Pimpeli pompeli joulu häiritsi vain vähän sisäistä jouluani

Sunnuntai 3.1.2016 klo 22.00 - Kauko Niemi

Tämä olkoon jouluraporttini vuodelta 2015. Muutos on selkeä ja vakaa ja jatkunut jo ainakin 25 vuotta, siitä lähtien kun viimeinen joulukuusi ja viimeinen joulukinkku koristivat huusholliani.

Sisäinen jouluni pitää minut voimakkaasti jouluihmisenä, mutta perinteet ja muodollisuudet vain karisevat vuosi vuodelta. Pimpeli pompeli joulu saa olla ja he nauttikoon, jotka muuten eivät joulun fiilistä pysty luomaan tai kuvittelemaan. Kilpavarustelu ei mielestäni kuulu jouluun. Eivätkä sellaiset sanat kuin luxus, pakko ja kiire eivät saisi kuulua jouluun.

Joulukorttien määrä on laskenut viiden vuoden aikana yli 40 prosenttia. Omalla kohdallani tämä oli ensimmäinen joulu, kun korttien määrän pystyi laskemaan kahden käden sormilla. tämähän ei suinkaan tarkoita, etteikö joulutervehdyksiä olisi kulkenut entistä enemmän.

Sisäisen jouluni rakennusaineita ovat pitkälti musiikki, rauha ja hiljaisuus. Jouluni rakentuu jo hyvissä ajoin ennen varsinaista joulua. Yli 20 vuotta olen laulanut kuorossa joka vuosi reilusti yli tuhannelle ihmiselle joulumieltä.

Tänä joulunakin pääkaupunkiseudun kirkoissa kävi 316 000 ihmistä. Ihmiset haluavat kuulla ja ovat vastaanottavaisia joulun musiikillisesta sanomasta. Se on koettavissa itse konserteissa ja ennen kaikkea niissä kommenteissa, jota saa jälkikäteen.

Tänä jouluna vierailimme laulamassa Terhokodissa. Tunteet olivat niin pinnassa, että oli pakko välillä katsella seiniä ja ikkunoista ulos. Tämän jälkeen joulun kaupallisuus siirtyi entistäkin kauemmaksi.

Lapsille joulun yllätyksellisyys ja jännitys on keskeistä tunnelman luontia. Tapasin läheisiäni ja lasten tunnelma tiivistyi kyllä jouluisen käsin kosketeltavaksi.

Perhejoulua vietetään, vaikka väkisin, kun niin muka kuuluu – poliisin mukaan joulunvietto on tänä jouluna sujunut pääosin rauhallisesti, kerrotaan poliisilaitoksilta eri puolilta maata. Poliisilaitosten mukaan poliisia ovat työllistäneet enimmäkseen kotihälytykset, rattijuopot ja tappelut.

Tämän joulun jouluvaellus Nuuksion luonnossa avasi ajatuksia entisestään suhteesta jouluun. Samoilla tulilla oli paljasjalkainen, perheellinen, helsinkiläinen mies, joka vietti jouluaan telttaillen ja nauttien joulun hiljaisuuden ja luonnonläheisyydestä.

Jouluun kuuluu valo ja valaistus. Luonnon spectri jouluna on hyvinkin purppurainen ja valaistuksilla rakennetaan joulun viestejä. Kumpikin taho tarjoaa valokuvaajalle erinomaiset, jopa haastavat olosuhteet kuvaamiseen. Haasteen tuo valon määrän vähyys kaikissa tilanteissa. Valon niukkuus rakentaa myös oman erikoistunnelmansa hautausmaiden kynttilämerelle.

Sitäkin mietin - jos joku käyttää verenpainelääkkeitä tai jotain sydänlääkkeitä, niin ei hän todennäköisesti muuta annoksen koostumusta ja tuplaa annosta joulun takia. Ruoka on tärkein lääkkeemme, miksi sen koostumusta tai annostusta pitäisi muuttaa joulun takia? Jouluun viittaavia keittöpuuhiani oli kaksi. Kuusi joulutorttua. joiden täytteenä oli vuohenjuustoa ja hieman puolukkaa. Ja se toinen imelletty selleri/lanttulaatikko. Yhtään leivonnaista tai muuta makeaa ei ilmestynyt. Eipähän tarvitse viettää katumuspäiviä, niin kuin ei alkoholinkaan takia.

Jouluhan on siinä mielessä poikkeuksellinen aika, että se nostaa tunteet pintaan kaikilla tavoilla. Herkkyysaste on tosi korkea ja pienetkin muistot pilkahtavat pintaa. Vaikkapa se, että lapsuudessani yksi tärkeimpiä asioita oli ennakkoon varata oma paikka lahjalle, paikan suhteen oli varattava myös pieni toleranssi, jos vaikka tuli kaksi pakettia, niin molempien oli mahduttava samaan paikkaan.

Jollekin tämä saattaa vaikuttaa askeettiselta. Minulle se ei ole. Olen oikein sinut itseni kanssa suhteessa jouluun.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, Terho koti, miksi laulan, musiikki