Lihavuus on paljon pahempi kuin korona

Perjantai 29.12.2023 klo 11.34 - Kauko Niemi

Lihava.jpg

Terve Suomi -tutkimuksessa käy ilmi, että noin 1,2 miljoonan suomalaisen aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan ja 2,95 miljoonaa on ylittänyt lihavuuden miedomman muodon eli ylipainon rajan. Lihavuus ei ole sairaus vaan oire jostakin ja siksi laihduttaminen on kaiken kaikkiaan huono täsmälääke.

Suomalaiset yleiset ja viralliset suositukset ovatpa ne oikeita tai vääriä, oikein tai väärin ymmärrettyjä, eivät johdata oikeaan suuntaan. Niitä käytetään ja saadaan käyttää virallisesti aina yksilötasolle asti ilman mitään seuraamuksia vääristä lopputuloksista. Monet lääkkeet synnyttävät lihavuutta. ihan kärkipäässä esimerkiksi mielialalääkkeet varsinkin naisilla aiheuttavat rasva-aineen vaihdunnan huononemista.

Nyt uudessa tehtävässään aloittava, THL:n uusi pääjohtaja Mika Salminen lienee ensimmäinen terveysalan johtohenkilö, joka uskaltaa olla ääneen rehellisesti huolestunut lihavuuden kehityksestä.

Salminen tuli kaikkien tuntemaksi koronavirusta koskevissa maltillisen asiallisissa kannanotoissaan. Nyt hänen medialle antamissaan kannanotoissa  koronapandemiaa suurempi uhka suomalaisten kansanterveydelle on väestön lihominen.

Salminen toivoo, että hyvinvointialueet eivät karsisi ihmisten liikuntamahdollisuuksista. Hän toivoo Suomen ottavan käyttöön myös kunnollisen sokeriveron, joka pitää hänestä ulottaa kaikkiin elintarvikkeisiin, joissa on korkea sokeripitoisuus.

Olkoon työnimenä sokerivero, mutta jos halutaan saada oikeita tuloksia, niin pitää olla hiilihydraattivero.

Salminen on ensimmäinen korkeassa virassa ja vastuussa oleva henkilö, joka avaa suunsa lihavuuden vakavuudesta. Lihavuuden arvostelua piilotellaan virallisten suositusten taakse ja luokitellaan aina jopa rasismiksi tai niin kutsutun kehopositiivisuuden rikkomiseksi.

Virallisten ohjeiden mukaan saa pystyttää melkein millaista valmennusta ja hoitoa tahansa joutumatta yksilötasolla vastuuseen. Ja jos olet terveysalan koulutuksen saanut ja asetut virallisten suositusten sataprosenttiseksi kannattajaksi, olet pian median suosima terveysguru nykyisenlaisista huolestuttavista tuloksista huolimatta.

Vastakkaista ilmiötä on myös erittäin runsaasti. Hyvistä käytännön tapauksista huolimatta päälle lankeaa puoskarin maine. Räikein esimerkki on varmaankin Antti Heikkilä. Heikkilä on nuijittu varsin moneen otteeseen, vaikka hyviä tuloksia Heikkilän ohjeilla saadaan jatkuvasti. Seuraamistani henkilöistä Sami Sundvik on ollut jo pitkään asiallisin perustein erittäin huolestunut lihavuuden voimakkaasta lisääntymisestä.

Sundvik puheistaan ja tiedoistaan huolimatta luokitellaan markkinointimieheksi. Onhan hän Puhdas + -yrityksen toinen perustaja.

Heikkilältä on lähiaikoina odotettavissa isompia julkistuksia muutamien rauhoittumisvuosien jälkeen. Heikkilä antaa ymmärtää, että lihavuuspandemiaan vaikuttaa keskeisesti neljä asiaa.

Teollisesti prosessoidut rasvat ovat syrjäyttäneet luonnonrasvat. Tämä tapahtui ravitsemustutkijoiden toimesta. Kehitettiin tunteisiin vetoava termi pehmeät ja kovat rasvat. Pehmeiden rasvojen ympärille luotiin uusi termi ”sydänystävällinen”. Eri potilasyhdistykset lähtivät mukaan tähän manipulaatioon. Esimerkiksi Suomen sydänyhdistys antaa ”Sydänystävällinen” -merkkiä korvausta vastaan eri teollisesti valmisetuille tuotteille, mikä jo lähenee huijausta. Kaikesta tästä huolimatta länsimaissa, sydäntaudit ovat edelleenkin kuolinsyy numero yksi.

Toinen keskeinen syy ongelmaan on jatkuva syöminen. Kaikki Suomen johtavat ravitsemustutkijat painottavat, että pitää syödä usein ja vähän kerrallaan. Tämä jos mikään on vastoin ihmisen normaalia fysiologiaa ja on oikeastaan keskeisin syy tähän lihavuus pandemiaan.

Ruuan kemikaalit, joita on käytössä tuhansia ja joiden vaikutuksia ei ole tutkittu ja yhteisvaikutuksista ei tiedä kukaan. Suurin osa on hyväksytty sellaisenaan. USA:ssa käytetään termiä (GRAS) Generally recognized as safe, eli yleisesti todettu turvalliseksi. Käytännössä tarkoittaa, että ”jos torimummo kertoo, että on tullut käytettyä ja hyvin voidaan, hyväksytään se turvallisena tuotteena.” Jos ajatellaan nykyisiä terveysongelmia syyttävät viranomaiset voita ja suolaa. Mitään muuta niiden päähän ei mahdu.

Sokerilla peitetään prosessoidun ruuan makuhaitat. Sokeri on terveysongelma, mutta ei niin suuri kuin nuo kaksi ensin mainittua.

Ainoa asia mitä tiedämme lihavuuspandemiasta, että muutos tapahtuu erittäin hitaasti, eikä terveyttä ja ulkonäköä pidä yhdistää millään tavalla toisiinsa. Tästä eteenpäin voi vain hartaasti toivoa, ettei Mika Salminen menetä tervettä järkeään byrokratialle.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla uudenvuoden päivänä, maanantaina 1.1.2024 klo 08.00 ja 16.00

 

Lisää aiheesta:

Mika Salminen aloittaa THL:n pääjohtajana

Pidä maksa terveenä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, lihavuus, Antti Heikkilä, korona, Terve Suomi, laihduttaminen, THL, Mika Salminen, sokerivero, Sami Sundvik, Puhdas+, Sydänyhdistys, lisäaineet, sokeri,

Kuusi vuotta kestäneeseen lääkärien uskonsotaan ei löydy ratkaisua

Lauantai 4.8.2018 klo 19.53 - Kauko Niemi

Suomessa käydään omituista lääkärisotaa, joka on alkanut jo reilut kuusi vuotta sitten. Alkulaukauksen on synnyttänyt kiista kilpirauhashoidossa käytettävä lääkitys.

Ja niin kuin kaikilla kunnon uskonsodilla on taipumus laajentua, niin on tämäkin. Lääkärit ilmiantavat toisiaan. Kirjoittavat tahallaan vääriä potilaskertomuksia, jotteivat joutuisi paljastamaan hoitojaan. Käypähoitosuosituksista on pikkuhiljaa tullut käypähoitopelotteluja, joista poikkeaminen saattaa johtaa varoituksiin tai jopa lääkärioikeuksien rajoituksiin tai niiden menettämisiin.

Varsin surkuhupaisaa on sekin, että lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki vetosi Finnradion haastattelussa 18.7.2018 alkuperäisen kiistan eli kilpirauhashoidossa käypähoitosuorituksiin, vaikkei Suomessa edes ole hyväksyttyä käypähoitosuositusta kilpirauhashoidolle.

 Lääkäriliiton toiminnanjohtaja sanoo samaisessa haastattelussa, että hän on asiassa vain mediatietojen varassa, vaikka hän on itse todistettavasti osallistunut sotaa käsitteleviin kokouksiin.

Kun levitetään pöydälle Valviran, palveluvalikoimaneuvosto PALKOn ja Suomen Endokrinologiyhdistys ry:n asiassa toimivat henkilöt ja heidän kytkökset ei ole lainkaan vaikeaa epäillä niin sanottua rakenteellista korruptiota, mikä mahdollistaa tällaisen toiminnan.

Lääkärin ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista ja menettämistä koskevat asiat käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Valvontalautakunta on aikavälillä 2013–22.11.2016 rajoittanut yhteensä 85 eri lääkärin lääkkeenmääräämisoikeutta. Viiden lääkärin kohdalla kyse on ollut kilpirauhashormonivalmisteiden määräämisestä. Tämän ajanjakson jälkeen on tullut lisää kieltoja, joista tuorein ja julkisin on lääkärikeskus Lupauksen johtaja Ville Pöntynen.

Kesän 2013 jälkeen kilpirauhassodasta on tehty seitsemän kirjallista kysymystä Eduskunnalle, Sen enempää ministeri Susanna Huovinen kuin nykyisin ministeri Juha Rehula eivät ole asiaan paneutuneet. Kun vastauksia lueskelin, niin ensimmäisenä mieleen tulee maallikkotoimittajalle, että hyvin on copy/pastattu asiat Valviran sivuilta. Eikä pienintäkään ministerin tai ministeriön näkemystä asiasta ole esillä.

Ja tietenkin eniten huolestuttaa, ettei oikein missään ole virallista kantaa siitä, että yksikään ”väärin hoidettu” potilas ei ole valittanut, eikä syyttänyt ketään hoitovirheestä. Joten uskonsotaa käyvät pääosin lääkärit ja viranomaiset potilaiden kustannuksella.

Se mistä Suomessa soditaan, niin se on muissa Euroopan maissa normaalia. Siis Suomessakin jo 50-luvulta asti käytetyn nyt ”pannaan julistetun lääkkeen” käyttö kilpirauhashoidossa.

No mitäs tuosta yhdestä pienestä kilpirauhasesta. Suomessa kilpirauhasen vajaatoimintaan on kuitenkin määrätty lääkitystä noin 330 000 potilaalle, joten kokemuksia hoidostakin on vähintään yhtä paljon. Kyse on esiintyvyydeltään merkittävimmästä kansansairaudesta heti diabeteksen jälkeen.

Kyseessä on myös sairaus, jonka oireilu vaihtelee hyvinkin paljon eri henkilöillä. Yhtä kaikille samaa patenttiratkaisua ei voi olla. Taudin todentaminen on varsin haastavaa samoin kuin optimi lääkityksen määrän kokeileminen ja löytäminen.

Siis ei ole kyse mistään pienestä ja helposti hoidettavasta ryhmästä. Kaikki eivät toki tarvitse kiisteltyä lisälääkitystä, mutta sitä tarvitsevia potilaita on joka tapauksessa monta tuhatta enemmän kuin se sormissa laskettava asiantuntijaryhmä, joka katsoo oikeudekseen kieltää tämän hoidon jopa poistamalla lääkärioikeuksia. 

Kovasti paljon huolestuttaa lääkärien asema, joista tulee tällä menolla robotteja, jotka toteuttavat käypähoitosuositusta, käypähoitomääräystä, käypähoitouhkausta tapauksesta riippuen. Meistä jokainen terve ja sairas ihminen on aina yksilöllisesti erilainen ja se vaatii lääkäriltä erinomaisen paljon oivallusta sekä kokemusta ja näkemystä ymmärtää missä todellisuudessa mennään.

Lääkärinhommaa ei pitäisi ohjata pelolla ja uhkailulla. Ehtoja ja sanktioita on syytä jakaa vasta sitten kun lääkärin etiikka on todistettavasti pettänyt. Vähän niin kuin kilpailuviranomaiset määräisivät, että ruokaa saa mainostaa tällä hetkellä vain punaisilla kirjaimilla.

Toivoa sopii, että tämä uskonsota voidaan ratkaista neuvottelemalla, eikä vasta sitten oikeusteitse, kun jotain vakavaa ja peruuttamatonta on paljastunut julkisuuteen.

Katselin ja tutkailin myös noita 92 käypähoitosuositusta, Vain viiteen on tehty uudistuksia tai muutoksia tämän vuoden puolella. Jos kaikkein uusin ja tuorein tieto jää käyttämättä siinä pelossa, että lääkärin oikeus olla lääkäri vaarantuu. Käypähoitosuositusten orjallinen seuranta ei vaikuta kovinkaan tuoreelta terveydenhoidon kehitykseltä.

Tehtäköön nyt sekin selväksi, etten kannata ihmisiä koekaniineiksi. Ja tehtäköön sekin selväksi, että lääkäreihin kuten muihinkin ihmisiin mahtuu mukaan vastuuttomia, enkä liputa heidänkään puolesta, vaan liputan niiden lääkäreiden puolesta, jotka tekevät kaikkensa riippumattomasti potilaan hyväksi viranomaisia pelkäämättä ja lääketehtaita suosimatta.

 

Tämä Terveysjärjestö ry:n Merja Lindströmin haastattelu kannattaa myös kuunnella

https://www.facebook.com/finnradio/videos/vb.249763135515729/419547681870606/?type=2&theater

 

 

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 6.8.2018 klo 13:00 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kilpirauhanen, Lääkäriliitto, Kati Myllymäki, käypähoitosuositus, PALKO, Endokrinologiyhdistys, Ville Pöntynen,

Suomi on yhdistysten ja riitelyjen luvattu maa

Tiistai 23.8.2016 klo 16.56 - Kauko Niemi

Patentti ja rekisterihallituksella on lista valmiina noin 40 000 suomalaisesta yhdistyksestä, jotka aiotaan putsata pois yhdistysrekisteristä.

Listalla on toimintansa lopettaneita, muuten vaan passiivisia yhdistyksiä, jotka eivät ole asioitaan hoitanut.

Listalla voisi hyvinkin olla myös yhdistyksiä, joiden toiminta ei aja yhteistä asiaa, vaan aiheuttavat riitoja ja pahaa mieltä.

Suomessa oli heinäkuun lopussa 138437 rekisteriin merkittyä yhdistystä. Patentti- ja rekisterihallitus määrittää, että yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisen aatteen hyväksi. Yhdistyksen aatteena voi olla yhteisen hyvän asian, ajatuksen tai vaikka harrastuksen edistäminen.

Kuinkahan moni yhdistys Suomessa toimii jalosti ja oikeaoppisesti yhteisen aatteen edistämiseksi. Yhdistysten toiminnan suuntaaminen ja hallinnointi ovat taitolaji. Kärjistäen voisi sanoa, että yhdistyksen toimintaan pitäisi pystyä puuttumaan heti, kun yksikin henkilö suuntaa tekemisiään omien mieltymystensä mukaan omaan pussiinsa.

Yrityksissä sentään taloudellinen tulos vetää nopeasti rajoja tekemisille ja sooloiluille, kun taas yhdistys on aina voittoa tavoittelematon. Vaikeasti hallinnoitava.

Toki, jos yhdistyksen säännöt ovat kovin ympäripyöreitä ja toiminnan tavoitteet epämääräisiä, niin tulkintojahan riittää. Suomessahan on parhaillaan käynnissä isoja, jopa vakavia yhdistyssotia.

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys järjesti alkuvuodesta todellisen eläinsirkuksen. Yhdistyksessä, jossa pitäisi vaalia eläinten hyvinvointia, on jo vuosikymmenen ajan tuotettu pahoinvointia maailman vaarallisemmalle eläimelle, ihmiselle. Täydellinen vallanvaihto ei onnistunut. Eikä tilanne ole vieläkään kovin rauhallinen.

Suomalaisilla caravaanareilla on menossa kolme oikeusjuttua keskinäisen sisäisen yhdistyskahinoinnin seurauksena.

Helsinki elää voimakasta pyöräilykulttuurin kasvun aikaa ja asian vauhdittamiseksi perustettu HEPO, Helsingin Polkupyöräilijöiden yhdistyksen toiminta paloi pahasti pohjaan tänä kesänä niin ikään henkilösuhteiden takia. Yhdistyksen painoarvon nostaminen on nyt iso urakka, jotta kaupungin päättäjät kuuntelisivat sitä vakavasti asiallisella korvalla.

Samaan kategoriaan kuuluu myös Facebookin kissaryhmä, vaikkei rekisteröity yhdistys olekaan. Ryhmä pistettiin kesällä jäähylle kun 17 000 jäsentä sätti toisiaan ja käytös ylitti kaikki hyvän maun rajat. Ylläpitäjiäkin uhkailtiin yksityisviesteillä. Kissa-ryhmä avattiin uudelleen, mutta meno sen kun jatkuu.

Sometutkijakin yllättyi kissavideoiden maailmasta ja tuli siihen tulokseen, ettei sellaista asiaa näytä olevankaan, josta suomalaiset eivät saisi riitoja aikaan.

Yhdessä tekemisen kulttuuri näyttää olevan edelleen heikkoa. Ja etenkin yhteiseen hyvään tähtääminen. Yhdistykset ovat tietysti helppoja paikkoja, joissa pääsee kuka tahansa pätemään ilman pätevyyttä, etenkin silloin kun toiminta on leväperäistä ja yhteinen aate kateissa.

 

2 kommenttia . Avainsanat: Yhdistys, patentti- ja rekisterihallitus, HESY, HEPO, Kissat