Keskiviikko 3.12.2014 klo 13.36 - Kauko Niemi
Patikoinnissa tarvitaan hyvin tukevat jalkineet. Juoksussa tarvitaan hyvä joustavuus. Ja aina tarvitaan jalalle sellainen ja sellainen tuki. Näihin myyntiväittämiin uskoin ja hain jaloilleni tukevaa alustaa. Loppujen lopuksi ryhdyin käyttämään Footbalance pohjallisia.
Pohjalliset muokataan omien jalkojen mukaan. Paitsi jos jalat ovat jo entuudestaan väärässä asennossa, niin pohjalliset pitävät ne jämäkästi väärässä asennossa jatkossakin. Ja minun tapauksessani jatkuvasti.
Tästä seurasi, että jalat ”pääsivät surkastumaan”, kun eivät liikkuneet tarpeeksi ja jalkapohjien lihakset eivät saaneet tarpeeksi treeniä.
Pian, noin 2-3 vuoden kuluessa, alkoivat jalat väsymään jo alle 15 km kävelylenkeillä. Sitten riitti jo 5-10 km kävely, kun jalkapohjat alkoivat huutamaan hoosiannaa.
Ihmiskeho on vain tuotekehittelijöitä viisaampi sekä hyvässä että pahassa. Toiminta, jota keho ei koe tarvitsevansa, niin se alkaa surkastua pois. Kenkien tuottama mielihyvä kääntyy ajan mittaan jalkojen pahoinvoinniksi.
Jalat ja etenkin jalkapohjat tarvitsevat jatkuvasti luonnollista treeniä pysyäkseen oikeassa kuosissa ja välittääkseen kaiken tarvittavan tasapaino- ja muun informaation hermoratoja pitkin koko keholle.
Jalkaterän alueella voi esiintyä yli 2000 erilaista ongelmaa, häiriötä tai epänormaalia tilaa. Ongelmat liittyvät usein jalkaterän monimutkaiseen rakenteeseen sekä toimintaan. Jalkaterän kuormituksen määrää kuvaa se, että ihminen ottaa päivässä keskimäärin 8000 askelta ja kävelee elämänsä aikana noin 100 000 kilometriä.
Jaloissa on kaikkiaan 26 luuta, 33 niveltä ja yli sata lihasta ja jännettä. Ihmisen hermoista 70 prosenttia päättyy jalkoihin ja käsiin. Ei ole samantekevää millaista kuntoutusta ja ylläpitoa jalkineet tarjoavat.
Tässä jutussa ei oteta kantaa lainkaan siihen mitä muotioikut tuovat tullessaan, vaan että hyvää tarkoittava kenkäkehitys ajaakin mitä erilaisimpiin jalkaongelmiin.
Ihmisen jalkaterän, joka bioteknisesti on ainutlaatuinen taidonnäyte, kehittyminen ja sen seurauksena meille ominaisen kävelytyylin muotoutuminen kestivät noin neljä miljoonaa vuotta. Muutamassa tuhannessa vuodessa tekniikan kehitys on vääristänyt luonnollisen kävelytyylin muuttamalla sitä ulkoisilla välineillä, jalkineilla.
Maratonille ei silti ole syytä lähteä paljain jaloin, mutta juoksutossujen ja muiden runsaasti joustettujen kenkien jatkuva käyttö opettaa jalat väärille tavoille. Jalkojen luonnolliselle liikkuvuudelle on luotava sopivat ja jatkuvat edellytykset. Mitään jalkinetta ei pitäisi käyttää jatkuvasti, on minun käytännön kokemukseni.
Korostan, että kokemukseni ei ole tieteellisesti todistettu totuus, vaan oma, useamman vuoden kestänyt ihmiskoe. Omia kokemuksiani olen kyllä testannut keskustelemalla usean eri ammattilaisen kanssa. Kukaan heistä ei ole tyrmännyt kokemuksiani.
Nyt olen käyttänyt vajaan vuoden erilaisia jalkineita, erilaisia pohjallisia lähtökohtana, että jalat saavat erilaista treeniä ja sitä kautta luonnollista vahvistusta. Olen käyttänyt erittäin paljon suomalaisia Feelmaxin paljasjalkakenkiä, joita jo nyt pystyn käyttämään myös metsälenkeillä. Niin paljon jalat ovat jo vahvistuneet näiden kuukausien aikana.
Feelmax on vienyt asian niin pitkälle, että sen kevytjalkineessa ei ole oikeastaan mitään muuta eroa paljain jaloin kävelyyn kuin suoja lasinsiruja vastaan.
Tärkeää on myös jalkapohjan tuntoaistimusta välittävä ominaisuus pysyisi mahdollisimman luonnollisena, jolloin liikkuja tunnistaa alustan pintojen ja muotojen muutokset erittäin herkästi ja tuntemukset välittyvät jalkaterän kautta muualle kehoon ja aina aivoihin asti.
Avojaloin liikkuminen parantaa jalkaterän asentotuntoa sekä herkkyyttä. Näin jalkaterä toimii tehokkaasti, sille luonteenomaisella tavalla. Se vahvistaa jalkaterän tukirakenteita, erityisesti lihaksia ja nivelsiteitä. Tuntoaistimuksen herkistyessä ja toimiessa tehokkaasti, paranee alustalta tulevan iskun voimakkuuden arviointi.
Kehon suojamekanismit toimivat luontaisella tavalla, alentaen siten jalkaterään ja alaraajaan kohdistuvia kuormituksia.
Verrattuna ihokarvojen peittämään reiden ihoon, karvaton jalkapohjan iho kestää keskimäärin 600 prosenttia suurempia hiertäviä kuormitusvoimia ennen kipukynnyksen ylittymistä. On arvioitu, että jalkapohjan iho on hyvin suojattu hiertäviltä vammoilta juuri sen herkän tuntoaistimuksen ansiosta.
Viime aikoina huippu-urheilijat ovat pohtineet kateellisena afrikkalaisten juoksijoiden erinomaista menestystä. Kenialaiset ovat tottuneet liikkumaan paljain jaloin ja huippujuoksijat myös harjoittelevat paljain jaloin.
Varsinaisia tutkimuksia ei ole tehty, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että heidän jalkojen kunto ja koordinaatio korvienväliin toimii paremmin kuin länsimaisella tossukansalla.
Seuraavaksi otan ohjelmaan jalkaterien treenaamisen muutoinkin kun erilaisilla jalkineilla.
