Tutkittua tietoa mennen tullen

Lauantai 11.1.2020 klo 16.46 - Kauko Niemi

Nopea nettihakuni kertoo, että aivan lähiaikoina suomalaisissa lehdissä on julkaistu 2218 uutista, joissa käsitellään tai perustuvat johonkin tutkimukseen. Sisällöstä en tietenkään ole varma, sillä tuollaista määrää uutisia ei pysty lukemaan saimaan sällikään, mutta tutkimus on kova sana.

Medialukutaidon näkökulmasta tutkimus-sanana on varmasti yksi eniten väärinkäytetty sana suomen kielessä. Tutkimus, selvitys, kysely, gallup, mittaus, tieteellinen tutkimus, mielipidemittaus, tai mitä niitä nyt onkaan ymmärtämättä mitä ne käytännössä tarkoittavat. Ja tuskin ymmärtävät käyttäjät itsekään.

Vähän niin kuin ennen vuodenvaihdetta media esitteli bulgarialaismummo Baba Vangan ennusteet vuodelle 2020: hän povaa tälle vuodelle vedenpaisumusta, Putinin murhayritystä ja Trumpin kuuroutumista.

Edellisessä blogissani nostin esiin tapauksen, missä tutkimusväitteillä virallisessa terveydenhoidossa ei ole mitään perää.  Ben Furmanin omalla palstallaan julkaisema ihmettely - Duodecimin Masennuksen Käypä hoito-suosituksesta.

Furman tarkisti viitteet. Löysin netistä kaikki kymmenen artikkelia ja luki huolella jokaisen artikkelin yhteenvedon ja johtopäätökset. Yllätyksekseni jouduin toteamaan, että yksikään näistä kymmenestä artikkelista ei puhunut väitteen puolesta, jotkut eivät liittyneet aiheeseen mitenkään ja jotkut puhuivat vastakkaista kieltä.

Juuri julkaistu Ylen puolueiden kannatusmittaus ja sen tulkinta ei saa myöskään kovinkaan korkeita pisteitä.

Journalistikonkari Antti-Pekka Pietilä kommentoi mittausta osuvasti. Ennen kuin kukaan repii pelihousujaan tai vetää voitonlippua salkoon, kannattaa perehtyä Ylen puolueiden kannatusmittauksen taustatietoihin.

”Joulun ja uuden vuoden juhlakauden vuoksi mittausta varten haastateltujen määrä oli tällä kertaa tavallista pienempi, alle 1500 henkilöä, joten myös mittauksen virhemarginaali on tavanomaista leveämpi eli suurimpien puolueiden lukemissa +/-2,5 prosenttiyksikköä, kuvailee Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kannatusmuutoksia.

Näin ollen demarien, keskustan, kokoomuksen ja vihreiden kannatuksen muutokset ovat virhemarginaalin sisällä. Kansalaisten todellisen tiedonsaannin turvaamiseksi olisi toivottavaa, että mediat huomioisivat mittauksen taustatiedot omissa kommenteissaan.

Niin sanottuja tutkimuksia voidaan pitää arveluttavina keppihevosina, kun jätetään tarkemmat tulkinnat tekemättä ja rakennetaan viestit vain tutkimus-sanan varaan. Kuulostaahan se niin luotettavalta, kun on oikein tutkittu.

Jopa tieteellisissä tutkimuksissa on vaaransa. Tutkimuksia tehdään niin tolkuttoman pienistä yksityiskohdista. Tutkimus sinänsä voi olla ihan tarkka ja relevantti yksityiskohta, mutta kukaan ei tiedä eikä ota vastuuta siitä, kuinka se vaikuttaa kokonaisuuteen.

Tämä tulee esiin jatkuvasti terveyttä, hyvinvointia ja ravitsemusta käsittelevissä tutkimuksissa. Elävä olento ei koskaan ole yhden yksittäisen asian varassa, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on suunnittelemassa tutkitun tiedon teema vuotta. Ei voi muuta kun toivottaa teemavuodella 2021 mitä parhainta menestystä tässä valemaailmassa.

Teemavuosi 2021 kutsuu kaikkia mukaan tutustumaan hyvien tietolähteiden monipuolisuuteen aina tutkimustiedosta ja tilastoista erilaisiin selvityksiin ja analyyseihin asti sekä hyödyntämään tietoa omassa toiminnassaan ja kiinnostuksensa mukaan.

Tutkittua tietoa, sen näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä edistetään monin eri tavoin.

Ei muuta kuin kaikkea menestystä totuudessa pysymiseksi.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 13.1.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, tutkimus, selvitys, kysely, gallup, mittaus, tieteellinen tutkimus, mielipidemittaus,

Ihmiset ilmaisevat itseään toisin kuin ajattelevat

Maanantai 27.6.2016 klo 18.37 - Kauko Niemi

Kaksi suurta, yleisen käsityksen vastaista tapahtumaa viikon sisällä. Iso-Britanian EU-äänestyksen tulos oli ennakko-odotusten vastainen. Espanjan vaalitulos niin ikään iso yllätys.

Rumasti ilmaistuna ihmiset valehtelevat gallupeissa sen kun ehtivät.

Perussuomalaiset antoivat jytkyllään aikoinaan viitteitä, etteivät suomalaisetkaan kerro samaa mitä ajattelevat. Miten ihmeessä Yhdysvaltain mittauskoneisto pystyy arvioimaan tulevaa presidenttikilvan asetelmia.

Trumpin kannattajat kertovat iloisesti, että tällaista showta on kiva seurata tai mieshän on niin hullu ja puheet ovat niin hulluja, että sehän vain piristää elämää ja kannattavat shown jatkumista. Mitä he sitten tekevät todellisessa tilanteessa vaalikopissa, onkin nykyisten galluppien tavoittamattomissa.

Nämä kertovat aika selvästi, että mielipidetutkimukset eivät enää toimi tai tutkimuslaitosten menetelmät eivät enää toimi niin kuin ne ovat toimineet aiemmin.

Taustalla on tietysti, että nykyihminen ei ota juurikaan vastuuta sanomisistaan. Eletään erilaisia rooleja aina tilanteen mukaan. Sosiaalinen media opettaa tehokkaasti tätä peliä ja kuinka sitä pelataan.

Mitä siitä seuraakaan, kun ihmisen mielipiteen ilmaisu ja hänen todellinen päätös kulkevat eri latuja.  Elämme yhä selkeämmin omissa, arvaamattomissa kuplissamme. Tulevaisuuden kuva on arvaamattomuus.

Todellinen haaste kaatuu per heti eri tutkimuslaitosten ennusteisiin ja niiden uskottavuuteen. Nykyiset, vuosikymmeniä käytetyt gallup-menetelmät eivät enää toimi juurikaan luotettavalla tasolla.

Veikkaan, että Cameronillakin oli melkoinen määrä selvityksiä ja galluppeja ”tukenaan”, kun hän tätä peliä pelasi ja hävisi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Gallup, Brexit, Espanja, Trump, Perussuomalaiset