Olen todellinen penkkiurheilija

Perjantai 1.9.2023 klo 11.18 - Kauko Niemi

Koripallo_pieni_KN230037.jpg

 

Urheilijalla täytynee olla huikea kilpailuvietti, kun rakentaa koko elämänsä toisten voittamisen varaan ja etenkin nykyisin keinolla millä hyvänsä.

Olen koko elämäni arvostanut urheilijoita ja heidän saavutuksiaan erittäin korkealle. Olen kasvanut siinä maailmassa, missä urheilu on ollut rehtiä, reilua, hyväkuntoisten ihmisten puuhaa. Siis sellaista elämää mihin itse en ole koskaan pystynyt.

Oma kokemukseni urheilusta ja etenkin kilpailemisesta tuomittiin jo koulupoikana. Minä olin kouluaikana aina se liki viimeinen, joka valittiin joukkueeseen, kun kaikki joka tapauksessa valittiin ”paremmuusjärjestyksessä” vaikkei sitä ääneen sanottukaan.

Lapsuuden kotikylällä ei myöskään toiminut aktiivista urheiluseuraa tai porukkaa, joka olisi rakentanut pienillä kustannuksilla uutta mielikuvaa päähäni. Siis luokittelen itseni täydelliseksi penkkiurheilijaksi.

Viime vuosina arvomaailmani urheilua kohtaa on ollut kovasti laimenemaan päin. Rehti ja reilu kilpailu ei oikein täytä niitä arvoja, joita kyseisille sanoille olen sisimmissäni asettanut.

Olen myös todennut ja julistanutkin moneen kertaan, että liike on lääke. Liikettä pystyy nauttimaan ilman kilpailemistakin. Ja aivan liian paljon on niitäkin otsikoita, missä nuori urheilija on romahtanut jopa kuollut. Vaikken kuolinsyytä tiedäkään, niin liike ei ole ollut näissä tapauksissa pelastava lääke.

Edelleenkin seuraan toki urheilua, mutten sydän tykyttäen tuntitolkulla. Sydän alkaa tykyttämään, kun paljastuu millaista peliä kentillä, halleissa, stadioneilla oikein pelataan ja etenkin niiden kulisseissa.

Tuore uutinen kertoo, kuinka Ylen asiantuntijana jalkapallon MM-kisoissa marraskuussa toiminut suomalainen huipputuomari sai tv-esiintymisestään Suomen Palloliiton erotuomarivaliokunnalta perusteettoman huomautuksen, ilmenee Urheilun oikeusturvalautakunnan vastikään julkaisemasta päätöksestä.

Huipputasolla avustavana erotuomarina toimiva mies vaati, että huomautus kumotaan, minkä lisäksi hän vaati Palloliiton korvaamaan hänelle asian ajamisesta aiheutuneet kulut.

Urheilun oikeusturvalautakunta asettui erotuomarin kannalle ja päätti poistaa miehelle annetun huomautuksen.

Juuri päättyneet MM-kisat Budapestissä tuotti monta otsikkoa kilpailuita kohdanneista katastrofeista. Toki siellä seassa vilahti suomalainen mitalisti Vilma Murto. Uutisoinnin pääpaino näyttäytyi minulle kisajärjestelyjen ja säätilan ongelmissa. Tietenkin pääpaino syntyy pitkälti median valinnoista.

Kuinkas edetäänkään koripallossa Markkasen johdolla. Otteluiden tuloksia piti oikein etsiä. Entäs Heleniuksen nyrkkeilyt puhtaan vai doupattuna? Jalkapallon MM-kisat saivat katkeria kommentteja, kun ei uutisoitu ”naisten jalkapallo”. Tosin espanjalainen väkisin suutelija Luis Rubiales sai vedettyä rajan paitsi naisten käsittelyyn urheilussa, niin myös rajan naisten asemaan yleensäkin ainakin Espanjassa.

Media on osallisena myös reilun ja rehdin urheilun alasajossa muutoinkin. Ne urheilijat, joilla on tulosten saavuttamisen lisäksi tarvetta pönkittää asemaansa julkkiksena, niin se ei todellakaan ole vaikeaa. Palstatilaa löytyy vaikka jokaisesta kauppareissusta.

Rahan rooli on nykyisin myös merkittävä. Enkä puhu nyt pelkästään saudien maksamista satojen miljoonien tarjoamista vuosiansioista. Sehän on vain tätä samaan ajatusta, mitä nyt olen kirjoittanut. Puhdasta politiikkaa reilun ja rehellisen urheilun tuella. Hinnalla millä hyvänsä, kun kerran rahaa riittää. Ja kuinkas raha pyörittää Koivujen eroprosessia.

Raha näyttelee suurempaa roolia silloin, kun perhe ei pysty tarjoamaan jälkikasvulleen harrastusta, missä omilla valinnoillaan pystyisi kehittymään sekä henkisesti että fyysisesti.

Olen antanut itseni ymmärtää, että urheilun perushyvyys on kärsimässä muidenkin kuin minun mielessä. Tai ainakin kilpaurheilun asema on kovasti hiipumassa ja jopa politisoitumassa. Me penkkiurheilijatkin menetämme kiinnostuksen, jos ei synny oikeita tuloksia ilman kepulikonsteja. Rahamme ohjautuvat muualle kuin urheilun tukemiseen.

 

Tämä on kuutavissa ääniversiona FinnRdio.fm kanavalla 4.9.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Hakan outo tilasto hämmentää

Viivi Lehikoinen teki väärän valinnan

Pakkosuutelukohu

Ratkaiseeko raha

Vanhemmat huolissaan joukkuepelien epätasa-arvosta

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: FinnRadio.fm, urheilu, kilpailu, rehti, reilu, doping, liike on lääke, Vilma Murto, MM-kilpailut,

Liiallinen kilpailuvietti pilaa rehdin ja terveellisen urheilun

Torstai 9.2.2023 klo 12.12 - Kauko Niemi

olympia.jpg

 

Monet Iranin urheilijat ovat vaatineet viime kuukausina loppua hallinnon harjoittamalle sorrolle. Se on käynyt heille kalliiksi.

Olympia-aate rypee niin syvällä, eikä jalkapallojohtajien hattuun tullut yhtään sulkaa Qatarissa – pikemminkin päinvastoin.

Niin reilua ja rehtiä urheilulajia ei ole olemassakaan, että venäläiset urheilijat mahtuisivat tällä hetkellä mukaan.

Fitnessistä on tullut suomalaisen urheilun häpeäpilkku. Lajin parissa vallitsee synkkä doping- ja huumeongelma, josta kaikki lajin sisällä tietävät, mutta josta kukaan ei puhu.

Riikka Smolander-Slotte Ylestä on ehdolla journalistipalkinnon saajaksi Vuoden juttu -kategoriassa jutuillaan rytmisen voimistelun epäasiallisesta urheilukulttuurista.

Sveitsiläinen Andreas Küttel on nyt avannut mäkihypyn sisäpiirihuijauksista. Maailmanmestari muun muassa paljastaa, että on juniorivuosinaan suihkuttanut hyppypukuaan hiussprayllä, jotta ilma läpäisisi sen mahdollisimman huonosti ja hypyt kantaisivat pidemmälle.

 

Tällaisia uutisia urheilusta on saanut viime päivinä lukea. Ettei vaan urheilusivuilla olisi näitä uutisia enemmän kuin tulosuutisia. Ja kokonaan oman ryhmän muodostavat tyrkkyurheilijat. He pyrkivät ja pääsevät julkisuuteen ottamatta ainuttakaan kilpa-askelta, kuka lemmikillään, kuka vaatteillaan ja ties millä tempuilla.

Monet urheilijat varsin hyvin tiedostavat asemansa suosittuina ja seurattuina ihmisinä. He ovat käyttäneet asemaansa ja toimineet kansan äänenä vastustaessaan sortoa ja muita vääryyksiä vastaan. Toisaalta Qatar oli esimerkki, jossa rahalla pyrittiin ostamaan kultaa ja kunniaa. Tosin tässä tapauksessa vallanpesu epäonnistui pahasti.

Tokion olympialaisissa venäläiset urheilijat voittivat 71 mitalia, niistä 45 meni urheilijoille, joiden seura on Central Sports Club of the Russian Army. Ovatko mitalistit nyt hakemassa kultaa ja kunniaa Ukrainassa?

Ihmisoikeusjärjestöt ovat tosiaan raportoineet Iranin mielenosoittajien teloituksista, mielivaltaisista vangitsemisista ja kidutuksista. Julkisuuteen on tullut myös lista useista nuorista urheilijoista, jotka ovat teloitettu kerrottuaan mielipiteensä liian selkokielellä.

Itse en ole koskaan ollut himourheilija, enkä minkään joukkueen himo kannattaja, eikä intohimoni pysty estään pohdintaani kilpaurheilun tulevaisuudesta. Toki jo koulupoikana kävin KPL:n pesäpallo-otteluissa. Katsellut livenä ja telkkarista monenlaista urheilua tuntitolkulla ja ollut oikein tyytyväinen suomalaisten voitoista.

Kaiken voittokiihkoni puutteen syynä lienee se, että minulla on niin tavattoman heikko kilpailuvietti. Kävin kyllä pikkupoikana kulttuurikilpailuissa laulamassa, vaikka tiesin aina etukäteen, etten koskaan voita, en ainakaan jos naapurikylän Esko Airikka on mukana kilpailussa. Minulla on kohta miljoona valokuvaa kovalevyillä, mutta kertaakaan en ole osallistunut minkäänlaisiin kuvakilpailuihin. Sen sijaan ”kuvanäyttely” minulla on somessa liki jokaisena päivänä.

Kilpailuviettiä kasvatetaan jopa koiramaailmassa. Kennelliitto kilpailuttaa koiria pitkälti ulkonäön mukaan, joka sitten vaikuttaa suoraan pentujen hintaan. Koiran ja ihmisen välinen suhde on kaikkea muuta kuin oikea säkäkorkeus. Kilpailuvietti on istutettu tässä tapauksessa aivan väärään paikkaan.

Kilpailuvietti on ylivirittynyt silloin kun viekkaudella ja vääryydellä ja hinnalla millä hyvänsä pitää voittaa. Ja tämähän vielä kertautuu, kun kilpailijan hallitsematonta kilpailuviettiä boostaa hänen valmentajansa ylikehittynyt kilpailuvietti.

Ollaanko pian siinä tilanteessa, että reippaan, terveellisen ja rehdin maineessa oleva urheilu alkaa menettämään vaarallisella tavalla arvostustaan. Olympiarenkaat alkavat rapistumaan. Urheilu alkaa menettämään paitsi kannattajiaan, mutta pahimmassa tapauksessa rahoittajiaan. Haluaako yksikään yritys kehittää mainettaan vilpillisessä riitapesässä. Mites se meneekään kiekkojoukkue Jokereiden kanssa parhaillaan.

Urheilun sponsorointi ei missään tapauksessa ole hyväntekeväisyyttä. Kyllä siinäkin mitataan rahalle saatavaa hyötyä ja viimekädessä myös mainehaittaa.

Nykyisessä viestintäkehityksessä kulissipeli ei yksinkertaisesti pysy enää piilossa. Iranin ja Qatarin sekä Olympiakomitean esimerkit osoittavat, ettei urheilua pystytä enää käyttämään propagandakoneistojen työvälineenä.

Kyseessä on tämän hetken toivottavasti hidas, mutta vääjäämätön trendi, jota voi olla jopa vaikeaa edes pysäyttää, saati käyttää urheilua rakentavana, terveellisenä yhteistyön voimavarana.

 

 

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 12.2.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

Lisää aiheesta:

Lista Iranin urheilijoiden kohtaloista on pysäyttävää luettavaa

Saudi-Arabia tarjoutui maksamaan kahden muun isäntä­maan kulut, jotta se saisi 2030 MM-kisat

Mestarisuosikki jälleen talousongelmissa? Valioliiga tiputti tylyn tiedotteen

Räppäri Westin ja Adidaksen sopimuksen purku pudottaa Adidaksen myyntiä noin 1,2 miljardia

 

 

 

 

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: Finnradio.fm, kilpailuvietti, Rikka Smolander-Slotte, Iran, Qater, jalkapallo, doping, venäjän urheilijat, Esko Airikka, kilpailu, sponsorointi,

Kilpailuviettini on pettynyt urheiluun

Perjantai 2.9.2022 klo 11.59 - Kauko Niemi

2400kake.jpg

 Olenhan minäkin toki ajanut fillarilla Helsingistä Venetsiaan ja juossut ensimmäisen maratonini kolmen päivän varoitusajalla ilman kilpailua

Onkohan sellaista päivää, ettei uutisissa olisi jotakin urheilullista katastrofia. Viime aikoina ryöpytyksessä ovat olleet naisleijonat.

Eikä se suinkaan ole pelkästään joku kilpaileva joukkue. Suomen Olympiakomitean sekoilut olivat ja lienee ovat edelleen selvittämistä vailla ja jääkiekkojoukkue Jokereiden peliä pelataan enemmän kulissien takana kuin jäällä.

Moni muistaa Lahden doping-käryt ja sadat yksittäiset doping-käryt sen jälkeenkin. Kilpailukuntoa pitää virittää keinolla millä hyvänsä, vaikka tuottaisi pidemmällä aikajaksolla elimistölle mitä tahansa ongelmia.

Norjassa on parhaillaan suuria ongelmia, koska Norjan laki estää 15–18-vuotiaiden urheilijoiden dopingtestaamisen ilman heidän vanhempiensa lupaa.  Norja ei tämän myötä täytä kansainvälisen antidopingkoodiston vaatimuksia ja doping-kierteet alkavat jo varhaisteini-iässä.

Urheilu ja lajit, jossa raha liikkuu enemmän ovat myös alttiita selvemmin dopingille ja muille välistävedoille. Eri maissa kulttuuri taustasta johtuen lajit vaihtelevat. Myös vedonlyönnin vilpit ja järjestetyt ottelut ja rahastaminen ei ole vierasta sekään.

No viimeaikaisista urheilu-uutisista löytyy toki positiivisiakin asioita. Wilma Murto olisi voinut tyytyä tuulettamaan varmaa kultamitaliaan jo silloin, kun rima keikkui mitoissa 480. Huippu-urheilijan kilpailuvietti hannasi kuitenkin vastaan: miksei kokeilla vielä 485:ttä, kun kerran kulki? Ja yli meni, niin että heilahti!

Itse en ole koskaan ollut urheilun sisäpiirissä ja siksi tämäkin blogi on pelkkää ulkopuolista ihmettelyä. Minä olin koulussakin se, joka viimeksi valittiin joukkueeseen, kun kaikkien piti olla urheilutunnilla kuitenkin joukkueessa. Siis minun kilpailuviettini ei herätä ketään eikä mitään. Paljon mukavampaa on olla tasavertoinen muiden kanssa. Ja joukkuelajeista ainoa, missä olen ollut pitkään aktiivinen, on kuorolaulu. Siellä kun ei kilpailtu yksilöllisesti kuka vetää korkeimmalta ja kuka kovimmalla volyymilla.

Erittäin ristiriitaisia ajatuksia herättää omassa ajattelussa se, että olen aina pitänyt ja arvostanut urheilua kategoriassa – reipas, reilu, terveellinen ja yhteiskykyä kasvattava.

Näin ei sittenkään taida olla. Doping-käry Suomessa haulla Google antaa liki 16000 vastausta. Kun haet urheilun riita, niin saat luettavaksesi 1,8 miljoonaa Suomenkielistä juttua.

Silloin kun kilpailuvietti ei ole hallinnassa, tapahtuu pahoja. Tämä koskee sekä kilpailijoita, vanhempia, valmentajia että joukkuejohtajia ja urheilun hallinnointia ja rahoitusta. Kilpailuvietin raja on hiuksen hieno, missä se alkaa kääntyä tekijöitään vastaan.

Mielikuvani urheilusta on ollut siis täysin vinksallaan. Sitä huolestuttavampi tilanne on mitä nuoremmissa porukoissa ylitetään kilpailuvietin terve haamuraja. Rajan pitäisi tulla vastaan silloin, kun häviäminen jossakin jättää pahan mielen pitkäksi aikaa.

Urheilu ja etenkin kilpaurheilu herättää suuria tunteita. Urheilu ja seuratoiminta ovatkin otollisia paikkoja riitojen syntymiselle. Ristiriitatilanteita aiheuttavat esimerkiksi erilaiset näkemykset arvokilpailuihin pääsystä tai jäsenyyteen liittyvissä asioissa sekä sopimusrikkomukset. Tällaisia tapauksia varten on oikein jouduttu perustamaan oma oikeusturvalautakunta.

Kilpaileminen on persoona- ja temperamenttikohtainen kysymys, sanoo Kilpailu- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, KIHU:n urheilupsykologi Niilo Konttinen Ylen haastattelussa.

Hänen mukaan jo lapsista huomaa, että toiset lapset ovat jopa pieninä hyvin kilpailuhenkisiä ja kilpailevat lähes kaikesta mahdollisesta. Toiset sen sijaan suhtautuvat huomattavasti rauhallisemmin tämmöisiin tilanteisiin. Kilpailuhalun takana voi olla myös persoonallisuuden piirre, elämyshakuisuus. Kilpailemisen kautta me saamme erilaisia elämyksiä. Toisille se on tärkeämpää kuin toisille.

Vanhempien vastuu korostuu tässäkin tapauksessa. Lasten vanhemmat saattavat olla kilpailuhenkisempiä kuin lapsi itse ja silloin lasta viedään. Vippaskeinot nuorilla saattavat syntyä ei pelkästään valmentajien johdatuksella vaan todellakin vanhempien halusta "tukea" lapsen menestystä rikkauksiin ja vaurastumista ja kunniaa perheelle.

Ehkä minun arvostusasteikko urheilua kohtaan laskee muutaman pykälän. Keskityn enemmänkin kilpailemaan itseni kanssa omilla tavoitteillani. Tässäkin toki voi mennä täysin harhaan, jos omien tavoitteiden lähtökohtana on hakea muiden kunnioitusta ja arvostusta. Oma ja terve kilpailuvietti tuottaa vain sisäistä tyytyväisyyttä ja tasapainoa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavilla 5.9.2022 alkaen

 

Lisää aiheesta:

 

En pelkää, että urheilu loppuu

Jokerit ei pääse SM-liigaan

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, kilpailuvietti, urheilu, doping,

Haalistuneet olympiarenkaat

Sunnuntai 20.2.2022 klo 8.04 - Kauko Niemi

Opympiarenkaat.jpg

Tällä kerralla Pekingin kisoissa en yltänyt minkään tasoiseen olympiahuumaan. Enkä ole juurikaan kuullut kavereidenkaan hehkutuksia. Mikään intohimoinen penkkiurheilija en toki ole muutenkaan heikohkon kilpailuviettini takia. Pekingin olympialaisissa kilpailtiinkin kolmessa kategoriassa – talviurheilussa, Kiinan ihmisoikeuksissa ja median hömppäuutisissa.

Oman ongelmansa muodostaa myös oma laiskuuteni etsiä sellaisia sopivia kanavia katsella tai kuunnella kisoja ilman että pitäisi istua sohvaperunana ja tuijottaa jotakin tv-kanavaa siis siitä televisiovastaanottimesta. Kuten edellisessä blogissani jo valistinkin, niin Yle ja maikkari ovat evänneet minulta suorat lähetykset netissä. Minun tietokoneiden asetukset kun eivät ole heidän kanssaan yhteensopivia.

Yle jakoi Pekingin olympialaisten mediaoikeudet Suomessa Discovery Finlandin kanssa. Discovery esittää kisoista yksinoikeudella jääkiekkoa televisiossa ja digikanavissa. Siis radiosta sai kuunnella jos kiinnosti.

Olen sataprosenttisesti sitä mieltä, että liike on lääke. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei olympialiike ole oikein minkäänlainen lääke oikein mihinkään.

* * *

Uiguurit ovat Kiinan Xinjiangissa ja Keski-Aasian valtioissa asuva kansa, josta on viime vuosina luettu paljon ikäviä uutisia. Islaminuskoisia uiguureja on lähetetty Kiinassa vankileireille “uudelleenkoulutettavaksi”, heidän sananvapauttaan ja vapaata liikkuvuuttaan on rajoitettu ja tärkeitä kulttuurisia paikkoja tuhottu. Kiinan tavoite vaikuttaa Amnestyn mukaan olevan se, että uiguurit hylkäisivät uskontonsa ja kulttuurinsa.

* * *

Aloitin jo ennen kisoja kuuntelemaan äänikirjaa – Totaalinen poliisivaltio, tutkimusmatka Kiinan valvontakoneiston uumeniin. Kirja luo niin häijyjä tunteita, että se piti keskeyttää jatkuvasti. Mielipaha ja verenpaineeni kohosivat liikaa. Voidaanko ihmisiä oikeasti käsitellä tuolla tavalla.

Korona on tarjonnut sekä olympialaisten järjestäjille ja mitä todennäköisemmin koko Kiinalle erinomaisen syyn kaiken kattavaan kuplautumiseen, seurantaan ja erittäin kapeisiin näkökulmiin.

Kisojen avajaiset näytettiin ainakin kahtena eri versiona. Kansainvälinen versio oli erilainen kuin kiinalaisille näytetty super-versio suurine johtajineen. Toisaalta poliittinen paine kisojen isäntämaata kohtaan on saanut pääsponsorit vähentämään olympialaisiin liittyvää näkyvyyttään länsimaissa.

Venäjän ja Ukrainan jännite ei myöskään ole jäänyt paitsioon. Ukrainalainen Skeleton-kelkkailija Vladyslav Heraskevych kohautti, kun mies näytti laskunsa jälkeen tv-kameroille kylttiä, jossa lukee ”Ei sotaa Ukrainassa”. Sääntöjen mukaan urheilijat eivät saa antaa poliittisia lausuntoja olympialaisissa.

Kaikkiin kisoihin kuuluvat dopingkohut eivät jääneet vaisuiksi tälläkään kertaa kun vaikkapa 15-vuotiaan, venäjäläisen taiturin testeistä löytyi kolmenlaista sydänlääkettä. Tapauksessa on keskusteltu ja tullaan vielä pitkään keskustelemaan moraalista. Tiesikö tämä lapsi, mitä isoisän juomalasissa oikeasti on ollut. Kaiken kaikkiaan dopingtulkinnat ovat hämmentäviä. Taitoluistelijat selvittäköön lapsiurheilijoiden aseman ja koko lajin pelisäännöt ihan alusta asti uudelleen ilman venäläistä asiantuntijuutta.

Kaiken tämän politisoinnin ja varsinaisen urheilun väliin mahtuu sitten melkoinen määrä media-hömppää. Tähän toki osasyynä on kiinalaisittain terästetty koronakupla, ettei urheilijoita olla päästy henkilökohtaisesti haastattelemaan tiukkojen eristystoimien takia.

Kaiken maailman somepäivityksistä revitään lööppejä ja otsikoita ilman että pystyttäisiin tarkistamaan taustoja.

* *  *

Jasmi Joensuun kämppään sataa vedet sisään: ”Luulin, että reissussa ei voi mennä enempää pieleen”

Huomasitko tätä tv:ssä? Suomalaistähden pinna paloi täysin – näin hän selittää raivokohtaustaan

Ruotsalaistoimittaja vihjaili huijauksesta naisten hiihdossa – venäläistähti latasi: ”Miksi et vaadi alusvaatteitani tarkastettavaksi?”

William Poromaa kertoi Aftonbladetille, että elämä olympiakylässä on kaukana lemmenlomasta.

* * *

Toki olympialaisissa on myös kilpailtu ja suomalaisittain oikein hyvällä menestyksellä. Mitaleja ennakoitua enemmän. Näiden kisojen suomalaissankariksi nousi ehdottomasti Iivo Niskanen kolmella mitalillaan, vaikka jättikin kisat ikään kuin kesken. Suomi voitti Pekingin kisoista kahdeksan mitalia. Jääkiekon naisleijonillekin pronssia, vaikka kuukauden verran markkinoitiin täyttä fiaskoa. Miesten jääkiekkokullasta puhettakaan.

Iivolle menee irtopisteet myös hänen käyttäytymisestään omine tunteineen ja omine esiintymisineen, jotka ovat olleet tyylikästä katsottavaa ja jopa uskottavaa. Ensimmäisen pronssin jälkeen Iivoa haukuttiin vaitonaiseksi, mutta jos tunne oli se mikä oli, niin miksi pitäisi näytellä yhtään mitään.

Pekingin olympialaiset piti olla Kiinan imagon kasvattaja, mutta nyt paistoi niin pahasti ja rumasti läpi, ettei mielikuvaa hevin paikata millään tempuilla. Olympiarenkaat haalistuivat melkoisesti.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 21.2.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Lisää aiheesta:

Analyysi: Kylmää jauhelihakastiketta "ydinvoimalan" varjossa – Pekingin kisoista jäi hapan jälkimaku, joka liittyy ihmisoikeuksiin vain hatarasti

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Peking, olympialaiset, Uigurit, Kiina, Totaalinen poliisivaltio, doping,

Koira-doping: kaikki sen tietävät, kukaan ei oikeasti puutu

Tiistai 23.10.2012 klo 13.50 - Kauko Niemi

Eilen illalla A-studio raapaisi koira-dopinkia, muttei valitettavasti päässyt tälläkään kertaa pintaa syvemmälle.

Eniten ohjelmassa huolestutti Kennelliiton hallituksen puheenjohtajan Helena Sunin vähättelevä asenne. ”Suomessa se ei ole laajamittainen ongelma.” Tarkoittaako Suni tosiaan sitä, ettei siihen pidä kajota, ennen kuin kaikki käyttävät mitä erilaisimpia vilunkikonsteja saadakseen koirilleen menestystä = itselleen.

Tämä ajattelumalli tarkoittaisi, ettei se nyt niin nokonnuukaa ole jos joku vähän douppaa olympialaisissa tai muissa kisoissa, kun kaikki eivät kuitenkaan.

Eläinlääkäri Milla Männistö sanoo samassa ohjelmassa, että koirien hengitysteitä availlaan leikkauksilla ja hampaita oiotaan, mutta ne tehdään vain lääketieteellisin perustein. Lääkärin näkökulma on lääketieteellinen vaikka omistajan näkökulma on oma menestyminen. Kenelläkään ei siis ole pahaa oloa paitsi koiralla. Eikö tällaisten koirien lisääntyminen pitäisi kaiken järjen mukaan kieltää?

Käyttötarkoitusjalostamisen voi vielä ymmärtää, mutta ulkomuotojalostus ajaa koko koiramaailman sivuraiteille. A-studion ulkomuototuomari ei kovin vakuuttavaa kuvaa luonut. Kepulikonsteja on vaikea huomata; milloin turkkia on värjätty tai milloin ylivilkkaalle koiralle on syötetty ennen kehää rauhoittavia.

Liian tarkka ulkomuototuomari menettää ”asiakkaitaan” ja tieto tuomarista, joka huomaa liian tarkkaan hampaiden kirurgiset toimenpiteet, leviää koirapiireissä nopeasti. Entä jos ryhdyttäisiin miettimään käytäntöä, ettei näyttelyn tuomareita ilmoitettaisikaan ennakkoon.

Ylen verkkosivuilla olleen tiiseri-jutun kymmenissä kommenteissa ei tähän mennessä ole ainuttakaan nykymenon puolustajaa. Nykyistä ulkomuotojalostusta pidetään koiranäyttelyiden tuotoksena ja ennen kaikkea ihmisten turhamaisuutena eläinten kustannuksella.

Suomessa järjestetään joka vuosi lähes 300 koiranäyttelyä, joissa käy noin 163 000 koiraa ja 400 000 ihmistä. Näyttelyillä rahoitetaan erilaisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaa ja ruokitaan ihmisten kilpailuviettiä sekä luodaan pentubisnekselle hinnoittelupohja.

Katso koko juttu

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: doping, ruskeakarvaisia valheita, koira, jalostus, koiranäyttely