäjää (laskua -100 000 käyttäjää vuodesta 2022)

Nyt en odotan uudelta presidentiltä viestejä sannamarin tyylisesti, kuinka hyvä minä olen, vaan niinistömäisesti kuinka hyvin asiat ovat.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 19.2.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

 

Lisää aiheesta:

Eu sai Instagramin kertomaan, miksi sinulle näytetään tietty mainos

Google aloittaa probagandan vastaisen kamppanjan EU-vaalia ennen

Näin Taylor Swiftistä tuli supertähti, jonka valta näkyy politiikassakin

Yhdysvalloissa kolmannes republikaaneista uskoo Taylor Swift -salaliittoteoriaan, kertoo kysely

Stubb joutui huijausten kasvoiksi

Ylen päätoimittaja yllättyi Haaviston vihjattua vaaleihin vaikuttamisesta

.

.

.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, some, someviestintä, Alexander Stubb, presidentti, Tiktok,

Kansa on puhunut - pulinat pois

Sunnuntai 11.2.2024 klo 21.02 - Kauko Niemi

Stubb_8x6_pieni.jpg

Seuraavat kuusi vuotta mennään kahdeksikkoa ja hymykuopat sen kun syvenevät.

 

Jokohan sadan vuoden kuluttua oltaisiin niin tasa-arvoisia, ettei ihmisen koolla, ulkonäöllä, sukupuolella tai millään muullakaan olisi mitään kytköksiä ja ennakkoluuloja ihmisen niin sanottuun osaamiseen ja sisäiseen laatuun. Kun faktat muuttuvat tarinoiksi ja keksittyjä tarinoita ryhdytään levittämään faktoina, niin näin ei synny parasta mahdollista lopputulosta.

Kun vaaleissa kisa tiukkenee, huomio kiinnittyy sivu­asioihin, kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan. Juuri näinhän kävi viimeisten päivien aikana. Muut kuin poliittiset seikat saavat ison roolin, ainakin kun ehdokkaat olivat monilta perusnäkemyksiltään kovin lähellä toisiaan.

Alexander Stubbin äänestäjistä 40 prosenttia on sitä mieltä, että vastaehdokkaan seksuaalinen suuntautuminen ei ole presidentille sopiva.

Jonkin tasoista kampanjointia, eikä suinkaan luotettavaa tutkimusta oli asiasta tehty ”tutkimus.”  Sen mukaan kolmannes äänestäjistä on Haaviston seksuaalista suuntautumista vastaan. Tosin ”tutkimuksen” tulos perustuu vain vajaat 400 henkilön mielipiteeseen. Ja kuinka nämä henkilöt ovat todellisuudessa vastaajiksi valikoituneet? Herää siitäkin ihmettelyä.

Toki me kaikki muodostamme mielikuvia ihmisen ulkoisen olemuksen perusteella, tietämättä tai tuntematta ainuttakaan asiaa ihmisen sisäisestä elämästä. Niinkin yksinkertainen fakta-asia kuin sukupuoli on hiertänyt vuosisatoja ihmisten elämää. Nainen ei voi olla monessakaan asiassa yhtä hyvä kuin mies. Metoo nosti asiaa pinnalle, mutta asia ei järin voimakkaasti edennyt. Taustallahan ovat eri kulttuurit ja ennen kaikkea uskonnot, jotka eivät perustu minkäänlaiseen naisen todellisuuteen ihmisenä ja osaajana.

Ylen tuoreessa jutussa nuori tamperelainen nainen Eerika Komi, 22, pääsi ison urheiluliikkeen suksiosaston myyjäksi ensimmäisenä nuorena naisena.

Työkavereiden kanssa hommat sujuivat, mutta asiakkaat kyseenalaistivat Komin ammattitaidon toistuvasti.

Asiakkaat kommentoivat, että osaatko ja ymmärrätkö suksista yhtään mitään. Nuori nainen sai toistuvasti kertoa, että hiihtää tuhansia kilometrejä talvessa, ja jotain suksista oppinut tietämäänkin. Sen kuultuaan asiakkaat yleensä rentoutuivat.

Viime viikolla on laaja artikkeli Helsingin Sanomissa henkilöstä, jolle oli kertynyt pituutta reippaan puoleisesti. Hän joutuu lähes päivittäin ottamaan kantaa täysin vieraiden ihmisten kannanottoihin. Onko ihmisen pituus sitten hänen itsensä hallittavissa? Ei ihmisessä välttämättä ole mitään vikaa, vaikka olisi muita pidempi tai lyhyempi. Pitääkö johtajan olla iso ja jämäkkä, ollakseen vaikutusvaltainen ja uskottava. No ei.

Tuttavapiiriini kuuluu Suomeen jo vuosikymmeniä sitten muuttanut ja monissa suomalaisissa vaaleissa äänestänyt henkilö. Hän arvioi oman kokemuksensa pohjalta, että suomalaiset varmasti vierastavat Antonio Floresin tummempaa ihonväriä. Jos Haaviston kumppanina olisi vaalea suomalainen mies, olisi tuttavani kokemuksella vieroksunta ollut vaaleissa vähäisempää.

Seksuaalisuudesta voisi myös kysyä – jos kaksi ihmistä tykkää toisistaan ja jopa rakastavat toisiaan, niin mitä väliä sillä on mitä on jalkojen välissä.

Mittava somekohu leimahti myös, kun Ylen uutistenlukija Matti Rönkä kysyi: ”Ihan suomeksi sanottuna, tässähän voi tulla eteen esimerkiksi toisen ehdokkaan Pekka Haaviston sukupuolinen suuntautuminen. Miten sen kanssa voi kampanjoida? Jos voi arvailla, että on ihmisiä, joille se on punainen vaate, tai vaikeasti hyväksyttävä asia?”

Pitää myös muistaa, että Haavisto oli jo kolmatta kertaa presidentin vaaleissa ehdokkaana, eikä hänen sukupuolista suuntautuneisuutta aiemmilla kerroilla vatvottu tähän malliin. Maailmalla seksuaalinen suuntautuminen ei välttämättä herätä enää niin suuria kysymyksiä. Latvian presidentti sekä Ranskan että Luxemburgin pääministerit kuuluvat seksuaaliseen vähemmistöön.

Presidenttikisassa Aleksander Stubb malttoi itse pitää suunsa supussa sukupuoliroolituksesta, mutta hänen kannattajansa joko organisoidusti tai oma-aloitteisesti heittivät bensaa liekkeihin. En olisi ikinä uskonut, että reilun ja rehdin ihmisen maineessa oleva Teemu Selänne lähti näin epäonnistuneeseen Haaviston julkiseen mustamaalaamiseen. Ja selitykset sen kun pahensivat tilannetta ja sai Niinistön ja Haukion suuren ikäeronkin epäilyttävään päivänvaloon.

No tämä miljoonia maksanut kampanjointi on joka tapauksessa eilen tuottanut meille Aleksander Stubbista uuden presidentin kuudeksi vuodeksi. Jos olemme tämän siistin ja reilun kampanjoinnin jälkeen siirtyneet edes pari milliä suvaitsevampaan suuntaan, niin kaikki on paremmin kuin kuukausi sitten.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 5.2.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

Lisää aiheesta

Suksimyyjä Eerika Komi on himohiihtäjä ja huoltaa omat varusteensa – asiakkaat vaativat silti palvelua mieheltä

Saako media käsitellä ehdokkaan homoutta?

Politiikan puskaradio: Teemu Selänne paljasti mielipiteensä homoista – Ex-idolin ulostulot vaivaannuttavaa seurattavaa

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentti, Pekkka Haavisto, Alexander Stubb, homo, Teemu Selänne, seksuaalisuus, Matti Rönkä, Eerika Komi,

Hömppä julkisuusko valitsee presidentin

Perjantai 12.1.2024 - Kauko Niemi

Rehn_IMG_74731.jpg

 

Olemme ensi kertaa historiassa siinä tilanteessa, että algoritmit ovat mukana tavalla tai toisella tasavallan presidentin valinnassa. Kukaan ei toistaiseksi vielä tiedä vaikutuksen voimakkuutta, mutta valinnan jälkeen alkaa sitten arviot tilanteesta.

Somen vaikutuksesta hyvänä esimerkkinä voisi pitää vaikka somejulkkiksia, siis niitä jotka koukuttavat meitä alustaa ja algoritmejä hyödyntäen. Miksi tehdä työtä, kun somettamalla tienaa 200.000 euroa vuodessa ja verotkin voi optimoida.

Huomion laadulla ei sinänsä ole väliä. Kohauttaminen, kärjistäminen ja vastakkainasettelu ovat nousseet algoritmien ansiosta erittäin toimiviksi näkyvyyden keinoiksi. Höpinää ja pöhinää riittää netin täydeltä.

Olen yli 10 vuotta seurannut päivittäin koira- ja lemmikkiuutisointia. Se on muuttunut radikaalisti. Koirilla haetaan huomiota muuallakin kuin Maikkarin sääuutissa. Alan jo tietämään milloin eri julkkisten ja politiikkojen koirat käyvät pissalenkeillä ja mitä rutiineista poikkeavaa ne ovat tänään tehneet. Tämä meille niin olennainen tieto, julkkiksen tai politiikon koiran päivittäinen temppuilu, on tullut koirauutisointiin viimeisten 3-5 vuoden aikana.

Tällä hetkellä presidenttiehdokkaat eivät toistaiseksi ole käyttäneet somen mahdollisuuksia läheskään täysimääräisesti. Selkeää leimautumisen varovaisuutta on ilmassa. Kuitenkin vanhanaikaiset vaalimainokset kaduilla eivät silmää häiritse. Tosin Olli Rehn on vuokrannut vaalitilan Helsingin keskustan City-käytävässä. Kuinkahan moni poikkeaa?

Kanditaattien kampanjoinnissa on toistaiseksi vältytty loanheitolta, joka olisi todellista somen käyttövoimaa. Tosin vielähän ehtii. Some rakastaa loppukirejä. Tai sitten ainakin Europarlamenttivaaleissa ensi kesäkuussa.

Yhtään päivää ei omalla kohdallani ole tullut, etteikö Stubb olisi jollakin uudella julkaisulla tullut vastaan netissä. Siis samassa tahdissa, kun kannatus on kasvanut. Toki allekirjoittaneen algoritmit vaikuttavat kohtaamisiin, vaikken kertaakaan ole klikannut mitään julkaisua, enkä ole mikään Stubbin innokas kannattaja.

On melko varmaa, että sosiaalisen median kautta on jo maailmalla toteutettu vaalimanipulaatiota muun muassa USA:n presidentinvaaleissa ja Britannian Brexit-kansanäänestyksessä. Kiinalainen videosovellusta Tiktokia syytetään jopa Kiinan aivosodaksi. Sen käyttö kasvaa kohisten ja siksi presidenttiehdokkaat ja monet mediat ovat ryhtyneet panostamaan nuorempien kohderyhmien tavoittamiseen sovellusta käyttämällä.

Jussi Halla-aho on jo oikeusjutuillaan ottanut oppia Trumpista. Jokainen Trumpin oikeuskäsittely nostaa hänen kannatustaan. Tuollaiset tempaukset saavat satavarmasti tilaa mediassa ja kohinaa somessa. Mielenkiintoista seurata Halla-Ahon kannatuksen kehitystä.

Mika Aaltola kertoo, että hänen Instagram-tiliinsä kohdistui niin sanottu  bottihyökkäys. Aaltolan seuraajamäärä kasvoi hetkellisesti jopa 40 000:lla. Suuri osa uusista seuraajista oli niin sanottuja bottitilejä eli keinotekoisesti tehtyjä tilejä.

Aaltola kertoo poistaneensa yhteensä noin 20 000 seuraajaa käsin yhden yön aikana.

Perttu Pölönen kuvaa uusimmassa Saisinko huomiosi? -kirjassaan, miten algoritmi taluttaa somen käyttäjää kuin koiraa. Vaikka ajatuksesi olisi, että katsot vain yhden videon, somealusta tuntee sinut niin hyvin, että se saa sinut katsomaan seuraavankin. Kuvittelemme, että me teemme itse päätökset, mutta oliko se kuitenkin sovelluksen ilmoituskuvake tai merkkiääni, joka ylipäätään sai meidät avaamaan somen.

Suomen presidentinvaalit ovat olleet maaliskuusta 2012 alkaen enempi läpihuutojuttuja. Sen verran hyvin ja luotettavasti Sauli Niinistö on pestinsä hoitanut ja ennen Saulin valintaa somen vaikutuksella, saati vaikuttavilla algoritmeillä ei ollut merkittävää roolia presidentinvaaleissa ennen Niinistöä.

Kuuden vuoden kuluttua ollaankin jo täysin eri tilanteessa, kun tekoäly jalostaa kampanjat uuteen uskoon. Nyt olisikin oikea hetki demokratian kannalta miettiä tekoälyn roolia seuraavissa presidentin vaaleissa. Kuinka voimme varmistaa aidot mielipiteet äänestyskoppiin asti.

Ennakkoäänestys 17- 23.1.2024

Äänestyspäivä 28.1.2024

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 15.1.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta:

TikTok vie ja media vikisee

Mielipide ei ratkaise vaan persoonallisuus

Niinistön varjo

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentinvaalit, Olli Rehn, Aleksander Stubb, Jussi Halla-aho, Sauli Niinistö, algoritmit, koira, hauva, Mika Aaltola, Brexit, Trump,

Uskotko kirja-uskontoon

Lauantai 9.9.2023 klo 12.10 - Kauko Niemi

Rukous_KN230138.jpg

 Joidenkin kirjojen mukaan rukoushetki voi osua keskelle päivää ja taphtua keskellä puistoa

Viime viikolla tuli vastaan uudissana, joka pysäytti todella miettimään todellisuutta – kirja-uskonto. Perustuuko sinun uskosi kirjatietoon, käytännön kokemukseen, tutkittuuan tietoon tai johonkin muuhun? Onko vuosituhantisilla mielipiteillä mitään yhteyttä todellisuuteen? Parhaillaan meidän tämän päivän kuplassamme annamme uusia merkityksiä ja tulkintoja jopa 20 – 50 vuotta vanhoille tekemisille ja sanomisille, jopa viisi vuotta vanhoille. Entäs kun tosiaan puhutaan ja tulkitaan aikaa ennen ajanlaskua.

Miten ihmeessä raamattu tai koraani tai joku muu kirja voi olla millään tavalla relevantti ohjaamaan tämän päivän ihmisten tekemisiä jopa heidän pukeutumista tai syömistä tai juomista. Kirja-uskonto on tarinallista mielikuvitusta. Sitä voi toki jokainen tahollaan uskoa tai olla uskomatta. Faktaa se ei kuitenkaan ole.

Kirja-uskonnot ovat keskiössä tämän hetken rasismikeskusteluissa. Kirja-uskonto on ollut kautta aikain suurimpia tekijöitä kaiken maailman sodissa. Kirja-uskontoa ei useimmissa maissa saa lain voimalla häiritä, joten sitä on helppo käyttää keppihevosena diktatuureja kehitettäessä ja kaikenlaisissa välistävedoissa hyvässä ja pahassa.

Olisiko sekin jonkinmoista rasismia tai vääräuskoisuutta, kun muodinluojat median saattelema julistaisivat mikä on tämän hetken ainoa oikea tapa pukeutua. Näinhän se välillä tuppaa käytännössä olemaan. Minä vetäisen kuitenkin viisi vuotta käyttämäni collarit jalkaan t-paidan kanssa ja menisin aivan pokkana julkisuuteen. Pätkääkään välittämättä annetuista muotimääräyksistä ja suosituksista. Olisiko käytökseni jonkin asteista rasismia.

Rasismin rajanveto on kokolailla mahdotonta tavalliselle ihmiselle ja jopa tuomareille. Sanojen ja tekojen välillä on iso kuilu ja niiden todellinen merkitys syntyy vasta vallitsevan tilanteen mukaan. Tällä hetkellä hallituksen julistus saa merkityksen vain tekojen kautta.

Asialla on myös toinen puoli. Pitääkö kaikki perinteet ja ajatukset myllätä ja vain sen takia, että joku kerää irtopisteitä poliittisessa pelissään.

 

Ajatukseni ja pohdintani syvenivät aivan uusiin mittoihin, kun alkuviikolla aamun ensimmäinen viesti kertoi minulle kaikin puolin läheisen ihmisen siirtyneen ajasta ikuisuuteen. Ihminen, jonka hyväsydämellisyys ei vaadi selittelyä eikä minkäänlaisen kirja-uskonnon selityksiä tai tulkintoja. Hän on nyt ikuisesti poissa meidän keskuudestamme.

 

Suomi sai viikko sitten uuden piispan. Mari Parkkisen ensimmäinen viesti ei perustunutkaan pelkkään kirja-uskontoon, kuinka jossakin raamatun lauseessa sanasta sanaan kehotetaan tekemään niin tai näin.

Tuoreen piispan ensimmäisen saarnan sisältö oli monella tavalla puhutteleva ja tähän aikaan sopiva. Sen pitäisi ajatteluttaa kaikkia ihmisiä syntyperään, uskontosuhteeseen tai ideologiaan katsomatta.

Hän muistutti, että yhteys erilaisten ryhmien välillä on kadonnut. On syntynyt kaksi ryhmää: me ja ne.

Parkkinen kuvailee, kuinka Ukrainassa soditaan, koska puheet eivät johda yhtään mihinkään. Venäjä hyökkää, koska se tuntuu näkevän harhaisia uhkakuvia. Venäjä on länsimaille ne. Venäjällä asetelma on luonnollisesti päinvastainen.

Parkkisen mukaan Suomessa eheyttä repii voimakkain äänenpainoin käytävä keskustelu siitä, mikä on rasismia ja mikä ei. Keskustelu ei tunnu etenevän, koska tulkinnat ovat niin kaukana toisistaan. On syntynyt me vastaan ne -asetelma. Tuskin on moneen kertaan kirkossa kesken saarnaa kuulunut äänekkäitä kommentteja – hyvä Mari, kuten kuului Mikkelissä viikko sitten. Siis oltiin jokseenkin kaukana kirja-uskonnosta, vaikka luterilaisessa kirkossa oltiinkin.

En nyt kehota ketään polttamaan raamattua, koraania tai Kalevalaa, enkä Seitsemää veljestä tai Tuntematonta sotilasta. Niissä kaikissa on yksittäisiä tai useita tarinoita, joita kuka tahansa voi uskoa tai olla uskomatta. Eikä kenelläkään ole oikeutta luokitella toisia sillä perustella mitä hän ylipäätään moista kirjoista uskoo ja mitä ei.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm sivulla 11.9.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

Eduskunnan puhemies disinformaation lähettiläänä

Eduskunnanpukeutumiskoodi

Historiakaan ei pidä siivota

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, kija-uskonto, uskonto, raamattu, koraani, kalevala, seitsemän veljestä, tintematon sotilas, Mari Parkkinen, Mikkelin hiippakunta, Ukraina, Venäjä, rasismi, perinteet,

Nyt se alkaa - ketkä eivät kuulu joukkoon

Perjantai 18.8.2023 klo 11.05 - Kauko Niemi

Pressanportti_pieni_KN191263.jpg

 Kuka astuu sisään näistä porteista?

Pikku hiljaa alkavat presidenttiehdokkaat kuoriutua. Nyt sitten saamme kuulla päivittäin kuinka isänmaatamme pitää johtaa ja millä keinoin kaikki saadaan rakastamaan toinen toisiamme.

Kampanja-aika jää melko lyhyeksi, mikä tarkoittanee pitkälle, että ulkoiset temput tulevat korostumaan ja todellinen osaamisen merkitys jää enempi taka-alalle. Muutaman kerran olenkin jo kysynyt itseltäni alanko seuraamaan Tanssii tähtien kanssa vai presidentin vaaleja. Kummastakaan en juuri tällä hetkellä tiedä mitään.

Tulevat vaalit paljastavat kuinka politisoitunut prosessi oikeasti on. Mielipidetiedustelut viittaavat selkeästi, etteivät suomalaiset ole presidentinvaaleissa kovinkaan sitoutuneita poliittiseen kantaansa, vaan äänestävät enemmänkin mieluistaan henkilöä.

Entäs jos tehtäisiin Kekkoset ja erityistoimenpiteillä hoidettaisiin Sauli Niinistö ylimääräiseen jatkoon. Saihan Niinistö median kyselyssä varsin hyvän palautteen. Puolet suomalaisista on tyytyväisiä Niinistön toimintaan ja puolet suomalaisista ei missään nimessä ole kokoomuslaisia.

Tammikuun presidentinvaaleissa taitaa olla enemmän kuin koskaan kannatusyhdistysten organisoimia ehdokkaita. Itse olen äänestänyt noin 14 presidentinvaaleissa, mutta en muista, että poliittisella asemalla olisi ollut mitään merkitystä.

Paavo Väyrynen tietenkin ja Olli Rehn ovat molemmat ilmoittaneet pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa. Paavo puolestaan haikailee entisaikojen keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa.

Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan jo 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaakseen.

Jussi Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi ja puoluekokous siunasi ehdokkuuden viikko sitten. Halla-ahosta tulisi hyvin Kiinalaistyyppinen presidentti. Ilman puheita tai julkisia keskusteluja kulisseissa tehtäisiin kaikessa hiljaisuudessa päätöksiä. Sitten vain odottelemaan milloin ero EU:sta toteutuisi. Sehän on Halla-ahon suuri tavoite.

Sosialidemokraatit on tuonut julki ehdokkaansa Jutta Urpilaisen, siis miesten kanssa samalle viivalle. Urpilaisen vahvuuksia olisi toki politiikka niin kotimaassa kuin maailmalla ja sukupuoli on varmasti plussaa. Urpilaisen virallinen vastaus siirtyy jopa marraskuulle, jotta EU-komissaarin pesti pelataan kunnialla päätökseen. Sanna Marin kieltäytyi kunniasta, vaikka saikin kohtuullisen suurta kannatusta eri kyselyissä.

Kokoomuksen pakka sekoili aika pahasti. Antti Häkkänen on kertonut presidenttiehdokkuudestaan. Häkkäsellä oli jo melko vahva tuki puolueen sisällä ja Orpo joutui pahaan valintatilanteeseen, mutta puolue päätti kuitenkin pyytää viralliseksi ehdokkaaksi Alexander Stubbin. Kokoomuksen hallitussekoilusta aiheutuneesta viipeestä syntyi ainakin Häkkäselle hyvä sauma rakentaa poliittista uraansa ja nyt hän kääntyi Stubbin kannalle. Stubb on puolestaan aikoinaan ilmoittanut harkitsevansa presidenttiyttä, mutten ole juurikaan kiinnostunut kotimaisesta päivänpolitiikasta.

Ilman virallisia valintojaan ovat vielä Kristilliset, Vasemmistoliitto, Vihreät päätti puoluekokouksessaan 10. kesäkuuta 2023 tukea vaaleissa Pekka Haavistoa, joka pyrkii presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Haavisto on jo pitkään johtanut kannatuskyselyitä eri medioissa. Vasemmistoliiton Li Andersson taitaa olla vailla siunausta puolueensa ehdokkaaksi.

Vahvaa kannatusta kyselyissä on saanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hän ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen avulla.

Eduskunnan ulkopuolella oleva Valta kuuluu kansalle -puolueen puoluekokouksessa päätettiin puolueen osallistumisesta vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Puolueen puheenjohtaja Ano Turtiainen ei pidä vaaleihin osallistumista täysin varmana, koska Turtiainen uskoo Venäjän miehittävän Suomen ennen vaaleja.

Sitten pyörii liuta nimiä, joiden uskotaan tavalla tai toisella liittyvän tuleviin vaaleihin. Mikko Hautala, Juhani Kaskeala, Sixten Korkman, Risto E. J. Penttilä, Timo Soini. Saara Huhtasaari on avannut jo kampanjansa ja tavoittelee ehdokkuutta valitsijayhdistys Vapaa Suomi ry:n kautta.

Meillähän kuitenkin melko rauhallista, jos verrataan vaikka Yhdysvaltoihin, missä mielikuvia rakennetaan oikeussaleissa. Tai maissa missä presidentinvaalit ovat vain muodollisuus, eivätkä juurikaan vaikuta vaalien lopputulokseen.

Nyt päästään oikeasti kampanjoimaankin aikaahan ei ole enää kuin lyhyen loppukirin verran. Viime keskiviikkona oli neljä ehdokasta Talk Helsinki -tentissä Pekka Haavisto, Olli Rehn, Jussi Halla-aho ja Mika Aaltola. Keskiviikkona myös Aleksander Stubb vahvisti oman ehdokkuutensa. Tästähän se sitten käynnistyy ja kiihtyy.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm -kanavalla 21.8.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Pyrkyri on Suomessa pahimman luokan rikollinen

Menikö siinä Kokoomuksen pressapaikka

Ensimmäinen mielipidekysely

Trumpin ihailija voitti Argentiinassa, maa kaaoksessa

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentinvaalit24, Pekka Haavisto, Olli Rehn, Jussi Halla-aho, Mika Aaltola, Alexander Stubb, Li Andersson, Petteri Orpo, Jutta Urpilainen, Hjallis Harkimo, Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö, Urho Kekkonen,

Jumalallisia välistävetäjiä löytyy joka lähtöön.

Maanantai 10.7.2023 klo 20.59 - Kauko Niemi

Pride23_martat_KN238735.jpg

Pian ollaan siinä pisteessä, että uskonnon vapautta pitäisi rajoittaa tavalla tai toisella. Uskonnon vapaus ja ihmisoikeudet sekä sananvapaus kohtaavat kovin epäoikeuden mukaisesti ja aivan liian usein, jos ei mitään rajoituksia tehdä. Jumalallisia välistävetäjiä kun löytyy joka lähtöön.

Viime aikoina on jälleen ollut esillä kaksikin varsin ärsyttävää, sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa tapausta.

Äärimmilleen asiaa tulkitsee Afganistanin Taleban-hallinto, joka jatkaa naisiin ja tyttöihin kohdistettuja rajoituksia ja sortoa kieltämällä kampaamoiden ja kauneushoitoloiden toiminnan.

Alan yrityksille on annettu kuukausi aikaa totella sulkukäskyä, kun kampaamot ja kauneushoitolat määrättiin suljettavaksi.

Taleban on rajoittanut naisten ja tyttöjen oikeuksia sen jälkeen, kun se nousi valtaan toissa syksynä. Taleban on jo muun muassa kieltänyt naisia työskentelemästä valtaosassa työpaikoista sekä evännyt tytöiltä opiskelun alakoulun jälkeen. Naiset on myös määrätty pysymään kotona, ellei poistuminen ole välttämätöntä. Tämän kaiken takana on vain ihmisten keksimä uskonto.

Esimerkki löytyy toki lähempääkin. Joka ainut vuosi prideä hyväksikäyttäen Päivi Räsänen löytää jonkin pikku nyanssin pönkittääkseen omaa poliittista asemaansa. Kovasti journalistina ihmettelen mediaa, kuinka helppoon se menee ja antaa turhaa palstatilaa vuodesta toiseen politiikko Räsäselle.

Räsänen on koulutukseltaan lääkäri ja melko varmasti tietää todellisen tilan kahden ihmisen rakkaudesta, olivatpa he mitä sukupuolta tahansa. Räsänen hyödyntää taidokkaasti uskonnon vapautta omassa poliittisessa asemassaan. Muutama vuosi sitten Räsänen asemoi itsensä ikään kuin kirkon edustajaksi, vaikkei hänellä ole suomalaisen luterilaisen kirkon suhteen mitään virallista asemaa. Hän toimii vain omassa lahkossaan ja tekee kyseenalaisia tulkintoja sitä kautta.

Arvostan ja kunnioitan toki erilaisia uskontoja ja kuulun ainakin toistaiseksi myös suomalaiseen luterilaiseen kirkkoon. En kuitenkaan usko kuin piru raamattuun. Siis lukemalla vuosituhansien takaisia sepustuksia sanasta sanaan ja rajoittamalla tai suuntaamalla elämääni sen mukaan, saati arvostelemalla muita ihmisiä näiden keksittyjen sanojen perusteella. Sanojen, joiden totuudesta ei kukaan tiedä mitään – vain rajatonta uskomista.

Voidaanko tällaiselle toiminnalle ja tulkinnoille oikeasti antaa täysin laista piittaamaton koskemattomuus. Suomalainen kirkko kipuilee myös aika pahasti asian kanssa. Osalla kirkon toimijoista olisi vilpitöntä halua kehittää toimintaa, osalla ei pätkääkään.

Kun suomalainen pappi vihkii poikansa tämän poikaystävänsä kanssa, tehdään siitä virallisia valituksia. Pride repii mielipiteitä puoleen jos toiseen. Saadaanko liputtaa tasa-arvon puolesta vai ei. Pirkanmaalla Akaan seurakunnan suunniteltu sateenkaarimessu jouduttiin peruuttamaan. Syynä ovat oikaisuvaatimukset kirkkoneuvoston tekemästä päätöksestä, jossa tuetaan sateenkaarimessun järjestämistä. Temppuhan se sekin on.

Oikaisuvaatimukset käsitellään kirkkoneuvostossa, joka kokoontuu seuraavan kerran vasta elokuussa. Messua ei näin ollen ehditty järjestämään ajoissa.

Kirkon kipuilu näkyy myös jäsenmäärän voimakkaana laskuna. Mikä näkyy myös kirkollisveron laskuna euroissa ja sitä kautta palveluiden supistumisena ja tyhjiksi jäävinä kirkkorakennuksina.

Kuinka paljon viattomia ihmisiä on kuollut uskonsodissa kautta aikain. Uskonnollinen sota eli uskonsota, joskus pyhä sota, on sota, jonka syyt ovat merkittäviltä osin uskonnollisia. Syitä voivat olla uskonnon puolustaminen tai levittäminen, jumalan kunnia tai uskontoa vastaan rikkoneiden rankaiseminen. Suurista sodista selkeimmin uskonnollisia ovat olleet Euroopan uskonsodat 1500- ja 1600-luvuilla, ristiretket toisen vuosituhannen alussa sekä arabien valloitusretket 600- ja 700-luvuilla. Uskonnollisista teksteistä on haettu perusteita sodille ja joukkosurmille.

Kun ihminen syntyy mieheksi tai naiseksi hänellä ei ole omaehtoista roolia, vaan se kehittyy elämän myötä. Eikä ihminen kehittyäkseen varmuudella tarvitse tuhansia vuosia vanhoja, keksittyjä tarinoita elämän ohjeekseen ohitse jatkuvasti kehittyvän nykyelämän lainsäädännön. Kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, ei sillä luulisi olevan väliä mitä heidän jalkojen välissä on.

Täydellistä uskonnonvapautta olisi syytä pohtia vähintäänkin sitä mukaa, kun selkeitä väärinkäytöksiä ilmenee. Ehkä mieluummin vielä laajemminkin. Siis elää tässä ajassa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla

 

Lisää aiheesta:

Homoja yritetään muuttaa

En muuttunut, en sitten millään

Saako uskontoaan harjoittaa Suomessa

Eheytyskieltoa ajava aloite tulossa eduskuntaan

Jos ja kun haluat muutosta elämässäsi, suosittelen kirjaa Irti itsekritiikistä / Ronnie Grandell

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, uskonnon vapaus, Päivi Räsänen, Taleban, pride, kirkko,

Virallista valehtelua

Perjantai 6.1.2023 klo 9.14 - Kauko Niemi

Trump.jpg

 

Vuodenvaihde oli taas se hetki, kun maailmalle levitettiin virallisia valheita yllin kyllin. Valtioiden päämiehet pitivät virallisia puheitaan, joita on sitten ruodittu mikä on totta, mikä propagandaa ja mikä suoranaista valehtelua. Virallisessa valehtelussa esimerkiksi Putin pärjäsi valehtelussa oikein hyvin eikä ollut missään nimessä ainut pärjääjä.

Suomalaisen median tulkinta Putinin puheesta oli, että siitä oli yksi asia, joka piti paikkaansa.

Varsin huonosti virallisessa valehtelussa pärjäsi oma presidenttimme Sauli Niinistö. Tosin Niinistön sanavalinnoistakin jaksettiin vääntää tulkintoja päivätolkulla. Osaltaanhan nekin sitten vääntyivät liki valheeksi, kun keksimällä keksittiin mitä Sauli tarkoitti vaikkapa - Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän. Siihen löytyi runsaasti vaihtoehtoja. Sanat kun saavat merkityksen vastaanottajan päässä.

Politiikka kaiken kaikkiaan on varmasti se toimiala missä virallista valehtelua tapahtuu jatkuvasti. Seuraava puolivuotta saakin kuunnella valheita korvat punaisina.

Yhdysvalloissa maan voimakkaasti jakautunut kulttuuri jo suosii valehtelua tai ainakin reipasta liioittelua. Tätä kirjoitettaessa kongressi ei ole ollut sataan vuoteen niin sekaisin kuin nyt. Viralliseksi valehtelun teki hyvin ansiokkaasti presidentti Donald Trump. Tosin Trumpkin taitaa jäädä reilusti kakkoseksi republikaanien marraskuussa valitulle kongressiedustajalle George Santosille.

Santos on nyt jäänyt kiinni taustoistaan valehtelemisesta. Hän tunnusti värittäneensä totuutta koulutuksestaan, työurastaan ja omaisuudestaan. Lisäksi hän on antanut harhaanjohtavia tietoja muun muassa juutalaisuudestaan ja avioliitostaan. Hän sanoo vain koristelleensa ansioluetteloaan. Hän valehteli myös koulutuksensa.

Kotimaisessa politiikkatotuudessa varsin kummallisia piirteitä syntyi vaikkapa Wille Rydmanin tapauksen, missä ulkopuoliset syystä tai toisesta luovat valheellista totuutta. Viralliset laintulkitsijat eivät kuitenkaan nähneet tapauksessa mitään lainvastaista.

Tämän tapauksen aktivisteilta löytyy taustalta mitä kummallisimpia koukeroita. Naisryhmä on jo aiemmin osallistunut vastaavaan mustamaalaamiseen. Yhdellä Helsingin Sanomien Wille Rydman -paljastusjutun kirjoittaneista toimittajista, Samuli Suonpäällä, on raskas rikostausta. Suonpään rikokset ovat jatkuneet vuosien ajan, ja hänellä on tuomiota lukuisista törkeistä rikoksista. Helsingin Sanomien ylin johto ei kuitenkaan pidä toimittajansa rankkaa rikostaustaa ongelmana vaan liputtaa täyttä luottamusta. Ehkä se on Hesarin tämän hetken toimituksellinen linjaus.

Politiikan ulkopuolelta näin vai noin -mestariluokkaan kuuluu Elon Musk. Hänen kohdallaan ei vain kukaan kerkeä tajuta onko kyseessä suoranaisesti virallinen valehtelu. Hän vain vaihtaa mielipidettään niin sukkelasti, ettei kukaan ehdi perässä. Silloinkin kun kyseessä on vaikka 44 miljardin Twitter-kauppa.

Entäs vaikkapa saksalaislääkäri, joka sai kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeustuomion myönnettyään yli 4 000 henkilölle laittomasti poikkeusluvan olla käyttämättä kasvomaskia koronapandemian aikana.

Naislääkäri oli myöntänyt lupia eri puolille Saksaa ihmisille, joita ei koskaan ollut tavannut tai tutkinut.

Sosiaalisessa mediassa pikavauhtia suursuosioon noussut yhdysvaltalainen Liver King, oikealta nimeltään Brian Johnson, jäi vastikään kiinni steroidien käytöstä.

Kanteessa sanotaan, että Johnson johti asiakkaitaan harhaan ja ostamaan tuotteitaan valheellisin keinoin. Johnson on väittänyt, että elinten syöminen ja muutenkin vahvasti lihaa painottava ruokavalio on avittanut häntä valtavien lihasten ja onnellisuuden saavuttamisessa.

Johnson on myynyt yrityksensä kautta elintarvikkeita ja lisäravinteita, jotka perustuvat hänen mainostamaansa ruokavalioon ja elämäntyyliin.

Todellisuudessa mies kuitenkin käytti valtavien lihasten saavuttamiseen suuria määriä anabolisia steroideja. Johnson käytti kuukaudessa peräti 11 000 dollaria steroideihin omien ja näyttävien lihastensa kasvattamiseen.

Näiden kaupallisten virallisten valehtelijoiden joukkoon olen jo aiemminkin liittänyt kiinteistövälittäjät, jotka stailaamalla tai digistailaamalla johtavat asiakkaitaan kauas todellisuudesta. Lainsäädäntöä pitäisi näissä tapauksissa muuttaa niin, että muunneltutotuus pitäisi selkeästi mainita aineistossa.

Virallinen valehtelu on minusta varsin vakavaa. Sitä kohtaa ja joutuu sietämään nyt seuraavat kuukaudet mennen tullen koko tulevan kevään, kun vaalikoneistot pääsevät pian vauhtiin.

 

 

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 9.1.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

Lisää aiheesta:

Putinin valheverkkoon on uinut monta kalaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, virallista valehtelua, Trump, Niinistö,

Prosenttikapina

Torstai 1.12.2022 klo 21.35 - Kauko Niemi

Alennus.jpgVoitaisiinko yhdessä ja laajalti ryhtyä viljelemään ajatusmallia siitä, että kaikki kauppiaat, jotka tarjoavat yli 15 prosentin alennuksia, ovat täysiä huijareita. Silloin tuote on hinnoiteltu jo alun perin huijarimaisilla marginaaleilla. Pistetään pystyyn prosenttikapina.

Ainoastaan siinä tapauksessa suurempi alennus on ymmärrettävissä, kun liike vaikkapa lopettaa ja tilan on oltava tyhjänä ensi viikolla. Tuolloin kannattanee myydä jopa tappiolla mielummin kuin roudata kaatopaikalle.

Tämän vuoden mustalla viikolla yli 20 prosenttia alennuksista olivat huijauksia. Miksi ihmeessä menemme tuollaiseen helppoon. Prosenteilla ei ole mitään muuta merkitystä kuin saada meidät liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa saada vielä jopa ostamaan.

Jokainen ihan varmasti ymmärtää, että hinta 114 euroa on halvempi kuin hinta 140 euroa vaikkei muistaisi tai ymmärtäisi yhtään mitään prosenttilaskusta. Verratkaamme loppuhintoja, siis kuinka paljon joudumme maksamaan mukaan lukien toimituskulut silloin kun ostamme nettikaupasta. Vain tällöin tiedämme, onko loppuhinta edullisempi mustalla viikolla kuin muina aikoina.

Itsekin sain eräältä tuotevalmistajalta viime viikkoina monta viestiä kuin nyt jos koskaan on ainut kertainen tilaisuutesi. Olen melko vakituinen tuotteiden käyttäjä ja siksi meninkin heidän jälleenmyyjän sivuille katsomaan tilannetta. Jälleenmyyjän normaalit hinnat olivat selkeästi edullisemmat kuin nuo mustan viikon ainutkertaiset supertarjoukset. Ei ole helppo arvata syntyikö kauppoja – no ei syntynyt.

Minulla on ollut pienimuotoista prosenttikapinaa jo useamman vuoden ajan. Aika usein suostun nettiostosten yhteydessä vastaanottamaan kaupan viestejä, josko löytyisi jotain muutakin hyvää. Sitten kun yritetään huijata ja luotto menee, niin perun nämä viestit. Viime viikolla tein kolmen yrityksen viestien peruutusta, enkä usko että koskaan palaan uudelleen asiakkaaksi.

Hyvä esimerkki on vaikkapa Pohjoismaiden suurin urheilukauppa XXL. Alussa aikoinaan se tuntui monipuoliselta, tuli käytyä ja ostettua. Pian alennusprosentteja oli enempi kaupan kuin tarvitsemiani t-taitoja tai collage-housuja. Koin tulleeni täysin huijatuksi ja katkaisin kaikki viestit ja käynnit. Tätä kirjoittaessa piti oikein käydä hakukoneella varmistamassa, onko kyseinen putiikki vielä pystyssä. Näyttää olevan.

Meillä on käytössämme myös netissä toimivia hintavertailuja, joilla voi hakea totuutta lopullisesta hinnasta. Siihen kun vielä lisää Amazonin hinnoittelun eri puolilta maailmaa, niin on koko lailla oikealla hehtaarilla. Toki kympin vitaminipurkin takia tuskin kannattaa montaa päivää uhrata aikaa tietääkseen saako sen jostain 10 senttiä halvemmalla.

Aletuotteiden keskimääräinen alennusprosentti oli yhden hintakoneen, Hintaoppaan mukaan tänä vuonna -4,72. Marraskuun 1. päivään verrattuna hinta laski 40 prosentilla tuotteista. Noin viidesosalla tuotteista (21 prosenttia) hinta nousi Black Fridayna marraskuun alkuun verrattuna. 87 prosenttia tuotteista on ollut mahdollista saada tänä vuonna samaan hintaan tai halvemmalla kuin Black Fridayna. Vain 13 prosenttia tuotteista oli perjantaina halvimmillaan koko vuoden tasoon nähden. Siinä aidot perusteet prosenttikapinaan.

Vuoden alusta tulee voimaan uusi laki ja kauppiaiden pitää alennuskampanjan yhteydessä ilmoittaa myös alin hinta, jolla tuotetta on myyty edeltävän 30 päivän aikana.

Lain muutoksella pyritään kitkemään sellaista alennus­kikkailua, jolla tuotteen hinta nostetaan hetkeksi ylös, jotta alennus­prosentti saadaan näyttämään mahdollisimman suurelta. Taustalla on EU-direktiivi, joka on jo voimassa useissa muissa EU-maissa. Uusi laki ei koske ainoastaan Black Fridayta, vaan kaikkia muitakin alekampanjoita.

Uusi laki saattaa kitkeä vain törkeimpiä tapauksi. Prosenttikapinaksi siitä ei ole. Jos tuloksellista prosenttikapinaa haluamme, on siihen muodostuttava laajaa mainehaittaa yritykselle ja sen toimintatavalle. Ei todellakaan riitä, että minä lopetan, jonkun yrityksen palvelut.

Vähintäinkin pitäisi perustaa somepalveluihin prosenttikapinaryhmiä, joissa jokainen pääsee ”esittelemään ja kehumaan” näitä löytämiään prosenttihuijauksia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona finntadio.fm kanavilla 5.12.2022 alkaen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, alennushuijaukset,

Miksi me menemme niin helposti halpaan

Maanantai 11.7.2022 klo 9.03 - Kauko Niemi

Alennus.jpg

 

Ostatko sinä tuotteita ja palveluita vai prosentteja? Eikö meistä kuluttajista löydy sen vertaa jämäkkyyttä, että saisimme jotain rotia kauppojen hintaveivaamiseen. Esimerkiksi urheiluvälinekaupalla on jatkuva ale – jopa tulevan alennuskampanjan ennakkoalennus.

Jatkuvien alennusprosenttien lisäksi ihmisten päätöstä kiihdytetään rajoitetulla ajalla – tarjous on voimassa keskiyöhön asti ja popup-ikkunassa juoksevat minuutit. Ja sekin sama kampanja vielä paremmilla ehdoilla sitten toistuu taas seuraavana viikonloppuna.

Onko meidän pakko hyväksyä tällaista jatkuvaa kusetusta. Onneksi viranomaiset hieman ryhdistäytyivät, kun kuluttaja-asiamiehen mukaan Maskun Kalustetalo johtaa markkinoinnissaan kuluttajia harhaan ja nyt yritykselle esitetään miljoonan euron seuraamusmaksua.

Selvitysten mukaan Maskun markkinoinnissaan ilmoittamat alehinnat on laskettu sellaisista hinnoista, joita yritys ei todellisuudessa ole tuotteistaan perinyt. Huonekaluja on myyty alennus- tai tarjoushinnoilla noin 80–90 prosenttia niiden kokonaismyyntiajasta.

Masku ei todellakaan ole ainoa, joka ihan härskisti harhauttaa kuluttajia. Löytyisikö tai voisiko muodostua kuluttajien jonkinlainen somekanava, joka varoittaisi, vertailisi hinnoittelua. Nettipalvelut kuten Hintavertailu, Hintaopas, Vertaa.fi, Hinta.fi ja muut ovat jotenkin puolitiessään ja kauppiaitten armoilla mitä tietoa myyjät antavat loppujen lopuksi  julkaistavaksi.

Itse luokittelen 70 prosentin huijareiksi yritykset, jotka pyörittävät tuon luokan alennuksia jatkuvana virtana ja pitävät asiakkaita pilkkanaan. Rehellisesti ajateltuna todellisella hinnalla ei ole mitään merkitystä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hintanumerot lätkäistään, jotta pystytään lain sallimissa rajoissa pyörittämään prosentteja. Huijareiden kanssa ei ole kiva asioida.

Toki kaikki kunnia niille yrityksille, jotka pitävät hintakuria yllä ja jälleenmyyjien liikkumarajat ovat säädeltyjä esimerkkinä vaikkapa Apple ja onhan niitä toki muitakin.

Unohda hätäily ja kiire. Jos tarjousprosentit ovat tänään tosi kovat, niin hetken päästä ne ovat vielä kovemmat tai niin sanottu normaalihinta on muutettu suuntaan tai toiseen. Kiireellä sorrut vain vietäväksi markkinoinnin tyrkkykelkkaan.

Tavalliselle kuluttajalle ei ole kovin työlästä muodostaa itselleen tavoitehintaa tarvitsemalleen tuotteelle. Nettihauilla vaikka ympäri maailmaa saa melko hyvän käsityksen mikä on kullekin tuotteelle sopiva käypähinta ja jos hinta on liian korkea, voi tinkiä toiveistaan, jopa tuotteesta.

Itse hankin pari kovalevyä valokuvien varmuuskopioiden säilytykseen. Tiesin, että kuvaustahdillani hankintaan olisi aikaa noin vuosi. Selasin tarjontaa ja samalla hintoja. Muodostin tietyn kokoiselle kovalevylle hintatason, johon ryhdyin vertaamaan erilaisia kampanjoita kaikessa rauhassa eri puolilla maailmaa.

Kesti reilut viisi kuukautta ja markkinoille ilmestyi ominaisuuksiltaan riittävä kovalevy ja hinta reilusti alle tavoitehintani. Olin valmis tekemään kaupat suomalaisen kauppiaan kansa. Kun menin kauppaan, niin kovalevyjä ei ollutkaan hyllyssä hintalappuineen, vaan ne löytyivät jostakin takahuoneesta pienen hymyn kera.

No miksen pistä kuviani pilveen. Niitä on vain niin tuhottoman paljon, että pilvitilaa pitää ostaa jatkuvasti lisää ja sitten ollaan siinä kierteessä, että toisi kalliiksi tulee.

Odotan sitä päivää, kun ihmisten manipulointi mitään merkitesemättömillä prosenteilla loppuu. Kait me jatkuvan huijauksen kohteena olevat pystymme muodostamaan jonkinlaisen me-too eli prosentit helvettiin –kampanjan ja rauhoittamaan tuollaiset maskumaiset vedätykset.

Tämä on ajojahtia, Maskun perustaja Toivo ”Topi” Sukari kuvailee mediassa, mutta loukkaantunut Sukari raottaa koko totuutta sanomalla, että muut huonekaluliikkeet toimivat samalla tavalla.

Toki joskus voi tulla eteen sellainenkin tilaisuus, että ostopäätös on tehtävä nopeasti, mutta silloinkin voi käyttää arkista harkintaa, eikä ostaa prosentteja ja saada kylkiäisenä jonkun tuotteen tai palvelun.

 

Tämän blogin ääniversio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 11.7.2022 alkaen

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, alennusmyynti, alennuskampanjat, kuluttaja-asiamies, Masku, Toivo Sukari, seuraamusmaksu, huijari,

Kaikki oli arvattavissa helpommin - ainakin netissä

Perjantai 6.5.2022 klo 20.28 - Kauko Niemi

 Totta.jpg
Sinua on varoitettu varmaan kymmeniä kertoja vaarallisista hakkereista. Joku on varmaan ihan selkeästi mennyt helppoon ja pian huomannut, että tililtä katosi tonneja tai kallista ja superhyvää tuotetta ei koskeen toimitettu mutta rahat menivät. Suomessakin näitä tapauksia on noin puolen miljoonan euron arvosta.

Edellä mainitut tapaukset ovat sikäli helppoja, että tiedät tasan tarkkaan mitä on tapahtunut ja huijaus on jäänyt kertaluoteiseksi. Entäs kun erikoisoperaatio alkaa jo vuosia ennen kuin se näkyy millään tavoin käytännön aktiviteettina. Siis markkinoidaan ja manipuloidaan ihmismieliä haluttuun suuntaan. Sitä tapahtuu nyt harvinaisen voimakkaasti kaikenlaisilla valheellisilla tiedoilla ja tahallisen tietoisilla painotuksilla.

Venäjä on ollut mestari tässä lajissa jo vuosia erikoisoperaatioineen. Se on pysynyt luomaan haluttuja ristiriitatilanteita ja saanut jopa länsimaita kiistelemään keskenään halutulla tavalla. Venäjän kansa on valtaosin tehokkaasti aivopesty. Todistetusti suuri määrä olemattomien ihmisten kaveripyyntöjä suomalaisillekin on kotoisin jostakin rajan takaa.

Korona sai liikkeelle mitä kummallisempia salaliittoteorioita. Saimaan sällikään ei enää ottanut selvää mihin ne kaikki hölmöydet perustuivat ja saivat voimaa taakseen ihan järkevienkin ihmisten kannanotoissa.

Niin sanottujen somevaikuttajien rooli on kasvanut huolestuttavasti. Toki siellä on mukana ihan asiallisten asioidenkin edistäjiä. Harva ihminen vain oikeesti arvioi viestien sisältöä, kunhan vaan seuraa ja pikku hiljaa alkaa salakavalasti ollakin samaa mieltä ja levittää sanomia.

Viimeaikaiset uutiset alkavat vilkuttamaan varoitusvaloja näistä iholle hiljaa asettuvista vaaroista. Mitä tapahtuukaan Twitterissä jos Elon Musk saa vallan ohjata maailman sananvapautta ja rakentaa vaikuttamiselle uudet normit.

Yle nosti ansiokkaasti esiin kuinka asiat saavat aivan käsittämättömiä mittasuhteita kuten huhtikuussa 2019 Länsi-Tampereella missä levisi pelkoa herättävä huhu. Kaksi alakouluikäistä lasta oli raiskattu – ja tekijä oli vapaana.

Rikosta seuraavana päivänä poliisi kertoi tutkivansa Tampereen tapauksia. Tiedossa ei ollut mitään sellaista, minkä perusteella olisi aihetta yleisempään pelkoon, poliisi tiedotti. Kyse oli ihonvärin mustamaalaamisesta

Ylen jutussa "Marko" on yksi suomenkielisen Twitterin aktiivisista maahanmuuttajien rikollisuutta jakavista keskustelijoista. Marko kieltäytyi esiintymästä "Ylen vedätyksenä" pitämässään jutussa, eikä Yle tiedä varmasti hänen oikeaa nimeään.

Marko käy tilillään yhteiskunnallista keskustelua rikoksista, mutta valikoiden – kiinnostus rajautuu lähes täysin tekijän ihonvärin mukaan. Se johtuu hänen mukaansa siitä, että "valtamediat" tarkoituksellisesti peittelevät maahanmuuttajataustaista rikollisuutta.

 

Median on todella katsottava myös peiliin. Suomi putosi maailman lehdistönvapausindeksin kakkossijalta viidenneksi. Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain laatima indeksi julkaistiin viime viikolla.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan median polarisaatio uhkasi merkittävästi lehdistönvapautta viime vuonna. Järjestön pääsihteeri Christophe Deloire varoittaa etenkin niin sanotusta "Fox News -mallista", jossa media houkuttelee yleisöä jyrkillä mielipiteillä. Mallin lisääntyminen mediassa on kuolemanvaara demokratioille, koska malli horjuttaa yhteiskuntien sisäisen harmonian ja suvaitsevan julkisen keskustelun perustaa.

Järjestön mukaan sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio kiihdyttää myös sitä, että ihmiset jakautuvat mielipiteiltään ääripäihin.

Aktiivisen toimittajaurani aikana jäi myös liian usein mielikuva siitä – kuka meistä toimittajista uskaltaa sen pahimmin ilmaista.

 

Katri Saarikiven mielestä nykyhetki vaatiikin meiltä aivan uudenlaisia resilienssin taitoja, koska uhat ovat osin uusia. Hän kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan kuinka luottamus on meihin sisäänrakennettu. Kyberresilienssin kannalta tärkeää on oppia tarkemmin havaitsemaan, milloin luottamusta manipuloidaan.

Tieteelliseen menetelmään tutustunut osaa puolestaan paremmin arvioida, onko vaikkapa netissä esitetyille väitteille oikeaa perustaa, tai kuinka luotettava muiden levittämä tutkimus on.

 

Nyt on siis oikea hetki paitsi olla varovainen tiedon suhteen mitä meille tyrkytetään, niin myös oppia jokapäiväistämään, ettei kaikki erikoisasiantuntijan sanomiset ole totta. Taustalla voi olla jonkun tahon erikoisoperaatio. Vähän niin kuin ostaisit joka viikko uuden television, kun hintahuijaus kertoo, että viikon erikoiskampanja tarjoaa juuri nyt 70 prosentin alennuksen. Ja mikä onkaan se oikea hinta.

Ja muista myös jokainen kuva ja video on äärettömän helposti manipuloitavissa, muokattavissa, yhdistettävissä pois alkuperäisestä yhteydestä. Yhtä helppoa nykyisin kuin paskan puhuminen kautta aikojen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 9.5.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Lisää aiheesta:

”Kaikki sotilaamme eivät ymmärrä kuolemansa tarpeellisuutta”

Johanna Vehkoon esille tuomat valeuutiset, vihapuheet ja vaientamiset toivat sananvapauspalkinnon

Venäjä mustamaalaa nyt Suomea

Venäjä maalittaa suomalaista mediaa

Ano Turtiainen kertoi Venäjän tv:ssä "globalistien" vallankaappauksesta Suomessa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, valeuutiset, uutisten manipulointi, Elon Musk, Yle, Ihonvärin mustamaalaaminen, toimittajat ilman rajoja, lehdistön vapaus, Ktri Saarikivi, totta vai ei,

Vallankumous on vaikeaa, mutta vallan kumous helppoa

Perjantai 1.4.2022 klo 16.42 - Kauko Niemi

Uusinormaali_IMG_23311.jpg

Punaista näyttää uudelle normaalille. Uusi normaali ei ole pelkkä ilmoitusasia, eikä missään tapauksessa tapahdu yhdessä yössä

Valta on ihmeellinen asia. Sen varjolla voidaan tehdä suunnattomasti pahaa toisille. Sen varjolla voidaan juonia vaikka mitä, kunnes onneksi nykyaikainen tekniikka ja sen avaamat tiet mahdollistavat tietojen vuotamiset ja paljastumiset.

Juuri tällä hetkellä on harvinaisen paljon valtataisteluita suuria ja pieniä. Suurin tietysti Ukrainan tilanne. Siinä Putin yrittää vallankumousta ja jos ihmetellään asiaa tiedonkulun kannalta, niin teetättää suunnatonta ja kallista työtä pitää koko kansa hiljaisena. Muuttaa lakeja, jotta suunsa aukaisseet saadaan tuomittua hiljaiseksi. Lisäksi suuri määrä tekniikan muutoksia tiedon rajoittamiseksi.

Miljoonien todellisuudesta tietämättömien venäläisten valheellisten mielikuvien rakentaminen tulee kalliiksi ja vaatii aivan liian paljon viattomien ihmisten henkiä. Lopputulosta ei tiedä kukaan. Suuressa kuvassa sama voi toistua myös Kiinassa, missä valvonta ja sääntely ulottuu jo kaikkialle ja yksilötasoille.

Mutta kun siirrytään pienempiin ja kotoisempiin keisseihin, niin niitäkin riittää aivan liiankin kanssa. Yhdessä yössä syntyy muka uusi normaali. No tuskin ruokateollisuudessakin kestää vuosia ennen kuin tiedämme varmasti kuinka ihmiskehot reagoivat uusiin, teollisesti prosessoituihin ruoka-aineisiin ja niissä käytettäviin lisäaineisiin.

No sitten urheilu ei olekaan ollut reilua ja rehtiä niin kuin on annettu ymmärtää. Jos Jan Vapaavuori olisi nyt reilu ja rehti mies, niin hän siirtyisi syrjään Olympiakomitean puheenjohtajuudesta. Jos asioita hoidetaan Vapaavuoren johdolla vuosikymmenten takaisella äijämeiningillä pienessä suljetussa piirissä nurkan takana ja sen jälkeen hyssytellen kaverin hyväksi.

Jos Vapaavuori oikeasti kuvitteli, etteivätkö tuollaiset asia missään vaiheessa vuotaisi julkisuuteen, niin näinhän saattoi käydä viimeksi Kekkosen aikana vuosikymmeniä sitten. Ei enää nykyaikana. Urheilun sponsorisotkuille ja hyvä veli -kerhoille on saatava loppu. Lopun hyvä aloitus on Vapaavuoren siirtäminen syrjään. Vapaavuori itse ei ole kokenut, että hänen omaa luottamusta olisi suoraan kyseenalaistettu.

Viime viikolla Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi Olympiakomitealta selvityksen, miten epäasialliseen käyttäytymiseen on puututtu. Ministeriö ei ota kantaa itse Mika Lehtimäen tapaukseen. Selvitys tulee toimittaa 13.4.2022 mennessä.

 

Entäs millaista peliä on pelattu alkoholin etämyynnin kanssa peräti 16 vuotta. Poliittista ja viranomaispeliä. Ei kestä päivänvaloa muutaman virkamiehen kekseliäisyys ja sen jälkeen politiikkojen omalaatuinen suojelu.

Iltalehti on uutisoinut viime päivinä, miten väitetty alkoholin etämyyntikielto tupsahti Suomeen muutaman virkamiehen keksintönä ja miten kyseenalaisin keinoin viranomaiset ovat ylläpitäneet kiistanalaista tulkintaa.

Lupa- ja valvontavirasto Valviran edeltäjän STTV:n ylitarkastaja Rainer Pätsi ehti jo julistautua syylliseksi etämyyntikiellolle. Hänen jälkeensä erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallitusneuvos Ismo Tuominen on julistanut julkisuudessa ja eduskunnalle virkavastuulla etämyyntikieltoa sekä pelotellut etämyyjiä rikostutkinnoilla.

Iltalehden mukaan keskeisessä roolissa etämyynnin oikeustilan epäselvyyden takana on Annika Saarikko. Hän väitti perhe- ja peruspalveluministerinä viime kaudella, että korkeimman oikeuden Visnapuu-tuomion mukaan “kaikkien alkoholijuomien rajat ylittävä etämyynti on jo eduskunnan juuri hyväksymän uuden alkoholilain mukaan kiellettyä.” Nyt Saarikko ei anna haastatteluja medialle.

Asia on nyt noussut julkisuuteen ja melko varmana lopputulemana totuus paljastuu aikanaan, kun vuotajia alkaa astua julkisuuteen ja oikeaa tietoa tihkuu tietoisuuteen. Suomessakin siirrytään EU:n mukaiseen alkoholijuomien etämyyntiin hapuilevien ja keksittyjen lakitulkintojen jälkeen.

 

Tuo etämyyntikielto johdattelikin jo Valviran ovelle, jonka toimintatapaa on voinut ihmetellä jo vuosia. Valvira painottaa, ettei se aloita oma-aloitteisesti selvityksiä, vaan silloin kun Valviralle tehdään kantelu. Mutta kuinka helppoa onkaan löytää sisäpiiristä asiantunteva kantelija ja saada taas selvitysruletti pyörimään. Viimeistäänkin Lääkäriliitto ”suostuu” kantelijaksi. Kaiken huippu on vuosia kestänyt oppikiista kilpirauhashoidosta.

Tuorein päätös tuli helmikuussa, jolloin kuopiolainen lääkäri Ville Pöntynen hävisi hallinto-oikeudessa, eikä saanut lääkärinoikeuksiaan takaisin. Yksikään potilas ei ole koskaan valittanut Pöntyseltä saamastaan hoidosta, vaan valittajat ovat Valviran sisäpiiriläisiä.

Oikeuskäsittelykin oli vähintään kummallinen. Valviran johtaja Tarja Holi on osallistunut asian käsittelyyn esteellisenä. Pöntyselle ei näytetty käsittelyn pohjana olevia asiakirjoja ja käsittelyssä käytetään Valviran sisäisiä asiantuntijoita.

Avoimuudesta tuskin voidaan puhua. Valvira on organisaatio, jonka toimintatavat pitäisi pikaisesti ottaa puolueettomaan käsittelyyn, ennen kuin koko luottamus valuu viemäriin.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 4.4.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Ville Pöntynen, Valvira, Tarja Holi, kilpirauhashoito, Alkoholin etämyynti, Iltalehti, Annika Saarikko, Rainer Pätsi, Ismo Tuominen, Jan Vapaavuori, Vladimir Putin, Ukraina, vallankumous, valta

Voidaanko prosenttiluvulla ohjata ihmisen ostohysteeriaa loputtomasti

Sunnuntai 2.1.2022 - Kauko Niemi

 

Alennus.jpg

Maailman suurin shoppailupäivä - sinkkujen päivä – aloittaa nykyään jo Suomessakin ostoskiiman heti lokakuun puolivälin jälkeen. Alennusmyynneistään tunnettua Sinkkujen päivää on vietetty Kiinassa jo 1990-luvulla. Singles' Day on alun perin kiinalainen juhla. Toisin kuin ystävänpäivänä, nyt lahjoja ei osteta muille, vaan itselle: tarkoituksena on juhlistaa sinkkuja. Sinkku-hetki on siis marraskuun 11. päivänä.

Juuri kun on päästy sinkuista eroon marraskuun viimeinen perjantai onkin sitten jo täysillä odottamassa mustine hintoineen. Black Friday -tarjoukset jatkuvat suoraan siitä mistä mihin sinkkutarjoukset jäivät.

Musta perjantai prosentit vaihtuvat välittömästi jouluprosenteiksi aina joulupäivään asti, jolloin alkavat netissä alennusmyynnit ja tapaninpäivänä kaupoissa ja taas jopa 70 prosentin alennuksia. Mielenkiintoisen poikkeuksen teki ennen uutta vuotta uhkailuillaan kamerakauppa Rajala, joka ilmoitti, että hinnat nousevat tammikuussa – ilman mainintaa prosenteista.

Pian alkavat ystävänpäivän alennukset ja niitä seuraa seuraavat alennusmyynnit ja kausialennusmyynnit ja pian ollaankin taas sinkkujen päivässä. Varsinaiset kausialennusmyynnit vaihtuvat siis jatkuviin kampanjoihin ei välttämättä kaupoissa, sillä korona-aikana nettikauppa on kasvanut 50 prosenttia.

Tuntuu käsittämättömältä, että ihmisiä voidaan jatkuvasti manipuloida prosenteilla, vaikka oikean vertailukelpoisen hinnan voi hahmottaa netissä kohtuullisen helposti ja melko nopeasti. Päätöksen nopeustarvetta puolestaan sekoitetaan onnistuneesti prosenttitarjousten päätösten ajankohdalla, joka päättyy tänään 20:00. Tosin saattaa taas jatkua muutaman päivän jälkeen. En millään jaksa uskoa, että tämä jatkuisi loputtomiin.

Suomessa laki kieltää ennen kampanjointia nostamasta hintoja, jotta alennusprosentit näyttäisivät suuremmilta, vaikka lopullinen myyntihinta olisikin liki sama kuin ”normaalihinta”. Lakipykälää on hankala valvoa ja viimesyksyiset selvitykset antoivat ymmärtää, että hinnoittelu ei ollut kaikilta osin lain ja hyvien tapojen mukaista.

Sitä jää myös miettimään, kuinka suuri työ kaupoille on vaihtaa satojen eri tuotteiden tiedot kampanjasta toiseen. Vai hoituuko asia muutamassa sekunnissa vakiopohjilla ja tekoälyllä.

Itselläni on hankintalistalla yksi kodinkone. Asialla ei ole kiire, niin kuin minun hankinnoilla ei yleensäkään. Jaksan hyvin seurata ja odottaa useampia kuukausia. Toki ymmärrän, jos jääkaappi brakaa niin silloin on toimittava nopeasti. Vaatekauppojen kampanjointiin en ota kantaa, koska sitä en tunne, en seuraa, eikä kiinnosta.

Parhaillaan seuraamalleni tuotteelle ei löytynyt otollista hetkeä sen enempää sinkkupäivänä kuin mustana perjantaina eikä joulumyynnistäkään. Joten seuraan tilannetta edelleen.

Hintahaarukoinnin olen tehnyt netissä eri hintavertailukoneilla ja etsinyt referenssejä Amazonista ja muista kansainvälisistä nettikaupoista. Siis olen valmis tekemään ostopäätöksen heti kun sopiva tarjous tulee kohdalle. Vastasin juuri kodinkoneliikkeitä koskevaan markkinatutkimukseen, siis sellaiseen vanhanaikaiseen, kuinka sitoutunut olen tiettyihin liikkeisiin ja suosittelisinko ystävilleni. Loppukommenttiin kirjoitinkin, että valitsen aina ensin tuotteen ja sillä ei ole juurikaan väliä, mistä kaupasta sen lopulta ostan.

Mielenkiintoista on seurata kuinka kauan ihmisten manipulointia prosenteilla ja kiireen luomisella pystytään jatkamaan, eli nykyisellä kampanjoinnilla viikosta toiseen kampanjan nimeä vaihtamalla. Ihmisillä olisi jo nyt helpot ja nopeat keinot selvittää, mikä minkäkin tuotteen käypä hinta on. Itse tuotteiden ominaisuuksista netin kautta ei ole myöskään mitään puutetta. Veikkaan, että ihmiset kyllästyvät tähän menoon aika nopeasti.

Jonakin päivänä syntyy netissä se ”kikkakolmonen”, jonka kautta ihmiset luovat hintatietoisuuden valmistellessaan ostopäätöstään ja siihen loppuu prosenttikikkailu. Tai jokohan kohta jatkuva hintaheilunta avaa tinkijöiden suut? Sekin taito kannattaa jo treenata.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 3.1.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Black friday, singlesday, alennusmyynti

Media matkii somea ja esittää muuta

Perjantai 3.12.2021 klo 16.13 - Kauko Niemi

Face2.JPG

 

Kenellekään ei varmasti ole epäselvää, että some on täynnä mitä erilaisimpia mielipiteitä ja muunneltua totuutta. Joissakin tapauksissa toki yhden ihmisen kohdalla saattaa olla ihan todellistakin, muttei se kuitenkaan juurikaan muuta maailman menoa.

Voit esimerkiksi seurata kahta täysin erilaista Facebookia – suosituimmat ja viimeiset. Viimeisimmät eli tuoreimmat-otsikko on yleensä jossakin sivummalla. Suosituimmat on tavallaan se originaali face, jolla koukutetaan käyttäjät algoritmin tuottaman mielenkiinnon mukaan. Ihminenhän tykkää, jos hänestä tykätään. Itse arvostan kyllä enemmän niitä päivityksiä, jotka saavat peukkujen sijaan paljon asiallisia kommentteja. Jokaisesta kommentista oppii, yhtä arvokasta kuin keskusteluissa kuunteleminen.

Miksi ihmeessä media haluaa matkia somea, jolla rakennetaan epämääräistä tiedonkulkua ilman oikeaa ja luotettavaa tietoa. Jahdataan vain tykkäämisiä. Oikeesti median pitäisi jahdata selkeää somesta erottautumista kaikin keinoin ja ennen kaikkea informatiivisuutta ja luotettavuutta.

”Kuinka monta ihmistä tarvitaan yhden laatujutun tekemiseen? Tämä kiinnosti mediakeisari Rupert Murdochia vuonna 2007 kun hän oli ostamassa perinteistä The Wall Street Journal -lehteä.” Näin aloittaa Kauppalehdessä julkaistun kolumninsa Eero Vassinen. Sehän on selvää, ettei yhden toimittajan näkemys voi olla vedenpitävästi puolueeton.

Suomalaisessa uutismediassa on kaksi huolestuttavaa trendiä | Kauppalehti

Vassinen jatkaa, että henkilövetoisuus on uutisjuttujen viihteellistymisen näkyvimpiä oireita. Laiskuudessaan toimituksissa naamioidaan kevyt henkilöhaastattelu uutiseksi. Taustatyötä ei jakseta tehdä kunnolla, koska se todennäköisesti vain pilaisi klikkejä ja tilauksia ajamaan haettavaa raflaavaa kommenttia.

Vassinen esittää asian kiltisti. Kevyet henkilöhaastattelut ovat tyrkkyjulkkisten tuputtamaa postia.

Tuosta intoutuneena laskin tämän blogin kirjoituspäivän Ilta-Sanomien ja Iltalehden turhien julkkisten tyrkkyjutut: Ilta-Sanomat 17 ja Iltalehti 15. Sehän on nopeaa ja helppoa toimittamista, kun ei tarvitse kuin ottaa vastaan materiaalia ja syöttää pienillä viilauksilla järjestelmään arkistokuvien kera. Tai useimmissa tapauksissa uusi kuvakin tulee mukana.

Toinen helppo ja nopea tapa on julkaista suureellisesti uudelleen joku rikosjuttu ja kertoa viimeisessä kappaleessa, että poliisi on saanut tapauksen esitutkinnan valmiiksi.

Jos minä innokkaana luontokuvaajana seuraisin vaikka Facebookin suosituimmat luontokuvat, minulle näytettäisiin 90 prosenttisesti auringonlaskukuvia. Ihmiset peukuttavat värejä, vaikka kuvan viesti ja informaatioarvo, jopa tekninen toteutus olisivat tasan nolla.

Kun seuraan Facbookin viimeisimpiä, kohtaan todella hienoja oivalluksia ja tapahtumia, joita luonnossa kohdataan aniharvoin. Niistä oppii aina uutta, vaikkei kuva olisi saanut kuin pari peukkua, eikä koskaan päässyt koneen rakentamalle suosituimmuuslistalle.

Olen oppinut myös tuntemaan paremmin monia ystäviäni, kun näen heidän suhtautumisensa asioihin – niitähän ei minulle näytettäisi, jos seuraisin vain suositumpia.

Näin se rakentuisi mielenkiintoinen mediakin aikaan ja paikkaan sidottua sekä ennen julkaisematonta tarkistettua tietoa. Media, joka tarjoaisi selkeää lisäaroa. Siitä olisin valmis maksamaan jonkinmoisen tilaushinnankin. 50 vuoden Hesarin tilausputki katkesi tänä syksynä.

Tuossa aiemmin referoin iltapäivälehtiä, joissa viihteellisyys ja klikkijouralismi rehottaa somen jatkeena. Mutta kun menen Yle Arenaan, olen täysin hukassa. Sekin matkii someilmiötä.  Arena suosittelee tai tarjoaa eniten katsottuja. On todella vaikea löytää jotain ohjelmaa, josta kuulin pätkän vaikkapa autossa.

Arena ei ole vielä koskaan onnistunut suosittelemaan minulle sellaista ohjelmaa, johon olisin tarttunut. Ison pajan algoritmit eivät löydä minua - pitäisikö sanoa onneksi. Mutta jos en yläkulman suurennuslasilla löydä jotakin niin sitten menee hankalaksi.

Jos media haluaa erottautua somesta, mikä olisi tärkeää, niin aikaan ja paikkaan sidotut uutiset oikeilla faktoilla ilman ylenpalttista viihteellisyyttä on ainoa tie erottautua.

Lopuksi lainaan vielä Vanniset asiallisen hyvää kolumnia – ”loppujen lopuksi laadukkaassa uutismediassa ei ole kyse mistään muusta kuin sen tekijöiden määrästä ja laadusta. Media jaksaa juhlapuheissa korostaa omaa yhteiskunnallista tehtäväänsä. Sitä ei voi lunastaa ilman sisällöntuotannon laatua.”

Nyt ollaan jo valitettavan myöhässä. Nykyisen tilanteen korjaaminen vie aikaa ja vaatisi varmaan ison rahatukon lisäksi myös somen vastakohtaista media algoritmia, joka ohjaisi toimintaa muilla kriteereillä kuin klikkien määrällä ja artikkelin lukuajalla.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 06.12.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, media, toimitus, Eero Vassinen, Kauppalehti, Facebook, tyrkkyjulkkis, Yle Areena,

Vaikea vaihtaa hevosvoimat tunteisiin

Lauantai 15.8.2020 klo 11.56 - Kauko Niemi

Yaris.jpg

Autovalmistajien ja kauppiaiden viestintä on tavoittelemassa uusia viestintämuotoja, mutta ovatko viestit hallussa ja vaikutukseltaan haluttuja.

Autojen myynti on taho, joka on vuosikymmenet kertoneet pelkkiä faktoja. Nyt se on jotenkin eksyksissä viestintänsä kanssa. Kun yritetään sanoin ja etenkin kuvin välittää jotakin tiettyä tunnelmaa.

Onhan se niin helppoa luetella vaikkapa hevosvoimia, kiihtyvyyttä lukuina ja muita teknisiä yksityiskohtia. Entäs, kun pitäisi kertoa turvallisuudesta tai kuinka erottautua tavanomaisuudesta, ollaankin jo liukkailla teillä, missä eivät edes abc-jarrut auta.

Itse en ole missään tapauksessa aito automies. Auto on vain helppo apuväline kulkea paikasta A paikkaan B. Kuljettaa tavaraa ovelta ovelle. Pohjimmiltani minua hävettää se vähäinenkin auton käyttöni ja teen sitä mahdollisimman huomaamattomasti.

Toisaalta minä tiedän, että nykyisessä autossani on neljä ovea, muttei aavistustakaan paljonko siinä on hevosvoimia. Muistan vuosien takaa, kun menin autokauppaan ja myyjä aukaisi rempseästi konepellin ja alkoi esitellä uutta moottorityyppiä, jossa on 16 venttiiliä. Kysäisin – mihin minä tarvitsen kaikkia 16 venttiiliä. Myyjä laski pellin alas ja alkoi puhua niitä näitä – fiksuin automyyjä tähän asti.

Sen sijaan minua ilahdutti suunnattomasti tuore Kauppalehden artikkeli, missä Yhdysvalloissa automarkkinadataa tarjoava iSeeCars listasi ne autot, jotka pitävät hintansa parhaimmin ja ne, jotka menettävät jälleenmyyntiarvostaan eniten viiden ensimmäisen käyttövuoden aikana. Parhaimmin arvonsa Yhdysvalloissa säilyttävä automerkki on Toyota. Etenkin kun sen kaikki mallit pärjäsivät hyvin.

Tällaiset listaukset ovat melkoisen hyvää merkkikohtaista viestintää. Itse Toyotan käyttäjänä arvostan lisäksi alhaisia huoltokuluja sekä alhaisia käyttökuja ja sitäkin ettei ole 13 vuoreen tarvinnut maksaa senttiäkään korjauskuluja.

Olenko tyypillinen Toyota-käyttäjä? Siitä ei minulla ole luotettavaa tietoa, mutta epäilen, että muitakin vaatimattoman ja taloudellisen auton hyväksikäyttäjiä on joukossa.

Mutta mitäs saakaan nähdä uuden Toyota Yariksen viestinnässä autosta, josta voisi jo tehdä ennakkotilauksen. Yksi ja sama ärsyttävän näköinen sporttimalli on nähtävänä nopeissa kuvakulmissa. Siis ei näytetä edes muita malli tai värivaihtoehtoja.

Etsin pitkään netistä eripuolilta maailmaa olisiko jossain lipsahtanut muita kuin puna/musta-sporttiversioita. Ei ollut. Yksikään suomalainen media ei ollut saanut muuta kuin tuon yhden ja ainoan kuvan. Veikkaan että Toyota pitänyt suomalaismedian niin ahtaalla, ettei varsinaista autoa ole näytetty lainkaan.

Onko Toyota todella niin varma, että tämä muka sporttinen malli hurmaa kaikki Toyota-kuskit. Pahaa epäilen. Kyseistä mallia en huolisi vaikka ilmaiseksi annettaisiin. En halua esittää sporttista autoilijaa.

Toinen viimepäivien viestinnän kummallisuus tapahtui Audille. Audin mainos synnytti some-raivon ja nyt automerkki pyytelee vilpittömästi anteeksi. Audi ei vain ole ymmärtänyt, että viestit saavat merkityksen vastaanottajan päässä.

Uuden Audi RS 4 Avantin mainoskuvassa näkyy pieni lapsi syömässä huolettomasti banaania auton konepellin edessä. Saateteksti alkuperäisessä tviitissä kuuluu ”Anna sydämesi lyödä nopeammin, joka suhteessa”.

Mainos on herättänyt Twitterissä hämmennystä ja suuttumusta. Kriitikoiden mielestä kuva voi viestiä huolettomasta suhtautumisesta auto-onnettomuuksiin, joissa on osallisena lapsia.

Tämä on pelottava kuva, joka vain todistaa, että tällaiset isot nopeasti kiihtyvät koneet ovat vaaraksi lapsillemme ja eri yhteiskunnille, eivätkä kuulu samoille kadunvarsille lasten kanssa.

Toisten mielestä kuva yhdistettynä saatetekstiin puolestaan seksualisoi pienen lapsen. Tytön käyttämän asun sekä hänen nauttimansa banaanin voi joidenkin mielestä nähdä tarkoitushakuisina.

Oli miten tahansa sen enempää Audi kuin Toyotakaan ei ole onnistunut kääntämään viestintäänsä hevosvoimista tunteisiin koskettavalla ja rakentavalla tavalla.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 17.8.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, automainonta, Toyota, Audi, tunne, Kauppalehti,

Numeroiden merkitys lipsuu ja merkitystä lipsutellaan

Sunnuntai 27.10.2019 klo 10.03 - Kauko Niemi

Nyt kun elämme tätä totuuden jälkeistä maailmaa, niin numeroidenkin merkitys saa uusia piirteitä. Numeroitahan totuttu pitämään tietona totuudesta jopa tarkasta sellaisesta.

Matematiikkakin koulussa kasvatti meitä luottamaan numeroihin. Tietyn kaavan mukaan numerot muodostivat yhden ainoan ja oikean lopputuloksen.

Erinomainen esimerkki tuolta politiikan kentältä -  on väitetty, että mitoitus ei tule heti voimaan, vaan vasta vuonna 2023. Tämä ei pidä paikkansa. Sitova mitoitus tulisi voimaan 1.8.2020 alkaen, jolloin henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Silloin henkilöstömitoitukseen laskettaisiin vain välitöntä asiakastyötä tekevät. Tämähän tietty oli pätkä sotekeskustelua.

0,7 on tarkka luku, mutta mitä se oikeastaan merkitsee eri yhteyksissä. Eivät taida tietää poliitikot itsekään, vaikka numeroa 0,7 on pyöritetty useampi vuosi mennen tullen.

Numeroiden inflaatio totuudenjälkeisessä maailmassa korostuu tutkimuksissa. Kuka tahansa laukoo ja missä yhteydessä tahansa pilkun tarkkoja tutkimustietoja, vaikka asiaa olisi kyselty muutamalta ihmiseltä saunan takana.

Ainakin median olisi syytä harkita varsin tarkkaan, milloin puhutaan ja kirjoitetaan tutkimustiedosta, milloin kyselystä tai milloin jonkun kuplan mielipiteistä.

Sellaisia tutkimustuloksia ei ole olemassakaan, etteikö niitä somessa pystyttäisi selkein argumentein kumoamaan ainakin viiteen kertaan. Some löytää maailmalta myös tutkimuksia, joissa ei sattumoisin uusimmasta tiedosta ole halaistua sanaa ja taas on täysi älämölö päällä.

Kukaan vaan ei huomaa, että somessa pyörivä tutkimus on 12,5 vuotta vanha ja paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa. Tieteellisen tutkimuksen perusajatus kun on, että se korjaa itse itseään. Lopullista totuutta kun ei kukaan tiedä. Sen enempää ilmastomuutoksesta kuin erilaisten ruokien vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Huomenna kaikki on toisin. Ei niitä pitäisi ilmaista ainoina oikeina totuuksina.

Kokonaan oma juttunsa ovat ne tilanteet, joissa numeroilla narrataan ja tietoisesti luodaan omiin intresseihin sopivaa viestiä.

Ihminen on luonteeltaan laiska ja harva edes viitsii vaivautua tarkistamaan numeroiden oikeellisuutta ja siinä on propagandistin sauma ajaa omaa asiaansa.

Lievimmillään ja yleisimmillään mielikuvaa rakennetaan ilmoittamalla vain suuruusluokkia.

”Valtavassa mielenosoituksessa oli todella vihaisia naisia ennen näkemätön määrä. Koko monisatapäisestä joukosta liki puolet oli jatkuvasti voimistuva naisten osuus. Näin voidaan maalailla, kun mielenosoituksessa oli 430 ihmistä, joista 108 oli naisia. Siis naisia oli edelleen vain neljännes. Mielikuva kertoi muuta.

Viimepäivien kohut Veikkauksen ympärillä on ollut melkoista numeroiden pyörittelyä ja numeroilla valehtelua. Jopa niin, etteivät edes poliitikot uskaltaneet suutansa aukaista ja päästää sammakoita suustaan.

Jos Veikkauksella on varaa ilmoittaa liikevaihdokseen 3 miljardia euroa, vaikka se Ylen kaivamien tietojen mukaan on 13 miljardia, ei kyseessä ole vahinko, vaan tahallinen numeroilla hämääminen. Veikkauksesta kuulemme vielä monta numeroversiota ja toivottavasti poliisikin kuulee jossakin vaiheessa ne liki todelliset numerot.

Numeroilla hämääminen ja numeroiden virittely on paitsi tehokasta ihmisten hämäämistä ja omien intressien ajamista, niin toimenpiteillä on valtava taloudellinen merkitys. Edelleenkin numeroiden pohjalta tapahtuu sekä verojen keruu että verojen kierto ja moni muukin virallinen toimenpide niin pitkälle kuin lait sallivat.

Terve epäilys numeroita kohtaa on asiallista siinä missä epäilee ylipäätään valeuutisia.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 28.10.2019 alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, valeuutinen, numerot, tutkimus, selvitys,

Osataan tekniikkaa, muttei ymmärretä viestintää

Maanantai 15.1.2018 klo 20.49 - Kauko Niemi

Nokian kohtaloa on arvioitu mennen tullen viime vuosien aikana. Viimeisin Kauppalehden vieraskolumnissa Talent Vectianin Tero Vuorinen kirjoittaa, että Nokian missio oli Connecting People. Todisteet viittaavat vahvasti siihen, että todellisuudessa Nokian dna:han oli kirjoitettu Disconnecting People. Vuorinen pohjaa ajatuksiaan uuteen kirjaan Ringtone.


Niin Ringtone kuin monet aiemmatkin analyysit viittaavat siihen, että Nokia oikeastaan lopetti siihen mistä sen olisi pitänyt toden teolla aloittaa. Siis siitä mihin insinöörit saattelivat teknisesti moitteettomat kännykät. Toki tekniset patentit edelleenkin elättää nykyistä Nokiaa.

Nokia oli teknisesti itsevarma laiteiden tekemisistään. Itse keskustelin pitkään 90-loppupuolella erään Nokian johtajan kanssa heittäen ilmaan ajatuksen, mitä jos Apple tai joku muu tulee häiritsemään markkinoita. Matkapuhelimen käyttöjärjestelmä oli kuuleman niin haastava ja monimutkainen, ettei kukaan saa heitä kiinni kehityksessä. Näin kuitattiin epäilyni.

Vuorinen tulee kolumnissaan siihen tulokseen, että Nokian varsinainen ongelma oli todellisuudessa kyvyttömyys ymmärtää ihmisten välistä viestintää. Tai ylipäätään ihmistä. Kyvyttömyys tuottaa laitteita, joita kuluttajat oikeasti haluaisivat.  Tai oikeastaan kuluttajat eivät halua laitteita vaan haluavat tehdä laitteilla jotakin mielekästä, hyödyllistä tai viihdyttävää.

Tästä tuorein esimerkki varmaa muutama päivä sitten Applen julkaisemat tiedot heidän sovelluskaupastaan. Yhtiön mukaan yksin uudenvuodenpäivänä App Storessa käytiin kauppaa yli 300 miljoonalla dollarilla. Siis yhtenä ainoana päivänä myynti on saman suuruinen kuin suomalaisen keskisuuren yrityksen koko vuoden myynti. Tietysti joku voi vielä ihmetellä, että pyhäpäivänä. Juurikin pyhäpäivänä on nettikaupassa oltava kaikki huippuvireessä. Silloin kun ihmisillä on aikaa tutustua sovelluksiin ja hoitaa uusien sovellusten käyttöönottoa.

Jouluaatosta alkaneen seitsemän päivän ajanjakson aikana AppStoressa käytiin kauppaa puolestaan 890 miljoonalla dollarilla.

Tässä ei ole kyse siitä onko puhelimen painike pyöreä vai soikea, vaan ihmisten välisestä viestinnästä ja yritysten välisestä laajasta yhteistyöstä. Yksin ei pärjää kukaan.

Nokia ei suinkaan ollut ainoa yritys tai kuppikunta, jossa sorrutaan samaan ongelmaan. Luullaan hoidettavan viestintää, mutta vain tiedotetaan itseriittoisesti.

Valitettavasti edelleenkin törmää siihen, että mennään tekniikka, kanavat ja ennalta määritellyt muodollisuudet edellä. Viestinnässä rakennetaan valmiudet, jotta voidaan välittömästi reagoida ja hyödyntää tilanteet.

Pahimmissa tapauksissa tehtäviä hoitavat ihmiset, joilla on organisaation parhaat tai sopivat tietotekniikkataidot. Tällöin on jo naulittu käytännön toiminta täysin vääriin poteroihin.

Lopuksi voisin suositella, että käytät tietoa samalla tavalla kuin rahaa. Kuinka käytät rahaa tuottavimmin. Kun kuulet jonkun uuden asian. Muista aina ensimmäisenä miettiä kenelle tästä tiedosta on hyötyä. Kenen pitää meidän organisaatiossa tämä asia tietää.

Sen jälkeen mieti kuinka kiireesti asia on hoidettava ja vasta viimeiksi mitä kanavia käytät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nokia, viestintä, Apple, Talent Vectian, Tero Vuorinen,

Kehumisen ja todellisuuden välillä ei pitäisi olla liian suurta eroa

Maanantai 13.11.2017 klo 17.12 - Kauko Niemi

Katson kuvaa super-tyytyväisestä ja hymyilevästä naisesta sohvalla käärittynä lämpöiseen peittoon. Seuraavassa kuvassa kukka-asetelma pöydällä ja taustalla epäterävänä kuohuviinipullo jääkulhossaan. Kaikki on ihanan auvoisaa.

Viimeisen muodin mukaisesti puettu lapsi reppuselässä vilkuttaa iloisesti lähtiessään kotoa viereiseen kouluun. Yhteistiloista on avara näkymä suomalaiseen luontoon.

Teksti kertoo, kuinka paljon on fiksuja ratkaisuja kuten alakerran aulatilan Postin pakettilokerikko -palvelu sekä taloyhtiön katolle asennettavat aurinkopaneelit.

Ja kun monien klikkausten jälkeen pääsen käsiksi siihen kaikkein tärkeimpään ja oleellisempaan tietoon eli pohjakuvaan, niin 64 neliön asunnon pohjakuvasta paljastuu, että noista neliöstä hukkautuu 12 neliötä käyttökelvottomiin käytävätiloihin.

Jos asuntokauppiaan tiedontarjonta alkaisi pohjapiirroksella, niin säästyisi kaikkien aikaa. Tässä esimerkkitapauksessakin oli vaikea löytää tietoa, että viereisellä kadulla, ikkunan alla kulkee yli 6000 meluavaa ja ilmaa saastuttavaa autoa.

Töölöön rakennetaan Kiasman suunnitelleen arkkitehti Steven Hollin suunnittelemaa asuintaloa. Holl sanoo suunnittelevansa asuntoja valon ehdoilla, siis ei elemettitehtaan ehdoilla.

Töölön rakennuskohteesta luiskahti yksi pohjakuva nettiin, jossa oli selkeästi poikkeavaa avaruutta ja valoisuutta. Kun kyselin Huoneistokeskukselta ennakkomarkkinoinnissa olevan kohteen muiden asuntojen pohjakuvia, niin vastaus oli, että kannattaa tehdä pikaisesti ennakkovaraus, sillä asuntoihin on suuri mielenkiinto.

Siis ostaisinko asunnon näkemättä pohjakuvaa. Sitä kaikkein ensimmäistä ja kaikkein tärkeintä viestiä asunnosta.

Asuntokauppa on kautta aikojen saanut kritiikkiä väärien, jopa valheellisten  mielikuvien luomisesta. Ikkunat merelle päin – tyyppisistä sanavalinnoista, vaikka meri on kilometrien päässä. Miten ihmeessä yksi toimiala voi jatkaa ja kasvattaa todellisuuden ja mielikuvituksen välistä toleranssia mielin määrin.

Tässä muutamien kuukausien aikana olen päässyt myös näkemään ja toteamaan mitä prameiden välitysfirman kulissien takana todella tapahtuu. Se on jopa säälittävää.

Helsingin Sanomien artikkelissa mentalisti Pete Poskiparta kertoo, kuinka helppoa meitä on huijata. Monet tuon artikkelin asiat toteutuvat juuri asuntomarkkinoilla.

Esimerkiksi testi, jossa kadulla kulkijoita tekemään määrättyjä asioita, vaikkapa antamaan kolikko pysäköintimittarin luona seisovalle ihmisille, koska tältä olivat pysäköintirahat lopussa.

Pyytäjällä oli joko normaalit arkivaatteet tai vartiointiyrityksen univormu. Kun kolikon pyytäjä oli siviilivaatteissa, 42 prosenttia ihmisistä antoi kolikon hänelle. Kun pyytäjä oli univormussa, kolikon antoi 92 prosenttia kulkijoista.

Mielenkiinnolla odotan mihin uusi Blog pystyy, sillä Igglo oli muutaman vuoden aikaansa edellä konseptilla, jossa omistaja hoitaa asunnon esittelyn tietäen mitä asunnossa oikeasti on ja saa taustatuen osaavalta toimistolta.

Mielenkiinnolla odotan myös sitä mihin asuntokaupan viestintä/mielikuvamarkkinointi muuttuu, kun tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on 2900 myymätöntä asuntoa ja lisää rakennetaan kovalla vauhdilla.

Faktat ja pohjakuvat ensin esille ja sitten vasta pullantuoksut, kravaatit kaulaan ja killuttimet korviin ja bemarit ja audit kiiltäviksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiinteistövälitys, mielikuva, kehumisen ja valehtelun toleranssi

Hetken hurmurit

Perjantai 6.5.2016 klo 12.09 - Kauko Niemi

Se vaan on niin, että uskottavuus syntyy puheiden muuttuessa tekemisen kautta todeksi. Puheiden ja tekemisen välinen ero ei voi olla suhteeton.

Hetken hurmureita löytyy joka ikisestä kuppikunnasta, organisaatiosta, ja etenkin politiikasta. Hetken hurmuri valloittaa nopeasti, kunnes alkaa valjeta, että puheet eivät muutukaan teoiksi. Yleensä näin tapahtuu 2-3 vuodessa. Hurmuri valitsee sen jälkeen toisen kohderyhmän tai alkaa ajaa täysin toista agendaa pysyäkseen keskipisteessä.

Hurmurin retoriikka toistaa itseään. Erinomainen esimerkki on Vihreän langan Ploginaattori missä aiheeseen kuin aiheeseen syntyy ihan uskottavan tuntuinen blogi pelkillä Timo Soinin soinismeilla.

Päivänpolttavia hetken hurmureita politiikassa ovat Alexsander Stubb ja Donald Trump.  Timo Soinikin ylettyy hyvin listan kärkipaikoille.

Kumpi on uskottavanpaa, kun Petteri Orpo sanoo, että Kokoomuksen sisällä on ristiin vetoa ja Stubb sanoo, että olen nimittänyt Orpon kahdesti (minä olen häntä avittanut) ja puheenjohtajakisa on hyväksi puolueelle ja kaikki muuttuu puoluekokouksen jälkeen entistä vahvemmaksi.

Kaikkihan sen tietävät, että Orpo on oikeassa ja sitä kautta uskottava. Kaikkihan senkin tietävät, että jokaisella ihmisellä, jokaisella puolueella, jokaisella organisaatiolla on ongelmia – siis ihan joka ikisellä paitsi Aleksander Stubbilla. Taaskaan toleranssit eivät ole asetettu oikein, uskottavuuden kannalta.

Stubb kehui, että nyt tehdään kaikkien aikojen kokoomuslaisinta politiikkaa. Kuitenkin tuolla Paasikiven patsaan jalustassa lukee – kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

Sitä en missään nimessä tarkoita, että murheissa pitäisi rypeä ja etteikö tsempata pitäisi. Se vaan pitää perustua todellisiin realiteetteihin, eikä tyhjän hokemiseen, tilanteessa kuin tilanteessa. Se ei kuulosta uskottavalta, eikä sillä kerätä luottamuspisteitä.

Jokaisessa organisaatiossa hetken hurmurit pääsevät pinnalle niin pitkäksi aikaa, kun numerot ja faktat osoittavat todellisuuden muuksi. Yleensä noin kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen hurmuri katoaa vähin äänin. Itse olin aikoinaan organisaatiossa, missä toisen maan kollegani käytti sisäisten palaverien presentaatioihinsa yhtä paljon rahaa kuin minulla oli vuoden mainos- ja tiedotusbudjetit yhteensä. Hänen maineensa kiiri pääkonttoria myöten kunnes . . . .

Edellisestä esimerkistä huolimatta olen sitä mieltä, että aina pitää hoitaa sisäinen markkinointi ensi kuntoon suhteessa kokonaisuuteen ja sen jälkeen voi aloittaa ulkoiset toimet.

Se on taitolaji olla kannustava, innostava ja ennen kaikkea uskottava yli kolme vuotta ja saada aikaan puheensa mukaisia tuloksia ja saavutuksia.

PS. itsekin hurmaannuin, että vihdoinkin politiikkaan uusia tuulia, uutta viestintätekniikkaa ja tapaa käyttää sitä. Mutta en ollut aiemmin tajunnut millaista puppusanageneraattoria Stubb pyörittääkään. Tuona hetkenä se olisi varmasti riittänyt äänestyspäätökseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hurmuri, Alexsader Stubb, Donald Trump, Timo Soini

Vanhemmat kirjoitukset »