Nyt se alkaa - ketkä eivät kuulu joukkoon

Perjantai 18.8.2023 klo 11.05 - Kauko Niemi

Pressanportti_pieni_KN191263.jpg

 Kuka astuu sisään näistä porteista?

Pikku hiljaa alkavat presidenttiehdokkaat kuoriutua. Nyt sitten saamme kuulla päivittäin kuinka isänmaatamme pitää johtaa ja millä keinoin kaikki saadaan rakastamaan toinen toisiamme.

Kampanja-aika jää melko lyhyeksi, mikä tarkoittanee pitkälle, että ulkoiset temput tulevat korostumaan ja todellinen osaamisen merkitys jää enempi taka-alalle. Muutaman kerran olenkin jo kysynyt itseltäni alanko seuraamaan Tanssii tähtien kanssa vai presidentin vaaleja. Kummastakaan en juuri tällä hetkellä tiedä mitään.

Tulevat vaalit paljastavat kuinka politisoitunut prosessi oikeasti on. Mielipidetiedustelut viittaavat selkeästi, etteivät suomalaiset ole presidentinvaaleissa kovinkaan sitoutuneita poliittiseen kantaansa, vaan äänestävät enemmänkin mieluistaan henkilöä.

Entäs jos tehtäisiin Kekkoset ja erityistoimenpiteillä hoidettaisiin Sauli Niinistö ylimääräiseen jatkoon. Saihan Niinistö median kyselyssä varsin hyvän palautteen. Puolet suomalaisista on tyytyväisiä Niinistön toimintaan ja puolet suomalaisista ei missään nimessä ole kokoomuslaisia.

Tammikuun presidentinvaaleissa taitaa olla enemmän kuin koskaan kannatusyhdistysten organisoimia ehdokkaita. Itse olen äänestänyt noin 14 presidentinvaaleissa, mutta en muista, että poliittisella asemalla olisi ollut mitään merkitystä.

Paavo Väyrynen tietenkin ja Olli Rehn ovat molemmat ilmoittaneet pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa. Paavo puolestaan haikailee entisaikojen keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa.

Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan jo 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaakseen.

Jussi Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi ja puoluekokous siunasi ehdokkuuden viikko sitten. Halla-ahosta tulisi hyvin Kiinalaistyyppinen presidentti. Ilman puheita tai julkisia keskusteluja kulisseissa tehtäisiin kaikessa hiljaisuudessa päätöksiä. Sitten vain odottelemaan milloin ero EU:sta toteutuisi. Sehän on Halla-ahon suuri tavoite.

Sosialidemokraatit on tuonut julki ehdokkaansa Jutta Urpilaisen, siis miesten kanssa samalle viivalle. Urpilaisen vahvuuksia olisi toki politiikka niin kotimaassa kuin maailmalla ja sukupuoli on varmasti plussaa. Urpilaisen virallinen vastaus siirtyy jopa marraskuulle, jotta EU-komissaarin pesti pelataan kunnialla päätökseen. Sanna Marin kieltäytyi kunniasta, vaikka saikin kohtuullisen suurta kannatusta eri kyselyissä.

Kokoomuksen pakka sekoili aika pahasti. Antti Häkkänen on kertonut presidenttiehdokkuudestaan. Häkkäsellä oli jo melko vahva tuki puolueen sisällä ja Orpo joutui pahaan valintatilanteeseen, mutta puolue päätti kuitenkin pyytää viralliseksi ehdokkaaksi Alexander Stubbin. Kokoomuksen hallitussekoilusta aiheutuneesta viipeestä syntyi ainakin Häkkäselle hyvä sauma rakentaa poliittista uraansa ja nyt hän kääntyi Stubbin kannalle. Stubb on puolestaan aikoinaan ilmoittanut harkitsevansa presidenttiyttä, mutten ole juurikaan kiinnostunut kotimaisesta päivänpolitiikasta.

Ilman virallisia valintojaan ovat vielä Kristilliset, Vasemmistoliitto, Vihreät päätti puoluekokouksessaan 10. kesäkuuta 2023 tukea vaaleissa Pekka Haavistoa, joka pyrkii presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Haavisto on jo pitkään johtanut kannatuskyselyitä eri medioissa. Vasemmistoliiton Li Andersson taitaa olla vailla siunausta puolueensa ehdokkaaksi.

Vahvaa kannatusta kyselyissä on saanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hän ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen avulla.

Eduskunnan ulkopuolella oleva Valta kuuluu kansalle -puolueen puoluekokouksessa päätettiin puolueen osallistumisesta vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Puolueen puheenjohtaja Ano Turtiainen ei pidä vaaleihin osallistumista täysin varmana, koska Turtiainen uskoo Venäjän miehittävän Suomen ennen vaaleja.

Sitten pyörii liuta nimiä, joiden uskotaan tavalla tai toisella liittyvän tuleviin vaaleihin. Mikko Hautala, Juhani Kaskeala, Sixten Korkman, Risto E. J. Penttilä, Timo Soini. Saara Huhtasaari on avannut jo kampanjansa ja tavoittelee ehdokkuutta valitsijayhdistys Vapaa Suomi ry:n kautta.

Meillähän kuitenkin melko rauhallista, jos verrataan vaikka Yhdysvaltoihin, missä mielikuvia rakennetaan oikeussaleissa. Tai maissa missä presidentinvaalit ovat vain muodollisuus, eivätkä juurikaan vaikuta vaalien lopputulokseen.

Nyt päästään oikeasti kampanjoimaankin aikaahan ei ole enää kuin lyhyen loppukirin verran. Viime keskiviikkona oli neljä ehdokasta Talk Helsinki -tentissä Pekka Haavisto, Olli Rehn, Jussi Halla-aho ja Mika Aaltola. Keskiviikkona myös Aleksander Stubb vahvisti oman ehdokkuutensa. Tästähän se sitten käynnistyy ja kiihtyy.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm -kanavalla 21.8.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Pyrkyri on Suomessa pahimman luokan rikollinen

Menikö siinä Kokoomuksen pressapaikka

Ensimmäinen mielipidekysely

Trumpin ihailija voitti Argentiinassa, maa kaaoksessa

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentinvaalit24, Pekka Haavisto, Olli Rehn, Jussi Halla-aho, Mika Aaltola, Alexander Stubb, Li Andersson, Petteri Orpo, Jutta Urpilainen, Hjallis Harkimo, Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö, Urho Kekkonen,

Tuskin Hjalliskaan pystyy muuttamaan 100 vuoden toimintatapoja

Sunnuntai 22.4.2018 klo 13.18 - Kauko Niemi

Puoluepolitiikka on rypenyt pohjamudissa jo 80-luvulta asti. Minkään muun yhteiskunnallisen toiminnan arvostus ei ole niin heikkoa kuin politiikan. Ja tämä ei ole mikään pelkkä Suomi-ilmiö, vaan se on yleiseurooppalaista.

Tähän kun yhdistetään hätäinen toiminnan mies Harry Hjallis Harkimo, niin ovet paukkuvat. Vähän niin kuin Mikael Junger Demareiden kanssa jo aiemmin.

Aiemmilta vuosilta irtiottoja ovat tehneet Risto E Penttiä ja Siniset Perussuomalaisista. Jatkuvasti maailman muutosta yrittävä Paavo Väyrynen, jolla juuri nyt näyttää olevan kaikki tiet tukossa. Väyrysellä on nyt aikaa kesäteatterilleen.

Kaikille on yhteistä, ettei isoa laivaa ole pystytty kääntämään. Toisaalta kuitenkin on todettava, että politiikka on rikki tai ainakin vakavasti sairas. Kaikkialla populistit nostavat päätään ja yrittävät vetää välistä.

Sellaiset aiemmin demokraattiset maat kuten Turkki, Puola ja Unkari osoittavat, että demokratia ei toimi tai sitä on helppo keikuttaa. Omaa luokkaansa on tietysti Yhdysvallat Trumpin johdolla.

Harkimon huoli, ettei 100 vuoteen ole tapahtunut mitään, on kyllä oikeutettu. Vaikka Harkimo onkin ikään kuin konsultin asialla, niin kaikki tiedot taustalla viittaavat siihen, että seuraaviin vaaleihin ollaan jo valmistautumassa.

IS:n mukaan yhdistyksen sääntöehdotukseen on merkitty, että ”yhdistyksen tarkoituksena on uudistaa politiikan toimintatapoja ja päätöksenteon prosesseja. Yhdistys toimii matalan kynnyksen alustana yhteiskunnalliselle keskustelulle. Tämä tarjoaa vaikuttamismahdollisuuden jokaiselle”.

Sääntöehdotuksen mukaan yhdistys toteuttaa tarkoitustaan muun muassa järjestämällä koulutuksia, tilaisuuksia ja tapahtumia ja tekemällä aloitteita eri viranomaisille. Yhdistys myös pyrkii tuomaan sosiaalisen median helppouden ja vuorovaikutuksen politiikkaan.

Onko nyt se hetki, kun voi muuttaa valtakunnan politiikkaa. Tuskin on. Tosin nuoralla tanssiva sote-uudistus saattaa pahimmassa tapauksessa kuukahtaa ja sotkea nykyhallituksen tekosia, mutta politiikan perusrakenteita se ei muuta.

Ongelman muodostaa myös Harkimo itse, joka on tottunut jääräpäisesti rakentamaan halleja omilla ehdoillaan ja tallomaan niin viralliset kuin epävirallisetkin tahot. Voimakkaasti mielipiteitä jakava Harkimo ei ole pahemmin ottanut osaa kokoomuksen eduskuntaryhmän nykyisiin työryhmiin, joissa on mahdollista vaikuttaa hallituksen keskeneräisiin asioihin. Harkimo sopisi paremminkin konsultoimaan maita, jotka haluavat Turkin, Puolan ja Unkarin seuraan.

Perinteiset puolueet eivät ole pystyneet muuttumaan sisältä päin. Joten tällaisilla irtiotoilla saattaa olla jopa myönteinen vaikutus, että asioita ryhdytään tosissaan miettimään sisäsiittoisesti, eikä vain temppu kerrallaan, millä saadaan pidettyä kannatusta seuraavat muutama kuukautta.

Nykyiset puolueet eivät kykene avoimeen keskusteluun, mitä some tuo sekä hyvässä että pahassa. Jopa kansalaisaloitteiden runsas virta on jo aiheuttanut närää Arkadianmäellä. Joku tulee sivusta sotkemaan kansan valitsemia lainsäätäjiä. Mutta kun kansa valitsee ja silloin pitää myös kuunnella kansaa muulloinkin kun kaksi viikkoa ennen vaaleja.

Kokoomuksen sisällä on toisaalta markkinaliberaalia linjaa kannattavia jäseniä ja toisaalta niitä, joilla on vahvoja yhteyksiä yritysmaailmaan. Yhtenä ryhmänä ovat ne, joille varsinkin arvopohja koti, uskonto ja isänmaa on tärkeä. Nyt jo lyhyen ajan sisällä puolueen toinen kapina Vapaavuoren jälkeen.

Siitä kaikki varmasti ovat yhtä mieltä, että jotain tarttis tehdä tai ehkä mieluummin syntyä, jotta politiikka toimisi nopeammin, luotettavammin, rehellisemmin. Todellinen muutos ei tapahdu yhdessä yössä, eikä vanhojen kehäraakkien johtamana. #metoo ilmiö on osoittanut mitä kautta todelliset muutokset kehittyvät. 

Ja anteeksi, että sotkeuduin tällä kertaa politiikkaan. Koskaan en ole ollut yhdenkään poliittisen puolueen jäsen ja olen äänestänyt liki kaikkia puolueita vuosikymmenten aikana. Asioiden hoito on minulle tärkeämpää kuin kuka niitä hoitaa.

 

 

Tämä on myös kuultavissa podcastina maanantaina 23.4.2018 klo 21:30 (suomen aikaan) espanjassa toimivan Finnradio.fm nettikanavalla.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, Harkimo, Hjallis, Liike Nyt