Olen tappanut ihmisen

Perjantai 6.10.2023 klo 11.55 - Kauko Niemi

Emoji.jpg

 

Olen vahingossa tappanut ihmisen -tunteen kanssa eläminen vuosikymmeniä ei käsittääkseni ole kovin helppoa. Normaalin ihmisen on sitä vaikea unohtaa tai sivuuttaa. Tapahtuma aivan varmasti kummittelee koko loppuelämän.

Viime viikolla kuoli koiraa ulkoiluttanut iäkäs nainen, kun henkilöauto suistui ajoradalta jalkakäytävälle ja törmäsi naiseen. Asiasta kertoi Lounais-Suomen poliisi tiedotteessa.

Poliisi epäilee, että henkilöautoa kuljettanut 18-vuotias mies ajoi tilanteessa ylinopeutta. Tällä hetkellä ei epäillä, että päihteillä olisi ollut osuutta onnettomuuteen.

Henkilöautossa oli kuljettajan lisäksi kolme matkustajaa. Poliisin mukaan autossa olleet eivät loukkaantuneet onnettomuudessa.

Viime vuoden lokakuun alussa Porvoossa tapahtunutta kuolonkolaria käsitellään parhaillaan oikeudessa. Syytetty nuori mies kertoi kuulusteluissa poliisille, että yksin kovalla vauhdilla ajaminen on ollut hänelle keino purkaa ajatuksiaan.

Se on minulle niin sanottu pakotie, kun on murheita. Silloin olen ajanut vähän reippaammin, mies kertoi poliisille kuulusteluissa. Mies kertoi, että tällaisia pään nollaus -ajeluita on ollut muutamia.

Porvoon kahden auton törmäyksessä kaksi nuorta ihmistä menetti henkensä ja kaikkiaan kahdeksan loukkaantui.

Aiemmin tänä vuonna nuori kuljettaja kolaroi niin että kaksi autossa ollutta ystävää menetti henkensä.

Tänä viikonloppuna 6.–8. lokakuuta poliisi valvoi tehostetusti nuorten liikennekäyttäytymistä. Valvonnan painopiste on suurten ylinopeuksien paljastamisessa sekä nuorten liikennekäyttäytymisen ja mahdollisten kokoontumisajojen valvonnassa.

Näihin asioihin kiinnitetään huomiota, koska 15–24-vuotiaat nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa.

Vaikka nuorten kuljettajien aiheuttamat kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät viime vuoteen verrattuna, on heillä kuolemanriski silti yhä kolminkertainen koko väestöön verrattuna.

Noin kolmasosaan kuolemaan johtavista tieliikenneonnettomuuksista liittyy liian suuri tai väärä tilannenopeus, toteaa poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.

Kuluvan vuoden tammi-elokuussa on menehtynyt liikenteessä 20 alle 25-vuotiasta nuorta, tämä on 18 prosenttia kaikista menehtyneistä.

Poliisin valvonta yhtenä viikonloppuna tuskin muuttaa paljoakaan tilannetta, kun nuoren pitää kokeilla vauhdin hurmaa tai näyttää kavereilleen kuinka täältä pesee.

Kokonaan oma lukunsa ovat ne rassukat, joiden elämänhallinta on muutoinkin hakusessa ja kuolemantuottamus tapahtuu huumeissa tai juovuksissa.

Löytyisikö muita tapoja tunkeutua vaikuttamaan vastuusta nuoren tunnetasolle ennen kuin mitään vakavaa on tapahtunut.

Jonkinmoinen manipulointiohjelma kouluissa, rippikoulussa, harrastusseuroissa tai ihan missä vaan, kotia unohtamatta – miltä tuntuu koko loppuelämän saldona, että on riistänyt toiselta ihmiseltä, jopa parhaalta kaveriltaan hengen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla 9.10.2023, klo 08:00 ja 16:00

Lisää aiheesta:

Konkariopettajan hätähuuto

17 vuotias kaahasi korttinsa hyllylle

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, liikenneonnettomuus, nuorten osuus onnettomuuksissa, poliisin valvonta

Matkustamisen täydellinen epävarmuus

Maanantai 27.6.2022 klo 13.48 - Kauko Niemi

Lufthansa_KN225410.jpg

Millähän aikataululla turismi tai matkustaminen kaiken kaikkiaan palaa entiselleen vai palaakohan koskaan. Se on suuri kysymysmerkki monelle maalle ja yritykselle, jotka elävät ja ovat vuosia eläneet turismin varassa.

Kohenemisen pitäisi käynnistyä ensimmäiseksi matkustuspalveluista, mutta kovin vaikuttaa vaisulta. Juhannusaattona ilmoitin tuttavalleni, että noudan hänet Helsinki-Vantaan kentältä ja kuljetan hänet majoituspaikkaan. Näin sitten tapahtuikin, mutta 5,5 tuntia myöhässä.

Hänen viivästyksensä kehittyi vaihtokentällä Muchenissä. Vajaa tunti ennen siirrettyä aikaa ollut varmuutta, jotta lennetäänkö tätä lentoa lainkaan. Peruutus toistamiseen. Lufthansa oli onnistunut saamaan töihin tuolloin lentojen solmukentälle kaiken kaikkiaan kolme virkailijaa.

Uteliaana olen seurannut muutaman päivän Helsinki-Vantaan saapuvaa liikennettä. Paljoa en erehdy, jos teen yhteenvedon, että noin 30 prosenttia lennoista on peruttu tai myöhässä.

Lähtisinkö matkalle, jos en voisi luottaa, että lento olisi edes suurin piirtein aikataulussaan. Monet päästä päähän yhteydet ovat lisäksi vaihtojen varassa ja riski tuplaantuu jostain ylimääräisestä yöstä jossakin ennalta arvaamattomassa, vieraassa paikassa.

Lentoyhtiöiden täysi uudelleenjärjestely ei tule olemaan mikään päivän tai viikon ilmoitusasia, saati markkinointilupaus. Faktat näkyvät joka hetki lentoasemien ilmoitustauluilla ja edelleen nettisivuilla punaisena.

Kalusto on mahdollisesti käytössä muualla, vuokralla pitkillä sopimuksilla, eikä ole sopivaa kalustoa juuri tähän hätään. Epävarmuus edellyttäisi parempaa palvelua, mitä olisi tarjolla myöhästymisien, peruutusten tilalle. Sitä ei pystytä tarjoamaan henkilökunnan vajeen ja lakkoilujen takia.

Lentoliikennettä varjostaa myös se, ettei voi olla varma minkä maan ilmatilassa saa milloinkin lentää. Suomesta rakennettiin huikeaa solmukohtaa Aasian lennoille ja päästiinkin jo pitkälle. Tuskin kukaan arvasi, että pian Venäjän ilmatilan käyttö loppuu. Avautumista on turha odottaa tähän hätään.

Korona aika opetti ja rohkaisi epävarmuuden sietämiseen. Ihmiset sanoutuvat irti rohkeammin kuin vakaana aikana. Tämä näkyy ja tuntuu lentoasemien kaikissa pisteissä ja jopa tuntien jonotuksissa. Samoin se näkyy ja tuntuu lentoyhtiöiden työjärjestelyissä. Sama juurisyy kuin terveydenhoito- ja ravintola-alalla.

Epävarmuus kasvaa myös lentolippujen samoin kun junalippujen hinnoitteluissa. Uusia asioita keksitään ja vanhoja kierretään. Juhannuksen uutiset varoittelivat matkakustannuksista ja mitä kaikkea niin saattaa nyt sisältyä.

Saksanrautatiet ovat ajaneet itsensä myös hankalaan tilanteeseen myydessään hetkessä 7 miljoonaa alennuslippua. Nyt kapasiteetti ei riitä todellisessa tilanteessa. Ei des seisomapaikkoihin. Tilannetta hankaloittaa vielä sekin että monet lentoyhteydet ovat rautatie-etäisyydellä. Kun juna on kaksi tuntia myöhässä, niin millehän lennolle sitä sitten ehtiikään.

Suomen rautatiet takkusi jopa 13 tunnin viiveellä juhannuksen paluuliikenteessä myös Suomessa, mutta syyksi selitettiin ratatyöt. Entä jos oli jatkomatkalla lentäen johonkin pidemmälle.

Nyt taitaa olla niin, että koronan rajoitukset matkustamiselle ovat enää muinainen jälkijäänne Aasiaa lukuun ottamatta. Paluu luotettavalle matkustustasolle vie vielä paljon aikaa, jopa vuosia. Siis sille, että tiedän varmasti illalla olevani varatussa majapaikassani, kun aamulla lähdet laukkujesi kanssa liikkeelle.

Matkalle tuskin kannattaa lähteä ennen kuin on selvittänyt matkavakuutukset ja niiden korvaukset silloin kun matka ei onnistu ovelta ovelle sovitussa aikataulussa ja kovasti kiinnostaisi myös ennakkoon tarkka tieto paljonko matkani loppusumma tulee lopulta olemaan.

Tämän blogin ääniversio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 28.6.2022 alkaen

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, matkustaminen, lentoliikenne, matkaperuutus, myöhästyminen, Lufthansa, rautatiet

Nyt käyttäydytään siivosti liikenteessä - minä oon oikeassa ja sinä oot väärässä joutaa romukoppaan.

Sunnuntai 31.5.2020 klo 10.34 - Kauko Niemi

Liikennekulttuurin uusi aikakausi alkoi kesäkuun alussa. Niin jotta voitaisiin puhua liikennekulttuurista, olisi se paljon muuta kuin viitisenkymmentä uutta liikennemerkkiä tai keltaisen värin poistuminen päällystetyiltä teiltä.

Liikenteessä ei yhdenkään pitäisi provosoitua. Jos minun audini meinaa jäädä kakkoseksi sinun mersullesi, ei siinä ole mitään teknistä vikaa vaan vika on korvien välissä. Polkupyöräily on kasvanut huimasti viime vuosina ja pyöräilijät ovat ”rokottaneet” tilaa ja saaneet autoilijoita katkeroitumaan. Siinäkään ei pitäisi olla kenelläkään syytä näyttää keskisormea.

Itse olen fillaroinut todella paljon ja todella pitkiä maantiereissuja ja edelleen olen kiitollinen niistä rekkakuskien torvien töräytyksitä, että varohan tuulta tiedossa. Ja jokaisesta pienemmästä ohittajasta, jotka toteuttavat etäisyyttä ilman korona vaaraakin. Nyt pyöräilijät saavat useita ohjeita ja selkeytyksiä väistämisvelvollisuuteen.

Kulttuurimuutos on mahdollista Suomessa. Se on nähty viimeisen kolmen vuoden aikana suojateillä. Aikaisemmin jalankulkija jopa kiitti autoilijaa, joka antoi tietä oikeuttaan toteuttavalle jalankulkijalle. Tänään tilanne on ainakin Helsingissä aivan erilainen. Aniharvoin on enää tilannetta, että selkeästi suojatietä katua ylittävänä joutuisin aprikoimaan löytyisikö tuolta autolta jarruja. Uudessa laissa suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saa ohittaa pysähtymättä ja nyt se koskee myös kadun vasemmalla puolella olevaa autoa.

Muutama päivä sitten koin Helsingin ulosmenotiellä, Länsiväylällä kolme omituisesti käyttäytyvää autoa 20 km matkalla. Nopeudet vaihtelivat, yhdellä vilkku unohtunut päälle, rampista moottoritielle, muttei muistettu painaa kaasua jne.

Kahdessa autossa puhuttiin kännykkään ja ajoa hoidettiin yhdellä kädellä. Kolmannessa autossa tabletti oli ohjauspyärän päällä ja räplättiin siinä.

Kaikki autot sen verran uusia ja kalliita, että varmasti olisi ollut joku handsfree, jolla olisi pystynyt pitämään molemmat kädet ajohommissa.

Uusi auttava tekniikka vaatii tietysti jonkinmoisen perehtymisen ja jopa ennakkoasentamisen laitteiden automaattisesti kytkeytymisen yhteen. Uudet vimpaimet ovat oikein käytettynä oleellinen osa liikennekulttuuria ja väärin käytettynä todellinen uhka kanssaliikkuville.

Kesäkuun alussa voimaan astuneen uuden tieliikennelain yksi kiinnostavimmista uutuuksista on tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus. Vaikka olisit oikeassa, voit kuitenkin syyllistyä liikennerikkomukseen. Tämä on kulttuurellisesti todella iso muutos.

Ennakointivelvollisuus vaatii liikenteen osapuolilta asenteen tarkistamista tai joillekin varmasti jopa asennemuutosta, sillä nykylain mukaan oikeassa ollut ei sitä enää uuden lain mukaan aina ole. "Ajan vaikka kolarin, jos itse olen oikeassa" -asenne ei siis toimi.

Jotenkin tuli mieleeni, kun ajoin muutama vuosi sitten Milanossa kuusikaistaista samaan suuntaa kulkevaa katua oikeimman puolista kaistaa ja huomaan että pian oli käännyttävä vasemmalle. Hups. Italialaiset ennakoivat tyylikkäästi, kun avoimesta ikkunasta heiluttelin vasenta kättä ja hetkessä sain tilan ja olin kuuden kaista yli vasemmalla. Oli minulla toki vilkkukin päällä, mutta se ei tuntunut näkyvän mihinkään.

”Tienkäyttäjän on siis ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi”, sanotaan uuden lain pykälässä 4.

Lakiin nyt tuleva uusi pykälä on siis lyhyt, mutta pitää sisällään paljon. Erityisen velvoittava se on heille, jotka ajavat töikseen tai ovat kokeneita kuljettajia, sillä ennakointivelvollisuudella pyritään suojaamaan ennen kaikkea heitä, jotka eivät ole.

Tarkasti ottaen tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus on periaate. Se tarkoittaa, että ennakointivelvollisuuden noudattamatta jättämisestä itsestään ei määrätä liikennevirhemaksua tai sakkoa. Ennakointivelvollisuus on periaate, jolla tuetaan muita liikennesääntöjä.

Outoja tilanteita nykykäytäntöön tuo myös paikoitus kadun menosuunnassa vasemmalle pysäköinti. Outoa se saattaa olla nimenomaan kadulla ajavalle, kun keula alkaakin puskea kadulle oikealta.

Iso ja monia koskeva muutos on myös, ettei alle kolmevuotiasta saa enää kuljettaa edes taksissa ilman turvalaitetta. Se että hankkivatko taksit turvaistuimia jää nähtäväksi.

Uusia sääntöjä on melkoisesti ja uusia liikennemerkkejä viitisenkymmentä. Nyt kannattaa muistaa, että eletään pitkää siirtymäkautta. Vaikka pykälät tulivat nyt voimaan, niin niitä osoittaville merkeille siirtymäaikaa on useampi vuosi.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 1.6.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, tieliikennelaki, ennakointivelvollisuus

Luotatko suomalaiseen taksiin vielä heinäkuussakin

Sunnuntai 27.5.2018 klo 10.30 - Kauko Niemi

Onkohan koskaan historiassa tullut uutta lakia voimaan, jonka seuraukset ovat niin tietämättömät kuin uusi liikennepalvelukaki. Kun täysin säännelty toimiala kuten taksi vapautetaan täysin. Kukaan ei tiedä mitä oikeasti tulee kuukauden kuluttua tapahtumaan.

Toimiala, johon on voinut luottaa, siirtyy hetkessä kaikin puolin epäiltyjen sarjaan. Jokainen asia on tarkistettava etukäteen ja kun se taksi yleensä otetaan viime hädässä, kun muilla ei ehdi, niin tämäkin palveluun leivottu ominaisuus katoaa.

Yleensä kaiken pitkäaikaisesti menestyneen liiketoiminnan yhtenä peruspilarina on luottamus. Tuntuu kovasti ihmeelliseltä, jos uudessa tilanteessa taksimatkojen määrä ei laskisi merkittävästi ainakin aluksi.

Korvissani kaikuu edelleen se ensimmäinen neuvo vuosien takaa Ruotsiin matkustaessa, että älä sitten käytä taksia. Joudut varmasti huijatuksi. En käyttänyt.

Olen toki hieman väärä mies pohtimaan taksin käyttöä, mutta en luottamusta. Taksi on minulle yleensä se viimeinen matkustusmuoto. Vaihtoehtojen joukkoon se nousee silloin kun painavan kapsäkin kanssa pitää päästä lennolle ja muut vaihtoehdot ovat jo nukkumassa tai eivät ole vielä heränneet. Tai matka sen verran pitkä, että oman auton paikoitusmaksu nousee yli taksimaksun.

Minulla ei ole koskaan sellaisia juhlia, ettenkö olisi ajokunnossa. Ja aina pystyn suunnittelemaan aikatauluni niin että ehdin omalla tai julkisella perille, jos mekaanista kyytiä tarvitsen.

Tosin lentokenttäpulmakin sai ratkaisun viime tammikuussa kun matkustin Espanjaan. Samaan paikkaa ja samalla lennolla ollut kaverini viestitti edellisenä iltana, että hän ottaa vuokra-auton, tuletko kyytiin. Valitettavasti oli jo tilannut taksin ennakkoon. Minun matkani keskustasta kentälle maksoi 47 euroa ja hänen sama matka 11,80 euroa. Hän otti auton keskustasta ja palautti sen kentälle.

Heinäkuussa tulee kalliimpia ja halvempia matkoja, kun kysyntä alkaa määritellä hintoja. Alkuviikon arki-illoista tulee halvempia. Huippusesongit, kuten uudenvuodenyön hinnat nousevat. Hinnoittelu tulee perustumaan kiinteisiin hintoihin, aikaan tai matkaan. Tosin taksiyhtiöt eivät ole vielä paljastaneet kuinka hinta rakentuu, saati sitten kaikki uuberistit ja kuormurikuljettajalta.

Ja mikä valinnanvapaus. Hintatietojen ilmoittamisen voi Trafin ohjeistuksen mukaan toteuttaa esimerkiksi tarralla, älynäytöllä tai paperilla. Tarkoituksena on, että asiakkaan on mahdollisimman helppo vertailla eri taksiyritysten hintoja taksitolpalla tai muulla taksiasemalla. Siinä sitten mittaat autoja, kuljettajia, hintoja, eikä tarvitse ottaa sitä ensimmäistä mustaa mersua.

Kuluttajaviranomainen tähdentää nettisivujen ohjeistuksessaan, että kannattaa kuitenkin itse selvittää taksin hinnoitteluperuste ja palvelutaso etukäteen ja mahdollisuuksien mukaan vertailla näitä. Tämähän on tietty kiireessä helppo homma.

Kuluttajaviranomaiset seuraavat, mitä heinäkuun jälkeen lähikuukausina tapahtuu. Seurannassa ovat  menettelyt asiakassuhteessa, kuten hintojen ilmoittaminen, markkinointi ja saatavuuden toteutuminen. Trafilla on lupiin ja liikenteeseen liittyvä muu valvonta.

Odotamme siis jatkuvia happy houreita. Ja tietysti joku keksii 77 % alennuksen vaikka lähtöhintoja ei kukaan tiedäkään.

Takseilla ei ole enää asemapaikka- eikä päivystysvelvoitetta, eikä velvoitetta ottaa vastaan kaikkia kyytejä. Muistetaanpas olla siistejä ja maksukykyisen näköisiä, kun arvioimme ja valkkaamme taksia.

Hiljaisina ajankohtina – esimerkiksi arkiöinä – kannattaa taksi mahdollisuuksien mukaan tilata ennakkoon. Niin ikään kannattaa tarkistaa alueen yrittäjien ilmoittamat palveluajat. Kukaan kun ei ole välttämättä päivystämässä. Toivottavasti se lääkärikeikka ei ajoitu arkiyöhön hetkiin.

Taksi Solutions henkilöstövuokrausyhtiö ilmoittaa, että Helsingissä on avoinna tällä hetkellä 200 kuskin paikkaa ja jo aiemmin yrityskaupan yhteydessä yksistään Kovanen arvioi palkkaavansa 600 kuljettajaa. Kuljettajia ei tunnu juuri nyt kuitenkaan olevan. Moni miettii unelmiansa ammattia. Lisätienestiähän voisi saada ryhtymällä vaikka Seiskan kätyriksi, sillä taksinkuljettajalta poistuu nyt vaitiolovelvollisuus.

Mutta pohjimmillaan jokainen tietää, että muutos on aina hyväksi ja rakenteet kannattaa räjäyttää oikein kunnolla. Välistävetäjiä varmasti löytyy, mutta aika hoitaa ja varoittaa niistäkin. Joka tapauksessa heinäkuun alusta Suomessa on Euroopan villeimmät taksimarkkinat.

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradio fm taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai nettiradiosta mannantaina 28.5.2018 klo 21:30 (Suomen aikaan)

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taksi, liikennepalvelulaki, Uber, luottamus

Kaupunkipyörillä kauaskantoiset seuraukset

Maanantai 3.7.2017 klo 16.45 - Kuva ja teksti - Kauko Niemi

Helsingin kaupunki tekee erinomaista ja tärkeää asennekasvatusta  joko harkitusti tai vahingossa.

Lyhyellä tähtäimellä terveellinen pyöräily kasvaa ja pyöräily integroituu osaksi kaupunkiliikkumista. Pitkällä aikajänteellä toiminnalla on merkittävä kasvatusrooli, ettei liikkumisvälinettä tarvitse itse omistaa.

Kaupunkipyörät ovat houkutelleet kuluvana sateisena ja kylmänä kesänä jo yli 28 000 koko kauden maksanutta asiakasta palvelun piiriin, mikä on yli kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. (kesäkuu 2017). Viime vuonna kausitilaajia oli 11 000.

Nyt Helsingissä ja Espoossa on pyöriä käytössä yhteensä 1500 ja pyöräasemia 150. Kesäkuussa jokaisella pyörällä poljettiin keskimäärin yli seitsemän matkaa päivässä. Suosituimpina päivinä matkoja on ollut jopa yksitoista pyörää kohden.

kaupunkipyora_WP_20170530_19_46_02_Raw_LI__highres1.jpg

Eipä ole ihme, että tänä kesänä melko usein törmää tyhjään pyöräasemaan. Korkea käyttöaste pitää pyörät liikkeellä ja toisaalta tuottaa harmia pyörän tarvitsijoille. Tässä on tietysti vaaransa, jos systeemi ei toimi.

Monet pelkäsivät kallista systeemiä, mutta lyhyellä tähtäimellä kaupunkipyöristä näyttää tulleen toimiva osa liikennejärjestelmää.

Numeroiden valossa 28000 x 25 € = 700 000 € kaupungin kassaan. Tuohon kun vielä lisätään lyhemmät tilaukset ja ollaan vasta heinäkuun alussa. Aika hyvin saa kaupunki sijoittamansa rahansa takaisin (n. 1,3 miljoonaa / vuosi).

Kaupunkipyöräinvestointi on pitkällä aikajänteellä kaiken kaikkiaan hyväksi pyöräilylle, ihmisten terveydelle ja merkittävä asennekasvatusprojekti omistamisesta.

Sukupolven kestävä asennekasvatus varmasti tuottaa tärkeää tulosta - kaikkea ei tarvitse omistaa - tässä nimenomaisessa tapauksessa pyörää.

Olennaista tulevaisuuden kaupunkikehityksessä ovat yhteiskäyttöautot ja robottiautot. Jokaisen ei tarvitse omistaa ja seisottaa autoa. Käytännössä kehitys on ollut erittäin hidasta. Tekniikasta se ei ole kiinni, vaan asenteesta. Edelleen on ihmisiä, joilla on tarve osoittaa asemansa autolla. Viitteitä toiseen suuntaa on jo nuoremmissa ihmisissä. Helsinkiläisistä 18 vuotiaista vain 35 prosenttia hankkii itselleen ajokortin.

Toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä opettaa tehokkaasti liikkumista yhteiskäyttövälineellä. Siihen tosin menee sukupolven verran aikaa. Tosin vieläkin kauemmin ilman tällaista kokonaisvaltaista käyttökokemusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskäyttö, kaupunkipyörä, liikenne

Pois oppinen ja tapojen muuttaminen on työlästä

Sunnuntai 24.4.2016 klo 11.51 - Kauko Niemi,

Lappuliisat ovat ilmeisesti saaneet jonkinmoiset laser-mittarit käyttöönsä ja pistävät ihmiset kuriin liian lähelle suojatietä paikoitettaessa.

15 vuotta Etu-Töölössä asuneena tämän asian kanssa ei ole ollut ongelmia, paitsi nyt kun reilun  viikon sisällä sain kaksi 60 euron huomautusta. Enkä ole tosiaan ainoa. Aivan varmuudella löydän koska tahansa Helsingin keskustasta suojatien edessä laputetun auton.

Suojatie olkoon liikennevalvonnan erityissuojelussa. Päätin myös ryhdistäytyä ja muuttaa käytöstäni suojateiden kohdalla enemmän Ruotsin ja Viron suuntaan, missä suojatiellä oleva henkilö on suojassa.

Kun kerran ryhdyn harrastamaan sisäistä kontrollia, niin otin toisenkin asian tarkkailulistalle. Se on helppo ja yksinkertainen – vilkun käyttö aina kun siihen on tarvetta ja riittävän aikaisin.

Vanhojen huolimattomien tapojen sisäinen kitkeminen ei yllättäen olekaan kovin helppoa. Vuosikymmenten rutiineilla vilkku vilkkuu, jos vilkkuu. Aikeissa oleva jalankulkijalle ei meinaa riittää kohteliaisuutta ja turvallisuutta.

Ajatellaanpa viime torstaina ja perjantaina suoritettua ylinopeusmaratonia. Poliisin haaviin jäi 4800 autoilijaa. Olen kokolailla varma että näistä kukaan ei ollut tietämätön poliisin valvonnasta.

Poliisilta tuli infoa tuutin täydeltä päivä tolkulla. Jopa niinkin tarkkaa tietoa, että missä tötterössä kamerat milloinkin olivat.

Ihminen ajaa vain liikennevirrassa ajattelematta sen enempää liikennettä. Rutiinit ja tottumukset ohjaavat enemmän kuin liikennemerkit.

Mitä minun kokeellisessa, sisäisessä liikennekurikampanjassa on sitten tapahtunut näiden reilun kahden viikon aikana.

Kehitys on ollut yllättävänkin positiivista. Vilkun käyttö on jo varmaan noin 85 prosenttista ja suojatiekäyttäytyminen hieman nihkeämpää. Ei vaan tee havaintoja tarpeeksi aikaisin ihmisten aikeista.

Eilen tein mielessäni sisäistä raporttia ja päivän aikana oli kolme huonoa vilkkucasea ja kaksi suojatiecasea. Aika hyvin kuitenkin. Ja painotettakoon ettei yhdessäkään eilisessä tapauksessa ollut vaaratilannetta, en vain muistanut näyttää vilkkua kaistaa vaihtaessa puolityhjällä kadulla.

Suosittelen kokeilemaan. Ota vain yksi tai kaksi asiaa kerrallaan ja käytäntö todistaa kuinka kuuliainen kuski oikein oletkaan.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: poisoppiminen, liikenne, suojatie, poliisi

Viranomaisen luvalla saa huijata

Tiistai 5.6.2012 - Kauko Niemi

Euroopan kilpailuvirasto on kuulemma antanut luvan käyttää markkinoinnissa 4g-termiä, vaikkei kyseessä ole 4g-tietoliikenneverkko. Nykyisin ”4g-verkkoon” sopivia laitteita voida päivittää myöhemmin oikeaan 4g-verkkoon silloin kun se joskus tulee.

Tuntuu kovin kummalliselta, että esimerkiksi Helsingin Sanomat kampanjoi iPadia ja digitaalista lehteä pakettina ja iPad on muka 4g-versioinen.

Teknisesti esimerkiksi aito iPad 4g toimii vain Yhdysvaltain ja Kanadan 4g-verkoissa, jotka käyttävät eri taajuuksia kuin tulevat eurooppalaiset 4g-verkot. Tällä hetkellä sen enempää Suomessa kuin muissakaan Euroopan maissa ei ole kaupallisessa käytössä olevia 4g LTE –verkkoja. Siis sen enempää iPad kuin ”4g-puhelimet eivät todellisuudessa käytä ominaisuuksiltaan nopeaa 4g-verkkoa.

Mikä se suomalainen 4g-verkko sitten on, jota myydään täyttä häkää?  Sehän on 3g-verkko, jota on hieman viritetty vakio 3g-verkosta. Olisiko reilumpaa sanoa 3g+ tai 3g turbo. Se, että näissä käytetään mikro-sim-korttia ja on nopeampi kuin perus-3g-verkko ei mielestäni tee 4g-verkkoa. Puuttuuhan vauhdistakin melkoinen osa.

Joku on jopa levittänyt tietoa, että kyllä sen iPadin voi sitten päivittää suomalaiseen verkkoon kun aikanaan tulee. Näin ei voi tehdä. Ei ainakaan ohjelmallisesti. Jokaisessa langattomassa laitteessa on radioyksikkö, joka käyttää tiettyä taajuutta, eikä se ymmärrä muiden taajuuksien perään.

Kovasti ihmetyttää, että kilpailuviranomaiset sallivat näin kummallisen 4g-laajennuksen. Monissa asioissa kielletään jopa tiettyjen sanojen käytön, jotka antavat väärää mielikuvaa. Tässä ei ole kyse vain mielikuvasta vaan teknisesti kokonaan eri tuotteesta.

1 kommentti . Avainsanat: tietoliikenne, 4g, 3g