Demareiden uutta elämää ilman Sannaa

Perjantai 10.11.2023 klo 20.55 - Kauko Niemi

Vaalit_1A4A4520.jpg

 Kohta tas pystytetään tietoa kansalle

Kahden median, Ylen ja Hesarin teettämissä kannatuskyselyissä Sosiaalidemokraattinen Puolue on ottanut uuden suunnan ja noussut Suomen ykköspuolueeksi. Hallituspuolue Kokoomus on hiipunut kakkoseksi.

Hesarin mittauksessa Demareiden kannatus oli 21,5 ja Ylen mittauksessa 23,5 prosenttia. Kokoomuksen kannatus Hesarin mittauksessa 20,6 ja Ylen mittauksessa 20,2 prosenttia. Suunta on kärkipuolueiden kohdalla selvä ja selvä se on myös molemmissa mittauksissa hiipuvan Perussuomalaisten.

Itse en ole suurikaan politiikan seuraaja, saati tietäjä. Vuosikymmenten aikana olen äänestänyt melkoisella varmuudella kaikkia valtapuolueita Perussuomalaisia lukuun ottamatta. Heidän raakkumisensa ei ole tavoittanut minun arvomaailmaani.

Liikkumisen suunnat eivät sinänsä ole yllättäviä. Ainahan hallitusvastuu nakertaa kannatusta ja oppositio voi jonkin verran vapaammin laukoa ajatuksiaan. Nyt poikkeavaa on se, että muutos on tapahtunut näin nopeasti heti kättelyssä. Mitä se sitten onkaan neljän vuoden kuluttua. Tosin Kokoomuksen alkumetrit hallitusvastuullisena eivät ole olleet kovinkaan sujuvia. Vai pitäisikö sanoa Petteri Orpon eikä Kokoomuksen.

Kokoomuksella on käynnissä jonkin asteinen sisäinen hajaannus, joka välittää ulospäin sekavaa kuvaa. Vanha polvi antaa hienosti palautetta Orpon suunnalle. Uusi polvi ja erityisesti kokoomusnuoret ovat kaukana vanhasta sivistyksestä. Laukovat mitä sattuu ja ovat ehkä enemmän Perussuomalaisia kuin perinteistä Kokoomusta.

Demarit saavat kiittää Sanna Marinia siirtymisestä taka-vasemmalle tai ehkä taka-oikealle. Vihdoinkin puolueen asialliset viestit saavat tilaa kansan keskuudessa ja niitä on myös tutkimusten mukaan otettu vastaan.

Minulla ei oikein syntynyt mitään käsitystä Demareiden puuhastelusta viimeisten neljän vuoden aikana. Tiesin kyllä, kuinka Sanna Marin oli missäkin tilaisuudessa pukeutunut. Tiesin kenen seurassa ja missä hän oli bilettänyt. En vain hahmottanut miten puolue aikoo hoitaa isänmaan asioita. Paitsi, että hommat vaativat taas muutaman miljardin lisää velkaa. Nythän sitä sitten on melko riittävästi.

Nyt on oltava jopa tyytyväinen kehitykseen, että suomalaisten mielipiteitä ohjaavat ihan oikeat asiat. En ole lainkaan tietoinen, missä Antti Lindtman on bilettänyt. En ole nähnyt yhtään kehonkielen arviota Lindthmanin kravaatin sopivuudesta tai sen merkityksestä johonkin tiettyyn tilanteeseen. Silti kannatusluvut nousevat.

Tilanne vaikuttaa myös ihan varmasti tuleviin presidentin vaaleihin. Jokaisessa puolueessa on suuri joukko peruskannattajia asiassa kuin asiassa. Demareilla nyt eniten. Toistaiseksi, Jutta Urpilaista odotellessa Demarit eivät ole paljastaneet jo hyvinkin lähellä olevien vaalien asetelmiaan.

Vai onko se turvallisinta, ettei presidenttiehdokas ole sähläämässä ja mokaamassa elämäni humpassa tai jossain muussa, äänestäjien mielestä väärässä paikassa. Sitten vaan juuri ennen vaaleja ilmestyy stagelle. Ota tai jätä!

Politiikka on kannatettavaa niin kauan kun asiat esitetään selkeästi, kuinka maan asioita on tarkoitus hoitaa, eikä asioita sotketa kaiken maailman klikkiotsikoihin tai muuten mediassa helposti läpi meneviin juttuihin, vaikkapa koiran tekemiin kepposiin.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 13.11.2023 klo 08.00 ja 16.00

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, Sanna Marin, demari, kannatusmittaus, Petteri Orpo, kokoomus, Perussuomalaiset, Antti Lindthman, Yle, Helsingin Sanomat, presidentin vaalit, Jutta Urpilainen,

Kovin on erilaista menoa hallituksissa

Perjantai 22.9.2023 klo 11.10 - Kauko Niemi

Eduskuntapuisto_pieni_IMG_67201.jpg

 Eduskuntapuisto, Helsingin paraatipaikalla ilmentää tällä hetkellä hyvinkin suomalaisen politiikan tilaa

Politiikka on vaikea laji. Sen olemme saaneet viime aikoina huomata ja kokea. Erityisen vaikeaksi sen tekee uskottavuuden rakentaminen ja kun pääasiallisena rakennusaineena on kommunikaatio.

Jos politiikka olisikin seurattavissa raksi ruutuun menetelmällä silloin kun konkreettinen lupaus tai tavoite on toteutunut, olisi se kadunihmisellekin helppoa. Tietäisi ketä seuraavissa vaaleissa kannattaisi äänestää. Nyt tämän onnistumisen sisältö on täydellistä mutua, jota jokainen tulkitsee omista lähtökohdistaan.

Oletan, että olen melko keskiverto suomalainen suhteessa politiikkaan. En ole koskaan ollut yhdenkään poliittisen puolueen jäsenkirjaa kantava yksilö. En ole äänestyskopissa sitoutunut mihinkään poliittiseen suuntaan, vaan minulle tärkeät asiat ratkaisevat sen numeron minkä raapustan äänestyslippuun.

Toki tällainen asia-arvio saattaa pettää pahastikin, jos uskoo ja luottaa yksinomaan ehdokkaan vaaliviestintään ja kampanjointiin. Tuolloinhan on ilmassa paljon heittoja, jopa hyviäkin, joilla ei ole mitään edellytyksiä toteutua.

Hyvän kokonaiskuvan muodostaminen vaatii paljon erilaisia näkökantoja ja paljon taustatietoa, jopa poliittista propagandaa. Mutta kukas sitä jaksaa jatkuvasti seurata tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Voinko luottaa median uutisointiin, edes riippumattoman median. Itselläni on edelleen journalistiliiton jäsenyys ja saan sähköpostiini esimerkiksi kaikki valtioneuvoston tiedotteet.

Nykyisen hallituksen alkutaival on ollut melko hankalan sekavaa. Toisaalta tiedot tapahtumista ovat virranneet melko vuolaasti, eikä vaan juorut hallituksen sisäisistä nahisteluista, vaan myös hallituksen toiminnallisista tavoitteista.

Sanna Marinin neljä vuotta ei rakentanut minulle kertaakaan konkreettista kuvaa, mitä hallitus oikeasti tekee tai mitkä olivat Sanna Marinin keskeiset poliittiset tavoitteet Suomen hyväksi. Marinin henkilökohtaiset tavoitteet tukiryhmineen olivat kyllä pinnalla. Konkreettista oli vain valtion lainan huima kasvattaminen, ikään kuin korot olisivat naulittu maailman tappiin nollaksi. Kaikki muu käytännön tekeminen hautautui ja peittyi Marinin bilemekon helmoihin.

Pian tietysti alkaa purkautumaan Petteri Orpon hyvinkin pikkutarkka hallitusohjelma ja toteutumismahdollisuudet. Pikkutarkkuus ja siitä viestiminen tarkoittaa, että yksityiskohtiin on helppo ja nopea tarttua ja se näkyy nyt mitä erilaisimpina mielenosoituksina ja kannanottoina harvase päivä. Pikkutarkasta hallitusohjelmasta kun on helppo poimia pieni yksityiskohta ja unohtaa kokonaisuus.

Sanna Marinin johtamasta kokonaisuudesta oli vaikea eristää mitään konkreettista. Tosin koronapomoksi itsensä nostanut Krista Kiuru sai aikaiseksi lieviä välikohtauksia, joihin maailman koronatietämättömyys aukaisi mahdollisuudet ilman faktoja.

Nykyinen hallitus ja edellinen hallitus ovat kommunikoinniltaan vastakohtia, enkä nyt tarkoita poliittista höpinää vaan kuinka hoidetaan suomalaisen yhdyskunnan toimivuutta ja hyvinvointia. Seuraavat pari vuotta osoittaa muuttuvatko lupaukset käytännön teoiksi. Nyt meillä on joka tapauksessa läpinäkyvämpää toimintaa seurattavaksi.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 25.9.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Marinin uudessa kuviossa suuri riski

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, hallitus, Petteri Orpo, Sanna Marin, kommunikaatio, viestintä, politiikka,

Nyt se alkaa - ketkä eivät kuulu joukkoon

Perjantai 18.8.2023 klo 11.05 - Kauko Niemi

Pressanportti_pieni_KN191263.jpg

 Kuka astuu sisään näistä porteista?

Pikku hiljaa alkavat presidenttiehdokkaat kuoriutua. Nyt sitten saamme kuulla päivittäin kuinka isänmaatamme pitää johtaa ja millä keinoin kaikki saadaan rakastamaan toinen toisiamme.

Kampanja-aika jää melko lyhyeksi, mikä tarkoittanee pitkälle, että ulkoiset temput tulevat korostumaan ja todellinen osaamisen merkitys jää enempi taka-alalle. Muutaman kerran olenkin jo kysynyt itseltäni alanko seuraamaan Tanssii tähtien kanssa vai presidentin vaaleja. Kummastakaan en juuri tällä hetkellä tiedä mitään.

Tulevat vaalit paljastavat kuinka politisoitunut prosessi oikeasti on. Mielipidetiedustelut viittaavat selkeästi, etteivät suomalaiset ole presidentinvaaleissa kovinkaan sitoutuneita poliittiseen kantaansa, vaan äänestävät enemmänkin mieluistaan henkilöä.

Entäs jos tehtäisiin Kekkoset ja erityistoimenpiteillä hoidettaisiin Sauli Niinistö ylimääräiseen jatkoon. Saihan Niinistö median kyselyssä varsin hyvän palautteen. Puolet suomalaisista on tyytyväisiä Niinistön toimintaan ja puolet suomalaisista ei missään nimessä ole kokoomuslaisia.

Tammikuun presidentinvaaleissa taitaa olla enemmän kuin koskaan kannatusyhdistysten organisoimia ehdokkaita. Itse olen äänestänyt noin 14 presidentinvaaleissa, mutta en muista, että poliittisella asemalla olisi ollut mitään merkitystä.

Paavo Väyrynen tietenkin ja Olli Rehn ovat molemmat ilmoittaneet pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa. Paavo puolestaan haikailee entisaikojen keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa.

Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan jo 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaakseen.

Jussi Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi ja puoluekokous siunasi ehdokkuuden viikko sitten. Halla-ahosta tulisi hyvin Kiinalaistyyppinen presidentti. Ilman puheita tai julkisia keskusteluja kulisseissa tehtäisiin kaikessa hiljaisuudessa päätöksiä. Sitten vain odottelemaan milloin ero EU:sta toteutuisi. Sehän on Halla-ahon suuri tavoite.

Sosialidemokraatit on tuonut julki ehdokkaansa Jutta Urpilaisen, siis miesten kanssa samalle viivalle. Urpilaisen vahvuuksia olisi toki politiikka niin kotimaassa kuin maailmalla ja sukupuoli on varmasti plussaa. Urpilaisen virallinen vastaus siirtyy jopa marraskuulle, jotta EU-komissaarin pesti pelataan kunnialla päätökseen. Sanna Marin kieltäytyi kunniasta, vaikka saikin kohtuullisen suurta kannatusta eri kyselyissä.

Kokoomuksen pakka sekoili aika pahasti. Antti Häkkänen on kertonut presidenttiehdokkuudestaan. Häkkäsellä oli jo melko vahva tuki puolueen sisällä ja Orpo joutui pahaan valintatilanteeseen, mutta puolue päätti kuitenkin pyytää viralliseksi ehdokkaaksi Alexander Stubbin. Kokoomuksen hallitussekoilusta aiheutuneesta viipeestä syntyi ainakin Häkkäselle hyvä sauma rakentaa poliittista uraansa ja nyt hän kääntyi Stubbin kannalle. Stubb on puolestaan aikoinaan ilmoittanut harkitsevansa presidenttiyttä, mutten ole juurikaan kiinnostunut kotimaisesta päivänpolitiikasta.

Ilman virallisia valintojaan ovat vielä Kristilliset, Vasemmistoliitto, Vihreät päätti puoluekokouksessaan 10. kesäkuuta 2023 tukea vaaleissa Pekka Haavistoa, joka pyrkii presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Haavisto on jo pitkään johtanut kannatuskyselyitä eri medioissa. Vasemmistoliiton Li Andersson taitaa olla vailla siunausta puolueensa ehdokkaaksi.

Vahvaa kannatusta kyselyissä on saanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hän ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen avulla.

Eduskunnan ulkopuolella oleva Valta kuuluu kansalle -puolueen puoluekokouksessa päätettiin puolueen osallistumisesta vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Puolueen puheenjohtaja Ano Turtiainen ei pidä vaaleihin osallistumista täysin varmana, koska Turtiainen uskoo Venäjän miehittävän Suomen ennen vaaleja.

Sitten pyörii liuta nimiä, joiden uskotaan tavalla tai toisella liittyvän tuleviin vaaleihin. Mikko Hautala, Juhani Kaskeala, Sixten Korkman, Risto E. J. Penttilä, Timo Soini. Saara Huhtasaari on avannut jo kampanjansa ja tavoittelee ehdokkuutta valitsijayhdistys Vapaa Suomi ry:n kautta.

Meillähän kuitenkin melko rauhallista, jos verrataan vaikka Yhdysvaltoihin, missä mielikuvia rakennetaan oikeussaleissa. Tai maissa missä presidentinvaalit ovat vain muodollisuus, eivätkä juurikaan vaikuta vaalien lopputulokseen.

Nyt päästään oikeasti kampanjoimaankin aikaahan ei ole enää kuin lyhyen loppukirin verran. Viime keskiviikkona oli neljä ehdokasta Talk Helsinki -tentissä Pekka Haavisto, Olli Rehn, Jussi Halla-aho ja Mika Aaltola. Keskiviikkona myös Aleksander Stubb vahvisti oman ehdokkuutensa. Tästähän se sitten käynnistyy ja kiihtyy.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm -kanavalla 21.8.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Pyrkyri on Suomessa pahimman luokan rikollinen

Menikö siinä Kokoomuksen pressapaikka

Ensimmäinen mielipidekysely

Trumpin ihailija voitti Argentiinassa, maa kaaoksessa

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentinvaalit24, Pekka Haavisto, Olli Rehn, Jussi Halla-aho, Mika Aaltola, Alexander Stubb, Li Andersson, Petteri Orpo, Jutta Urpilainen, Hjallis Harkimo, Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö, Urho Kekkonen,

Pitääkö äänestysnumero arpoa

Perjantai 3.3.2023 klo 9.20 - Kauko Niemi

Aanestyskone_Eduskuntatalo_KN221480.jpg

Heitä viisi lapiollista numeroita myllyyn ja pyöritä aikasi, niin saat betonin lujan ehdokkaan

Olen umpikujassa oleva äänestäjä ja kuukausi aikaa. Käytännössä en haluaisi liputtaa jonkun tietyn puolueen nimeen, vaikka oikein hyvin tiedän, että yksittäisen edustajan on varsin vaikea kulkea omia polkujaan ja saada jotain järkevää aikaan ilman puoluekuria.

Päätin auttaa itseäni ja hakukoneella etsin kaikki mahdolliset vaalikoneet ja sitten niitä vaan pyörittämään. Tuota pikaa huomaan, että oikeastaan taitaa olla tällä hetkellä vain kaksi konetta. Sanomien ja Alman. Ei löytynyt ahaa-elämystä sen enempää ehdokkaasta kuin puolueestakaan. Taas olen autiolla, avomeren luodolla ja aivan sama mihin suuntaan tästä lähtisi ja mihin päätyisin kuukaudessa.

Nyt on myös ihan ensimmäinen kerta elämässäni, että olen miettinyt, josko jättäisi väliin koko vaalit. Tähän mennessä olen äänestänyt ihan jokaisessa vaalissa, olipa sitten valinnan kohteena seurakunta tai presidentti.

Nyt jo tiedän, että ainakin ne ehdokkaat, joka eivät kykene keskustelemaan asioista putoavat minun valikoimasta. Omia ajatuksiaan voi ja pitää esittää selkeästi, mutta toisten haukkuminen, jopa nimeltä ja kaikenlainen sättiminen menee minun viemäristäni puhdistuslaitoksen jätealtaaseen.

Erittäin heikoilla ovat ne ehdokkaat, joilla on näkemystä vain juhannukseen asti. Kun pitäisi kaavailla kuinka esimerkiksi suomalaisten terveyttä hoidetaan niin, että 30 vuoden kuluttua ylipaino on väestötasolla alle nykyisen 62 prosentin. Kuinka kakkostyypin diabetes on saatu selkeään laskuun. Haluaisin myös kuulla ne suunnitelmat, kuinka ilmaston lämpeneminen pidetään kurissa seuraavien 30 vuoden aikana. Kuinka lopetetaan tappelut kaduilla ja eduskunnan käytävillä.

Tietenkin ne henkilöt, jotka minut tuntevat, sanovat ettet ole enää tuolloin hengissä. Miksi niistä murehdit? En tosiaan ajattele itseäni, vaan sinua ja teitä ja sitä kokonaisuutta mihin pitkällä aikavälillä ajaudutaan. Ja siihen ei auta pätkääkään, kuinka muodikkaasti Sanna Marin pukeutuu tai millaisella autolla Petteri Orpo ajaa.

Kikka kolmosilla, lyhyillä hauskuutuksilla tai intohimoisilla lööppiratsastuksilla ei tätä menoa kehitetä. Tämä on laaja kokonaisuus ja erityisesti vain keskustelemalla ja tutkimalla löydetään parhaita tapoja toimia. Minä oon oikeessa ja sinä oot väärässä ei ikinä rakenna mitään hyvää.

Viime eduskuntavaaleissa valitsin lopulta toisenlaisen vaihtoehdon. Päätin yhden asian, josta en anna periksi. Sekin oli tietysti asia, joka vaikuttaa hamaan tulevaisuuteen ja kulttuuriimme. Minulle jäi jäljelle Helsingistä kuusi ehdokasta. Heistä olikin sitten kohtuullisen helppo valita sopiva numero.

Nyt en ole löytänyt minulle yhtä selkeää vastaavanlaista arvovalintaa kuin edellisissä vaaleissa. Pyörittelin vaalikoneita mennen tullen saamatta omalle valinnalleni tanakkaa pohjaa.

Jos nyt on yhtään uskonen tämän hetkisiin vaalikoneisiin, niin asetun nelikentän oikeaan alalohkoon. Siis snadisti oikealle ja reilusti liberaaliin kenttään. Kas siellä ei ole yhtään puoluetta minun seuranani. Olo tuntuu yksinäiseltä. Näinhän se vähän tuntui mutunakin ennen vaalikoneiden kanssa leikkimistä.

Onhan tässä nyt vielä kuukausi aikaa kypsytellä asiaa, vaikka näin tärkeää asiaa ei pitäisi missään nimessä päästää kuukauden vaalikampanjoiden pyöritettäväksi vaikka kuinka hyviä tarjoiluja olisikin vaaliteltoilla. Kuukauden pintaliidon julistan pannaan. Kuunneltuani aika monta vaalikeskustelua, on pakko antaa tunnustusta sille taidolle, että ihminen pystyy puhumaan lähes hengittämättä minuuttitolkulla sanomatta mitään, antamatta puheenvuoroa toisille.

Ehdokkaani on siis täysin hakusessa.

 

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 6.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:

Puolet maailman väestöstä ylipainoisia vuonna 2035

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-140846?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, eduskuntavaalit, äänestys, äänestyskone, Sanna Marin, Petteri Orpo,

Miksi pitää hymyillä vaikka olisi paskat housuissa

Lauantai 7.12.2019 klo 10.16 - Kauko Niemi

Viime päivinä on jouduttu tulkitsemaan monellakin taholla varsin epämääräistä viestintää, kehon kieltä ja arvioimaan viestien uskottavuutta ja luotettavuutta.

Keskeisin henkilö tällä hetkellä tietysti on ollut pääministeri Antti Rinne ja hänen ympärillään koko hallitus ja erityisesti Keskustapuolueen suhmurointi.

Painotan ettei minulla ole mitään puoluepoliittista tarkoitusperää, koska en ole millään tavalla sitoutunut poliittisesti mihinkään suuntaan. Omat päätökseni olen tehnyt aina asioiden pohjalta en puolueen tai henkilön kannatuksen pohjalta. Ja otan tähän viestintäpohdinnalliseen ajatteluun myös muita tahoja.

Antti Rinteen kohdalla viestintä on aina ollut tavattoman epämääräistä ja vaikeasti ymmärrettävaä ja vähemmän kiinnostavaa. Viestintää, joka jättää miettimään, jos ylipäätään jaksaa – usein miten ei – kuinka asia pitäisi tulkita ja onko se totta.

Viime tammikuussa monen koukeron ja pihtailun jälkeen selvisi, ettei Rinteellä ollutkaan van pelkkää flunssaa. Siinä vaiheessa luottamuspeli oli jo hävitty. Sellaista oliota ei maapallolla olekaan, joka kahden kuukauden kuluttua pystyy ilmoittamaan olevansa täysin terve ja ottamaan vastaa puolueen puheenjohtajuuden lisäksi pääministeriyden.

Rinne pystyi, mutta kuka sellaiseen oikeasti uskoo. Samaan aikaan televisiossa esiintyy kalpea ja erittäin väsyneen näköinen mies. Se mitä todellisuudessa tapahtuu ja mitä poliittisissa kulisseissa tapahtuu, selviää sitten joskus, jos avoin, luotettava ja johdonmukainen viestintä pääsee esiin.

Pääministeri Rinteen viestejä sekoitti myös se ymmärtämättömyys, ettei pääministeri voi ajatella ääneen. Tässä maailmassa usein on tärkeämpää se kuka sanoo kuin mitä sanoo. Kun rivipolitiikko aukaisee suunsa niin se on joku viesti. Pääministerin viesti on itseasiassa aina jo teko.

Ylen juuri tekemän kyselyn mukaan suomlaisista enemmistö ajattelee, että hallituskriisi ja siitä seurannut ero ovat Rinteen oma syy.

Kun pysytään politiikan viestinnän parissa ja katsotaan juuri ilmestyneitä Ylen mittaustuloksia, niin miksi Jussi Halla-aho vetää rakoa muihin. Halla-aholla on hyvin opetellut läksyt hallussa. Siinä missä Petteri Orpo räksyttää kaiken aikaa ja huutelee väliin, Halla-aho on vakuuttavasti hiljaa ja vastaa sivistyneesti, kun kysytään. Moneen se tekee vaikutuksen, vaikka juuri nyt olisikin eri mieltä itse asiasta. Huomenna gallupeissa ja äänestyksissä astuu esiin mielikuva asiansa osaavasta henkilöstä. Niin mikähän se asia oikein olikaan?

Ulkoinen esiintyminen luo viestille kehyksen. Jos kehys on tehty jotakin tiettyä yksittäistä asiaa varten, sitä on harvinaisen työlästä näytellä koko loppuelämän uskottavasti yötä päivää. Siksi kannattaakin muodostaa luonnollinen kehys, jota ei tarvitse näytellä, vaan se muodostuu sisäsyntyisesti tilanteen ja tunteiden mukaan aitona voimana itse asialle.

Hyppään ajankohtaiseen viihdemaailmaan. Miksi Antti Tuisku myi stadionin täyteen puolessa tunnissa ja toinen kattauskin on täyttymässä hyvää vauhtia.

Tuiskua en sinänsä tunne enkä hänen musiikkiaan juurikaan tunne, mutta nyt stadionkeikan promootio haastattelut antoivat rehellisen ja vilpittömän kehyksen hänen toiminnastaan. ”Kyllä mie tosissani pelkäsin tätä päätöstä.”

Saara Aaltoa pidän lauluteknisesti parempana artistina ja häntä olen kahdesti kuullut ihan livenä. Minulle Saara ei ole mitenkään ulkoisesti vakuuttava. Sama hymy, opeteltu tai aito, tilanteesta riippumatta. Kellään ihmisellä esiintymisessä tai haastatteluissa ei voi aina olla sisällöstä ja tilanteesta riippumatta täydellistä. Se ei ole uskottavaa.

Itsellänikin on ihan käytännön kokemusta yli 20 vuotta kuorosta. Kuoro jos mikä on vaikea instrumentti, kun muutaman kymmenen henkilön pitäisi välittää yhtenäistä viestiä ulkoisella olemuksellaan ja omalla stemmallaan ja laulun sanomalla.

Kait kuorojen yleisin visuaalinen ohje onkin, että pitää hymyillä ja olla iloisen näköinen. Hymyillä vaikka olisi paskat housuissa.

Itse mietin monesti mikä olisi lopputulos, jos kuoro rakentaisi selkeän mielikuvatarinan laulusta ja jokainen sisäistäisi sen vaikka yhteisessä työpajassa. Tarkka yhteinen mielikuva millaisesta punatukkaisesta tytöstä me oikein lauletaan. Varmasti välittyisi yhtenäisempi kehys laulettavalle viestille.

Jokainen henkilökohtaisesti esitetty viesti saa aina kehyksensä haluisitpa sitä tai et. Somessa kehys rakentuu jopa tietämättäsi siitä millaisia päivityksiä teet ja millaisista päivityksistä tykkäät niin kutsuttu henkilökohtainen algoritmisi.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 9.12.2019  alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 Lue myös

Elämää ei voi näytellä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Antti Rinne, Antti Tuisku, Saara Aalto, Jussi Halla-aho, Petteri Orpo,