Muutos - pieni vai suuri, nopea vai hidas

Lauantai 5.12.2020 klo 13.31 - Kauko Niemi

19B_Linja_KF5A0800.jpg

 

Tunnistat varmasti sen tilanteen, kun Facebook on tehnyt sinulta kysymättä muutoksen palvelun käytöstä. Koneeltasi kuuluu ääneen kiroamista – mitä helvettiä ne taas ovat menneet tekemään. Miksi taas pitää muuttaa ja häiritä käyttäjiä. Kuitenkin viikon kuluttua huomaat, että tämähän olikin hyvä muutos

Menet ruokakauppaasi ja siellä on myllätty hyllyjä uuteen uskoon. Maski pullottaen, otsa punaisena paahdat henkilökunnan luo ja uhoat mihinkähän ihmeeseen olette piilottaneet taatelit. Nehän ovat aina olleet tuossa hyllyn päässä.

Ajat töihin autollasi ahdasta katua pitkin, jota ole käyttänyt viimeiset viisi vuotta. Melko lähelle on rakennettu uusi väljempi katu, joka rikkoisi rutiinisi. Ja onhan siellä tehokas liikenteen seuranta ja nopeuskameratkin häiritsemässä ja sekoittamassa.

Tuntuu niin turvallisen tutulta, kun radion soittolista toistaa lempibiisejäsi tuon tuostakin. Joululaulutkin kilisevät taas samalla tavalla kuin viimeiset 50 vuotta. Ei kyllästytä, kun on vuoden huili välissä. Spotyfy rakentaa sinulle tutun turvalliset listat.

Taas on aika miettiä jokavuotista uuden vuoden lupausta. Olenhan minäkin aina tehnyt ja koskaan en ole pystynyt toteuttamaan muutosta. Tipaton tammikuu on monelle aivan liian suuri elämänmuutos hetkellisesti.

Sitten kun olet rutiinien orja. Rutiini toki vapauttaa mielen päätöksenteosta ja suunnittelusta: ei tarvitse miettiä jokaista askelta tietyn asian tekemisessä, koska tekee sen aina samalla tavalla samassa tilanteessa. Tuttua ja turvallista jopa helppoa arkielämää päivästä toiseen.

Netti on täynnä ohjeita ja koulutusta, kuinka teet asioista rutiineja ja toisaalta kuinka pääset eroon rutiineista. Mitä nopeammassa aikataulussa muutos suuntaan tai toiseen pitäisi tehdä sitä suurempaa tuskaa se tuottaa ihmispoloiselle. Emme pystykään elämään niin sanottua normaalia elämää. Mikä sitten onkaan normaalia kenellekin.

Pienessä mittakaavassa järkyttävän nopeita muutoksia tapahtuu jatkuvasti, joihin rutinoituneen ihmisen on tavattoman vaikea sopeutua – äkilliset sairaudet, onnettomuudet.

Laajassa mittakaavassa olemme tänä vuonna nähneet ja kokeneet koronan myötä kuinka sopeutumaton ihminen yhtenä lajina on luonnon muutosten edessä. Kaipaamme ja hoemme paluuta normaaliin. Olemme kykenemättömiä muuttumaan ja muuttamaan käyttäytymistämme edes vuoden aikajänteellä.

Tällä hetkellä asiantuntijat kertovat, kuinka elämä muuttuu koronarokotteen myötä: Pikapaluuta entiseen ei näköpiirissä - pitäisikö olla?

Pakotettuna olemme ottaneet käyttöön uutta tekniikkaa, oppineet uusia työtapoja, huomanneet ettei tarvita niin paljon kalliita toimistotiloja. Etäopetus tuli jäädäkseen. Mutta miksei ilman pakkoa – koska emme halua muuttua. Tai emme viitsi muuttua.

Pian puhuu myös raha. Terveydenhuollon kustannuksissa tulee väistämättä raja vastaan jossain vaiheessa, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki. Pandemian hoitamiseksi oli nyt otettava velkaa, mutta niin tuskin voidaan tehdä joka vuosi seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Ehkä ihmisrodun pitää ottaa uusi kurssi myös ilmastonmuutoksen suhteen. Nythän keskusteluissa pyöritään vain kuinka ihmisten pitää hillitä ilmastonmuutosta muuttamalla toimintaansa

Entä jos lähtökohtana olisikin, että ilmasto muuttuu joka tapauksessa. Ihminen ei näet pysty hallitsemaan, määräämään tai ohjaamaan luontoa. Ihminen on vain pieni osa luonnon kokonaisuutta ja monimuotoisuutta siinä missä korona-viruksetkin.

Ja nyt haettaisiin muutosta, kuinka eletään jatkuvissa myrskyissä ja tulvissa, kun joudutaan kaikki toiminta pistämään aina joksikin aikaa pakettiin. Kuinka toimitaan lapin bisneksen kanssa, kun hiihtäminen ja laskettelu loppuu. Kuinka kaavoitetaan ja korjataan, kun merenpinta on pysyvästi reilun metrin nykyistä korkeammalla. Mitä syödään, kun pölyttäjät käy vähiin ja luonnon ruoka hupenee.

Suuria muutoksia, joihin ihmisen tekeminen ei riitä, vaan niihin on sopeuduttava.

Ja vaikkei tämä skenaario toteutuisi, niin aina löytyy myös niitä ihmisiä, joille muutos on mahdollisuus. Uusi sauma nähdä asioita uudella tavalla ja irtautua vanhasta. Kannattaa treenata.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 7.12.2020 ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, muutos, korona-virus, ilmastomuutos,

Nyt on pöhinää kaikille

Perjantai 13.3.2020 klo 12.27 - Kauko Niemi

Tällä hetkellä maailmasta ei puutu pöhinää. Mitä se pöhinä sitten tarkoittaakaan missäkin tilanteessa? Vuoden 2013 eittämätön muotisana oli pöhinä. Sitä markkinoitiin jonkinmoisena ikään kuin hyveenä, että nyt kyllä tapahtuu.

Sittemmin on osoittautunut, että pöhinästä on ollut myös paljon haittaa, kun on vain pöhisty ilman todellista kytköstä itse toimintaan. Itse miettisin useamman kerran tämän sanan käyttöä asiallisissa tilanteissa.

Mitä pöhinä sitten on? Se on varsin tunnettu termi amfetamiinin ympärillä. Kuinka moni haluaa oikeesti pöhistä ja rakentaa toiminnallisia kytköksiä huumeisiin?

Sanakirja kertoo pöhinän olevan yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää. Kuinka monen yrityksen arvoihin halutaan liitettävän pöhinän alkuperäisiä merkityksiä.

Tämän blogini lopuksi paljastan mitä ja miten voi menestyä täysin ilman pöhinää.

 

Suurin pöhinä ilman muuta tänään ja jopa kuukausien ajan käydään korona-viruksen ympärillä. Ainoa varma asia on viruksen Suomenkin valloitus ja se jälkeen jälkiviisastelu mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä jättää tekemättä.

Koronan tauksessa täyttyvät monet määritelmät pöhinästä kuten yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää. Päämäärättömyys toki johtuu, ettei maailmassa ole ainuttakaan asiantuntijaa, joka pystyisi satasella sanomaan mistä on kyse ja kuinka korona käyttäytyy.

Kriisiviestinnän asiantutija Katleena Kortesuo luonnehtii osuvasti Ei oon totta palstallaan, että Suomi elää johtamistyhjiössä. Kukaan ei ota johtajuutta, vaan kaikki vilkuilevat toisiinsa. Jospa joku muu tekisi ratkaisuja? Ratkaisuja odotellessa

Suomi pohtii, Suomi selvittää, Suomi pitää yhteyttä, Suomi perustaa työryhmän. Suomi pöhisee.

Maailmalla olisi kuitenkin käytännön esimerkkejä, ei taudin nujertamisesta vaan sen leviämisen estämisestä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Hong Kong. Siellä on 110 todettua tapausta. Kuitenkin Suomen pääkaupunkiseudun  kokoisella alueella asuu 7,4 miljoonaa ihmistä.

Rajoitukset tulivat välittömästi voimaan. Hengitysmaskit ilmestyivät heti kasvoille ja ihmiset ymmärsivät mitä tässä pöhinässä pitää tehdä.

Korona-pöhinän postiivinen ilmentymä on vuodesta 1944 lähtien tuotannossa oleva korona-peli. Keski-Suomalainen valmistaja sanoo, että kaikki päivällä valmistetut korona-laudat ja -nappulat ovat illalla myyty. Kysyntä on nyt niin kovaa kun sattui joutumaan pöhinän keskelle.

 

Toinen iso pöhinä viime aikoina on ollut Euroviisut. Jos en olisi tiennyt lehtiä lukiessani ja somea selatessa mistä on kyse, en oikein mistään olisi tajunnut, että kirjoittelu koski yhtä ja samaa tapahtumaa. Niin olivat arviot äärilaidasta toiseen.

Kaikki kirjoittelu täytti pöhinän määritykset erittäin hyvin - yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää.

No päämääränä on tietysti Euroviisujen voitto, mutta mitä on silloin oikeasti voitetaan. Pöhinästä päätellen kukaan ei oikein tiedä onko voitettu musiikkikilpailu, ulkonäkökilpailu, show-kilpailu, perinne-kilpailu, artisti-kilpailu, byro/lava-kilpailu?

Jos ja kun tällaisen pöhinän keskelle joutuisi ainakin yritysmaailmassa olisi syytä viheltää peli poikki ja tarkentaa määrittää mistä oikein kilpaillaan, eikä vaan pöhistä.

 

Tampereen yliopistolla vihellettiin tosiaan peli poikki, kun pöhinällä rakennettiin kikkakolmosia, joilla ei ollut tukevaa pohjaa yliopistolliseen perustyöhön ja perusarvoihin. Fiinimmin sanottuna brändin rakentamisesta vastuussa ollut henkilö sai potkun ja nyt otetaan uutta todellisempaa otetta Tampereen yliopiston ja teknisen korkeakoulun osaamisen ja kulttuureiden vahvaan ja toimivaan yhdistämiseen.

Tampereella mentiin pöhinästä pöhinään, joka alkoi hermostuttaa sekä siellä työskenteleviä, että hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herliniä.

Tampereen yliopiston rekrytointi-ilmoituksessa pöhistiin ja siinä yliopisto haki viestintäasiantuntijaa. Ilmoituksessa tehtävään haettiin "monikanavaisen tarinankerronnan huippuosaajaa", jolla on supervoimia ja joka luo sanoitusta ja visualisointia. Täydellistä – pöhinätarinoita.

 

Yritystason pöhinää parhaimmillaa on Espanjassa ja Suomessa toimiva assaripalveluja tarjoava Wannado. Toinen perustajista Irina Viitala pöhisee yrityksen nettisivuilla merirosvona. Sopisi paremmin lasten lakritsimainokseen.

Samainen Viitala iloitsee nyt somessa kuinka meidän Wannadolla on ekat yyteet.  Olen vähän tohkeissani asiasta, koska sellaisten järjestäminen Suomessa on tehty tosi hankalaksi.

Ihan noin vaan et päädy tilanteeseen, jossa olet yt-neuvotteluita järjestävä taho! #kokeile

Välihuomautuksena sanottakoon, että Wannadon viimeiset julkiset, punasävyiset  tilinpäätöstiedot ovat vuodelta 2017.

Viitala jatkaa somessa - yt on kuitenkin positiivinen juttu! Se terveyttää yrityksen toimintaa ja parin suljetun oven jälkeen avaa useita uusia ovia.

Näin siis nautittavaa yt-pöhinää merirosvomeiningillä iloisista potkuista.

Mutta sitten se lupaamani esimerkki menestyksestä ilman pöhinää. Siis ihan vaan erinomaisella ja vakuuttavalla tekemisellä.

Suomalainen, nuori vaatesuunnittelija Anna Isoniemi tekee niin vakuuttavaa vaatesuunnittelua ilman pöhinää, että maailman jätti Adidas otti häneen yllättäen ja varoittamatta yhteyttä. Nyt hän on suunnitellut Adidakselle uuden vaatemalliston.

Isoniemi ei pöhissyt Ylen Aamu-tv:ssäkään mistään kikkakolmosista, saati muodin pintaliidosta. Hän kertoi tutustuneensa Adidaksen arkistoihin ja historiaan, loi ammentamalleen kulttuurille uuden ilmeen. Anna Isoniemen, 29, ajatukset, tapa suhtautua tekemisiin on niin syvää ja nöyrää - haaveilen, että saan tuoda oman visioni esiin. Pöhinästä ei tietoakaan.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 16.3.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, pöhinä, korona-virus, Euroviisut, Wannado, Adidas, Tampereen yliopisto, Irina Viitala, Anna Isoniemi,