Lauantai 22.1.2011 - Kauko Niemi
Hirmuinen täytyy olla matkakuume, jos haluaa matkamessuille kaksosten vaunujen kanssa ja kolmas jaksaa just ja just kävellä. Tai sitten köyryssä rollaattorin tukemana.
Kumpaakin lajia oli edustettuna tänään iltapäivällä Helsingin Messukeskuksessa 15 000 muun ihmisen kanssa.
Itse olin kolme ensimmäistä minuuttia paikallaan tönittävänä ja mietin, josko tästä lähtisikin kotiin.
No ei sitten kuitenkaan. Vaan soluttautuminen sekaan ja ryhtyy miettimään vaikka sitä bisnestä mitä matkailu edustaa. Täytyyhän sen olla merkittävää kunkin maan taloudelle, jos 70 eri maata, siis melkein puolet maailman itsenäisistä valtioista pystyttää kalliin messuosaston keskelle lumista Helsinkiä.
Maakohtaisia havaintoja tehdessäni huomaa turismin tärkeyden nousseen. Korea, Vietnam ja monet muut maat ovat siirtyneet esitteenjakokioskeistaan näyttäviin rakennelmiin etunenässä vaikkapa Intia. Intian osasto oli kasvanut ammattimaisesti moninkertaiseksi edellisvuosista.
Seuraavaksi ihmettelen miksi hotellit investoivat valtaviin osastoihinsa. En oikein osaa kuvitella, että menisin varaamaan huoneita ja sen jälkeen suunnittelisin mitä muuta voisin tehdä. Vai johtuukohan se asennevammastani. Hotelli on se matkabudjetin ensimmäinen ja merkittävin säästökohde, josta aina säästän. Se on vain paikka missä haluan nukkua rauhallisen yön, eikä mitään muuta.
Hotelli on aina halvin mahdollinen nukkumapaikka. Matkalla haluan aamiaisen aina eri paikoissa. Repun jaksan kantaa itse huoneeseeni. Pääasia että on hiljaista ja kohtuu siistiä. Yöunien kannalta olennaista, että kuumassa maassa ilmastointi. Vain perustarpeet.
On minulla toki kokemusta Madridin Rizistä ja Georg 5:stä Pariisista. Kummassakaan en viihtynyt pätkääkään. Portsarit ovat kuin myrkyn nielleitä kun tulen hikisenä aamulenkiltä lenkkarit jalassa ja puikkelehdin pitkiin kolttuihin sonnustautuneiden, aamiaiselle menevien rouvashenkilöiden välistä.
Messuilla vaeltelu vastasi hyvin surfailua netissä. Mitä todennäköisimmin olisin saanut koneen ääressä huomattavasti enemmän tietoa eri maista ja niiden matkailutarjonnasta. Tosin ilman hälinää ja hajuja. Kieltämättä messukeskuksen ilmapiiri on kansainvälinen ja välillä mielikuvituksen laukatessa tuntuu kuin olisi jo toinen jalka matkalla.
80-90-lukujen vaihteessa olen ostanut pakettimatkoja hiihtoreissuille ja 2003 pakettimatkan lämpöiseen. Muutoin matkasuunnitelmani syntyvät kaikkialla muualla kuin messukeskuksessa tai matkatoimistossa. Syystä tai toisesta valitsen ensin paikan, sen jälkeen kyttään sopivat lennot netistä ja lopuksi yöpaikka. Näin se syntyy lomamatka omatoimisesti.
Syy matkustamiseen voi tosiaan olla ihan mikä tahansa. Tällä hetkellä seurannassa on päästä kuulemaan ja katsomaan tähtitenori Juan Diego Florenzia. Se onkin jo haasteellisempaa, kun pitää saada konsertti- tai oopperalippukin. Viime keväänä Madridissa liput myytiin puolessa tunnissa loppuun ja jäin nuolemaan näppejäni. Ennen Florenzin kohtaamista voi toteutua monta muuta matkaa.
