Miksi minulle tyrkytetään jatkuvasti tamponeja, vaikka olen mies

Maanantai 14.12.2015 klo 9.14 - Kauko Niemi

Internet on täynnä klikkien keräilyä ja roskapostia digitaalista ”suoramarkkinointia”, joka ei käytännössä toimi lainkaan. Ei ainakaan pitkällä aikavälillä yhdenkään mainostajan maine ei kasva väärien tuotteiden pakkotyrkytyksestä oikeille ihmisille.

Nyt näyttää siltä, että pian saavutetaan se hetki, kun vastaanottajat äänestävät näppäimistöllään. Tuore Tulos Helsingin tuore tutkimus kertoo, että eniten käyttäjien hermoille käy roskaposti: 66 prosenttia vastaajista ärsyyntyy mainoksista, joita he eivät ole tilanneet.

Toinen ihmisiä ärsyttävä ilmiö on klikkejä keräävät otsikot, joita kyselyn vastaajista 62 prosenttia piti ärsyttävinä. Facebookissa ryhmä Klikinsäästäjät on jo koonnut yli 85 000 ihmisen ryhmän vastustamaan tällaisia otsikoita.

Kuinka talous- ja toimintavaikeuksissa rypevät mediatalot eivät ymmärrä digitalisen maailman käyttäytymistä. Pakkosyötöllä saa vain vihaisia kontakteja. Vihat saa niskaansa sekä kanavana toimiva media, että mainostava yritys. Kuinka ihmeessä Ilta-Sanomat kuvittelee palvelevan pakkosyötetyllä videomainoksella tuottavan tyytyväisiä kontakteja.  Minulla on kovin harvoin tarvetta tamponeille tai kasvovoiteille ja silti on pakko katsoa alusta loppuun. On jopa sisältöjä, joita ei pääse katsomaan, ennen kuin katsoo täysin kiinnostamattoman mainoksen. Pistää kyllä vihaksi.

apu_www_wp_ss_20151213_00011.jpg

Se mitä suoramarkkinointiyritykset myivät aikoinaan vuosikymmeniä paperipostituksiin, osoitteita, tuottaa yritykselle tänään digimaailmassa vain imagotappioita.

Nyt on jo selkeitä merkkejä siitä, että mediatalojen näköalattomuus ja kyvyttömyys synnyttävät uusia yrityksiä Googlen ja Facebookin perässä, siis myös paikallisesti.

Tori.fi toimitusjohtaja Jussi Lystimäki saa vastata millainen on palvelun ansaintamalli, kun siellä ei näy mainoksia. Torin mainos myynti on kuitenkin kasvanut hieman yli 30 prosenttia vuodessa.

Lystinmäki valaisee tuoreessa Facebook-kommentissaan - ei se häiritsevä määrä, vaan kohdennettu ajoitus ja sisältö, joka rakentuu oikein niin mainostajan tuotteen, selattavan tuotekategorian kuin käyttäjän ostomoodin kannalta. Kyllä niitä mainosnäyttöjä tori.fi palvelussa muutama sata miljoonaan viikoittain vilahtaa silmien ohi.

Pitkän linjan digimarkkinointimies Jukka Leino, joka juuri on jättämässä Fonectan ja siirtymässä uuden ajan digiyrityksen Brave Digital Oy:n johtoon, surkuttelee mainonnan kohdentamisen heikkoutta. 65 prosenttia suomalaisista ei koe kohtaavansa kohdennettua mainontaa verkossa tai mobiilissa. Tämä tulos on kotoisin Fonectan ja IROResearchin maaliskuussa 2015 toteuttamasta tutkimuksesta.

Leinon mukaan suomalaiset yritykset eivät oikein tiedä millaisia heidän asiakkaansa ovat tai millaisia he haluaisivat lisää. Kuitenkin kohdistamiseen on olemassa valmiudet, kunhan vain osattaisiin hyödyntää.

Vihdoinkin olisi tiedostettava, että ihminen sietää melkoisen määrän kaupallisia viestejä, jos ne vain ovat omalla kiinnostusalueella oikeaan aikaan. Toki kiinnostusaluekin vaihtuu ja niin pitäisi vaihtua myös mainosten.

Painetun mainonnan metodit eivät toimi digitaalisessa maailmassa. Tätä mediatalot kuitenkin itsepintaisesti yrittävät toteuttaa. Printtilehdessä kun on helppo hypätä mainoksen yli, eikä se hypi silmille tai pölähdä täysillä kaiuttimista.

Ärsytysluvut ovat nyt joka tauksessa niin korkeat kaikissa mittauksissa, etteivät ne voi olla vaikuttamatta asiakassuhteen laatuun. Yhdenkään yrityksen ei kannattaisi enää pelata nykyistä kissa-hiiri-leikkiä käyttämällä ostopostilistoja ymmärtämättä niiden haitallisuutta yrityksen maineelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: roskaposti, mediatalo, levikki, viestintä, markkinointi

Miksemme nettiraivoa roskapostista

Keskiviikko 21.10.2015 klo 11.11 - Kauko Niemi

Miksi ihmeessä ihmiset eivät suuntaa nettiraivoaan näihin kaiken maailman kasinoihin ja pikavippiyrityksiin. Mediatalojen levikkiosastoille ja ennen kaikkea mitä ihmeellisimpiin roskapostittajiin.

Nyt olen viiden päivän aikana saanut 150 niin sanottua spämmiä. Toki tunnustan että olen joskus avannut vääriä viestejä. Toki tunnustan, että olen vastannut jonkun arvovaltaisen lehden palvelussa olleeseen kyselyyn, joka olikin ostettua tilaa ja kyselyn tehtävänä oli vaan kerätä osoitteita roskapostittajalle.

Toki tunnustan, että tein pari vuotta sitten todella ison virheen, kun käytin viestien lopussa olevaa peruutuslinkkiä. Se olikin todellinen ansa. Todistin heille, että tämä on oikea ja toimiva sähköpostiosoite. Peruutus olikin vahvistus.

Mutta sitä en ymmärrä, eikö näille löydy mitään rotia. Jokainen tehköön mitä bisnestä ikinä haluaa lain puitteissa, mutta jos minä en ole kiinnostunut asiasta, niin eikö minulla pitäisi olla oikeus olla vastaanottamasta näitä viestejä.

Toki roskapostisuodin kerää ne ihan ikiomaan kansioon. Tämän kansion voi tyhjentää kahdella napin painalluksella. Tosin siellä silloin tällöin menee asiapostiakin mukana. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen alle puolet kaikesta maailman sähköpostista on roskapostia. Kesäkuussa roskan osuus oli 49,7 prosenttia kaikesta postista. Kyse ei ole ihan mitättömästä asiasta. Suurin syy laskuun lienee, että huijarit siirtyvät enenevässä määrin sosiaalisen median piiriin.

Ihmettelen että eikö näiltä millään ilveellä voida vaatia toimivaa peruutuslinkkiä. Tai eikö operaattorit pysty rajoittamaan heidän tukkoisten verkkojen turhaa käyttöä. Tämä lienee toiveajattelua. Jonkinlainen nettiraivon lietsominen olisi nyt paikallaan.

Lue myös: Peruutus onkin vahvistus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: roskaposti, mediatalo, levikki, viestintä, markkinointi

Miksi mediatalot käyttävät roskapostittajia

Maanantai 27.7.2015 klo 12.48 - Kauko Niemi

Luusi, että entistä ahtaammalla olevat mediatalot hallitsisivat huolellisemmin mainettaan. Tiedän, että toimituksissa tehdään lujasti työtä, luodaan juttutyyppejä ja hiotaan toimintamalleja. Sitten lehtien myynnissä käytetään roskapostittajaa, joka romuttaa kaiken hyvin tehdyn työn.

Toki tiedän, että tämä epätoivo pohjaa levikkilukujen kaunisteluun. Pätkätilauksilla kun niitä voidaan lukuja manopuloida lyhyellä tähtäimellä. Tämä on sitä pakkasella housuihin kusemista.

Taidan perustaa palvelun, missä kaikki roskapostit voi jatkolähettää aina kyseisen lehden päätoimittajalle. Kun hän saisi satoja viestejä päivässä, niin luulisi sisäisen keskustelun käynnistyvän markkinoinnin, toimituksen ja levikkimyynnin välillä millaista kokonaisuutta on tarkoitus rakentaa nyt ja tulevaisuudessa.

Ja ettei olisi epäselvää, niin roskapostittaja on se, jonka lähetyksessä on peruutuslinkki, joka toimii vain vahvistuksena, että kyseessä on toimiva sähköposti, johon voidaan roskapostittaa tämän vahvistuksen jälkeen entistä enemmän.

 

>> Lue myös Peruutus onkin vahvistus

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: roskaposti, mediatalo, levikki, viestintä, markkinointi