Olen tappanut ihmisen

Perjantai 6.10.2023 klo 11.55 - Kauko Niemi

 

Olen vahingossa tappanut ihmisen -tunteen kanssa eläminen vuosikymmeniä ei käsittääkseni ole kovin helppoa. Normaalin ihmisen on sitä vaikea unohtaa tai sivuuttaa. Tapahtuma aivan varmasti kummittelee koko loppuelämän.

Viime viikolla kuoli koiraa ulkoiluttanut iäkäs nainen, kun henkilöauto suistui ajoradalta jalkakäytävälle ja törmäsi naiseen. Asiasta kertoi Lounais-Suomen poliisi tiedotteessa.

Poliisi epäilee, että henkilöautoa kuljettanut 18-vuotias mies ajoi tilanteessa ylinopeutta. Tällä hetkellä ei epäillä, että päihteillä olisi ollut osuutta onnettomuuteen.

Henkilöautossa oli kuljettajan lisäksi kolme matkustajaa. Poliisin mukaan autossa olleet eivät loukkaantuneet onnettomuudessa.

Viime vuoden lokakuun alussa Porvoossa tapahtunutta kuolonkolaria käsitellään parhaillaan oikeudessa. Syytetty nuori mies kertoi kuulusteluissa poliisille, että yksin kovalla vauhdilla ajaminen on ollut hänelle keino purkaa ajatuksiaan.

Se on minulle niin sanottu pakotie, kun on murheita. Silloin olen ajanut vähän reippaammin, mies kertoi poliisille kuulusteluissa. Mies kertoi, että tällaisia pään nollaus -ajeluita on ollut muutamia.

Porvoon kahden auton törmäyksessä kaksi nuorta ihmistä menetti henkensä ja kaikkiaan kahdeksan loukkaantui.

Aiemmin tänä vuonna nuori kuljettaja kolaroi niin että kaksi autossa ollutta ystävää menetti henkensä.

Tänä viikonloppuna 6.–8. lokakuuta poliisi valvoi tehostetusti nuorten liikennekäyttäytymistä. Valvonnan painopiste on suurten ylinopeuksien paljastamisessa sekä nuorten liikennekäyttäytymisen ja mahdollisten kokoontumisajojen valvonnassa.

Näihin asioihin kiinnitetään huomiota, koska 15–24-vuotiaat nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa.

Vaikka nuorten kuljettajien aiheuttamat kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät viime vuoteen verrattuna, on heillä kuolemanriski silti yhä kolminkertainen koko väestöön verrattuna.

Noin kolmasosaan kuolemaan johtavista tieliikenneonnettomuuksista liittyy liian suuri tai väärä tilannenopeus, toteaa poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.

Kuluvan vuoden tammi-elokuussa on menehtynyt liikenteessä 20 alle 25-vuotiasta nuorta, tämä on 18 prosenttia kaikista menehtyneistä.

Poliisin valvonta yhtenä viikonloppuna tuskin muuttaa paljoakaan tilannetta, kun nuoren pitää kokeilla vauhdin hurmaa tai näyttää kavereilleen kuinka täältä pesee.

Kokonaan oma lukunsa ovat ne rassukat, joiden elämänhallinta on muutoinkin hakusessa ja kuolemantuottamus tapahtuu huumeissa tai juovuksissa.

Löytyisikö muita tapoja tunkeutua vaikuttamaan vastuusta nuoren tunnetasolle ennen kuin mitään vakavaa on tapahtunut.

Jonkinmoinen manipulointiohjelma kouluissa, rippikoulussa, harrastusseuroissa tai ihan missä vaan, kotia unohtamatta – miltä tuntuu koko loppuelämän saldona, että on riistänyt toiselta ihmiseltä, jopa parhaalta kaveriltaan hengen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla 9.10.2023, klo 08:00 ja 16:00

Lisää aiheesta:

Konkariopettajan hätähuuto

17 vuotias kaahasi korttinsa hyllylle

 

 

 

Poliisi, paras ja turvallisin kaveri, onko?

Maanantai 21.8.2023 klo 22.03 - Kauko Niemi

 

Tämän viikon tulevana lauantaina vietetään poliisinpäivää. Tai jos tarkkoja ollaan niin lapissa vietetään jopa poliisin viikkoa ja poliisi vahtaa koko viikon ympäri Suomea suojateiden käyttöä.

Peukutan täysillä poliiseille, mutta samalla mietin yleisesti varsin tunneperäistä ja kriittistä suhtautumista kyseiseen ammattiin.

Miten ihminen, tässä tapauksessa poliisi, pystyy suhtautumaan puolueettoman asiallisesti rikollisiin. Silloinkin kun poliisit ovat keskellä tilannetta. Ympärillä äärisuhtautumista. Anna nyt palaa, ei mitään armoa tuollaiselle rosvolle. Tai lakimme on aivan niuho ja tuolla rosvolla on muka oikeus inhimillisyyteen niin kuin meillä kaikilla. Siis puolesta ja vastaan.

Itselläni on yleensä kovin vaikeaa suhtautua neutraalisti asioihin olivatpa ne sitten omia arvojani vastaan tai myötäkarvaan. Poliisi asettuu oikeuksineen monen mielestä liian helposti muutaman portaan meitä ylemmäs ja katsoo, vahtii sekä kommentoi ja komentaa meitä alamaisiaan.

Liikumme erittäin voimakkaalla tunnetasolla, kun vastapuolena on poliisi. Jopa silloinkin, kun ajelemme miten sattuu ja jäämme peltipoliisin haaviin. Jäin miettimään omia tunnetasoja poliisin kanssa. Ei juurikaan muistu mieleeni tapausta, missä olisi ollut mukavaa ja rakentavaa jutella poliisin kanssa. En ole kuitenkaan koskaan saanut tuomiota rikoksista paitsi kahdet ylinopeussakot. Ja henkilökohtaisesta kaveriporukasta ei löydy yhtään poliisia.

Kerran yritin, kun koulupoikana pysäytettiin moottoripyöräni ja tarkistettiin kuntoa. Syntyi lista korjattavista asioita ja silloin totesin, että eikös olisi ollut helpompaa listata ne aisiat, jotka olivat kunnossa. Ei poliisisetä ymmärtänyt minun huumoria. Onneksi eikuitenkaan muuttanut huomautusta sakoiksi.

Asennepelko aiheuttaa aika paljon onnettomuuksia, kun vaikka lähdetään poliisia pakoon ja menetetään pakomatkan hallinta tavalla tai toisella.

Toki suunnaton herkkyys poliisin toimintaa kohtaan on aiheuttanut varsin pahoja maailman laajuisia seurauksiakin. Viime viikolla muisteltiin George Floydin kuolemaa neljän poliisin käsittelyssä.

Floydin kuolema synnytti laajoja mielenosoituksia – myös Helsingissä. Todellisista tapahtumista ainakin eri osapuolten tunnetasolla ei juurikaan ole tullut selvyyttä. Vastakkain olivat tumma mies ja valkoiset poliisit. Liian usein toteutuva kombinaatio.

Tuoreempi vastaava tapaus syntyi Pariisissa, missä poliisi ampui 17 vuotiaan tumman miehen. Seuraukset olivat valtaiset, eikä poliisi niitä hallinnut. Rauhoittuminen alkoi vasta kun uhrin omaiset alkoivat vedota mellakoinnin lopettamiseen. Nyt kolme poliisia Pariisissa on saanut syytteet, kun on todettu uhrin kuolemaan johtaneen luodin olevan peräisin poliisien käyttämästä aseesta.

Kummassakaan tapauksessa ei tulkittu tapahtumahetkellä lakikirjoja, vaan kaikki oli kiinni syvällä tunnetasolla.

Suomessa on juuri valmistunut esitutkinta hyvin erikoisesta tapauksesta, jossa kolme poliisia kohtasi laivalla aiemmin kuulustelleen nuoren miehen. Laivalla syntyi kalabaliikki ja poliisit syyllistyivät omituisiin rikkeisiin. Rikosnimikkeet ovat pahoinpitely, laiton uhkaus ja virkavelvollisuuden rikkominen. Lisäksi yhtä poliisia epäillään identiteettivarkaudesta, koska hän oli väitetysti esiintynyt tutkinnanjohtajana.

Lapualaisen nuoren pojan katoamiseen kytkeytyy myös tulkintoja poliisin käyttäytymisestä, joiden vaikutusta tapahtumiin selvitellään parhaillaan.

Kipuileva hallituksemme lupaa siirtää poliisien tehtäviä muille toimijoille sekä lisätä poliisien määrää. Ongelmia tuottaa kuitenkin se, ettei poliisikoulutuksen kaikkia aloituspaikkoja ei ole saatu täytettyä vuosiin.

Poliisiksi haluavan kysymyslista on vaikuttava. Oletko henkisesti tasapainoinen, vastuuntuntoinen ja hyvässä kunnossa? Sinulla on hyvät ongelmanratkaisukyvyt, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä kyky hallita ja johtaa erilaisia tilanteita? Motivaatiota, itsetuntemusta sekä hyvä asenne työelämään ja työkyvyn ylläpitoon? Kykenet itsenäiseen työskentelyyn, olet analyyttinen ja vieläpä hyvä esiintymään? Saatat soveltua poliisiksi, tai sitten et.

Melkoinen lista hyviä ominaisuuksia, jotka toivottavasti sitten valmistumisen jälkeen nostaa esiin positiivisen vuorovaikutuksen poliisin käytännön päivittäisessä työssä.

Poliisin nettisivut kertovat, että Poliisin päivän tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea lauantaina 26.8. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja sopivat kaikenikäisille. Tarkat tapahtumapaikkakunnat ja ajat tämän linkin kautta. Poliisinpäivä olkoon se päivä, jolloin poliisia ei tarvitse pelätä ja päivä, jolloin syntyy rakentavaa vuorovaikutusta.

Tämä on kuunneltavissa ääniversiona FinnRadio.fm -kanavalla 23.8.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

 

Poliisin päivä

Pohjois-Suomessa poliisin viikko

Hengenvaarallinen takaa-ajo

Tehovalvontaa

Väitös: Poliisin kohdevalvonta kärsi väärästä ajoituksesta

 

 

Välistä vetäjiä riittää

Lauantai 11.3.2023 klo 11.03 - Kauko Niemi

Kaiken maailman asioita joutuu epäilemään, vai ollaanko peräti jo siinä pisteessä, että on parasta, kun epäilet kaikkea.

Luottamus ja luottamuksellisuus olisi niin hieno ja rauhoittava asia elämässä. Se helpottaisi kaikkea toimintaa ja rakentaisi positiivista mielenrauhaa.

Olen tässä muutaman kuukauden miettinyt sitäkin, että jos nuorella miehellä on loistavat it-taidot, niin miksi ihmeessä hän käyttää niitä Vastaamon hakkerointiin ja tietojen vahingolliseen levittämiseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä taidoillaan muhkean tilin it-liiketoiminnassa ja elää vapaudessa.

Tällä esimerkillä en ole millään tavalla puolustamassa hänen tekojaan. Eikö kukaan lähipiirissä osannut epäillä ja olisi pystynyt auttamaan nuorta miestä oikeaan ja luottamukselliseen suuntaan.

Ja sitten Länsi-Uudenmaan poliisi on talven aikana kirjannut yli 20 tapausta, joissa uhreja on erehdytetty autokaupoilla. Ensin yksi tekijöistä soittaa autoaan myyvälle uhrille, ja sopii kaupoista. Ostaja kertoo ottavansa pikavipin maksaakseen auton.

Sen jälkeen uhrille soittaa toinen ostaja, joka tarjoaa korkeampaa hintaa. Kun uhri soittaa ensimmäiselle tarjoajalle, tämä vaatii uhria korvaamaan pikavipin kulut peruuntuneiden kauppojen vuoksi. Yhtään kauppaa ei ole syntynyt. Poliisin tiedon mukaan huijariryhmä asuu Forssan seudulla.

Mitäs pakkaat matkalaukkuusi? Luotatko matkatavaroiden koskemattomuuteen? Kaksi Teneriffan eteläisen lentoaseman työntekijää on pidätetty epäiltyinä tavaroiden varastamisesta matkustajien matkalaukuista. Asiasta kertovat useat paikalliset mediat, kuten Canarias7. Epäillyt olivat lastaamassa matkatavaroita lentokoneeseen, kun heidän huomattiin penkovan jotakin laukuista.

Luottamuksellisuus on ennen kaikkea myös kulttuurillinen ja kasvatuksellinen asia. Veikkaan, että itä-naapurissa luottamuksella tuskin olisi koskaan pysynyt hengissä, ei ainakaan tällä hetkellä. Italialaisten luottamuksellisuus minun suomalaisin silmin ja korvin tuntuu oudolta, mutta italialaisten oma hokema kuuluukin, ettei mitään tapahdu sovitusti, mutta kaikki järjestyy.

Pari viikkoa sitten Kyberturvallisuuskeskus kertoi saaneensa useita ilmoituksia huijauksesta, jossa ihmisiä houkutellaan tekstiviesteillä siirtämään vuokrarahoja rikollisille. Keskuksen mukaan kyseessä on uusi huijausmuoto, ja osa huijauksen kohteista on päätynyt jo antamaan rikollisille rahaa.

Suomalaiset menettivät viime vuonna huijareille yli 30 miljoonaa euroa. Huijattuja rahoja onnistuttiin palauttamaan reilut 14 miljoonaa euroa. Kyse ei siis ole mistään harmittomista tempuista, joita keksitään jatkuvasti uusia. Siis kaikkea normaalista poikkeavaa toimintatapaa kannattaa tosiaan epäillä.

Poliisi on saamassa valmiiksi esitutkinnan laajassa petostapauksessa, jossa tekijät saivat yli 40 000 euroa tekaistuilla netin myynti-ilmoituksilla.

Petoksen tekijät julkaisivat myynti-ilmoituksia netin kauppasivustoilla. Kun halukas ostaja oli ottanut yhteyttä myynti-ilmoituksesta, häntä pyydettiin maksamaan käsirahaa. Kun käsiraha oli maksettu, myynti-ilmoitus poistettiin.

Porissa puolestaan on kaupungin sähköpostiosoitteista lähetetty viime päivinä tietojenkalasteluviestejä. Porin kaupungin tiedotteesta ilmenee, että "muutaman käyttäjän" sähköpostitunnukset on otettu haltuun ulkopuolelta ja kalasteluviestejä on lähetetty näistä sähköpostiosoitteista. Ministeri Lintilän tilikaappaukseen en nyt ota kantaa tällä kertaa.

Jatkuvaa ja laajaa huijausta tapahtuu jatkuvasti. Todella vaikeaa on tavallisen ihmisen tulkita erilaisia vaikuttamisyrityksiä, etenkin jos olet samassa kuplassa vaikuttajan kanssa. Innolla toimit kätyrinä ja jatkolähetät viestejä, joiden alkuperä ajaa jotakin agendaa.

Tällä hetkellä ajankohtaista on vaalihäirintä. Se on verkossa koko ajan helpompaa tekniikan kehittyessä. Esimerkiksi valeuutissivuja on helppo rakentaa hetkessä. Pari viikkoa sitten vaalihäirintää nähtiin Twitterissä. Siellä trollitilit tekeytyivät suomalaisiksi henkilöiksi, jotka varoittivat Nato-jäsenyydestä sanomalla, että "Nato ei teitä tallenna". Kyseessä lienee konekäännösvirhe, ja oikea muoto olisi ollut "Nato ei teitä pelasta". Onneksi Suomen kieli tekee tepposensa konekääntäjille.

Pienikin epäilys ja kannattaa heti pysähtyä tarkistamaan ja miettimään todellista luottamusta. Ja niin kuin heti alussa arvelin ehkä kannattaa epäillä vähän kaikkea, vaikkei se niin kovin miellyttävää olekaan.

Kiitokset asiantuntija Petteri Järviselle. Hän on viime aikoina paljastanut ja kommentoinut kiitettävällä aktiivisuudella huijareiden tekosia. Näin pitäisi kaikkien toimia, jotta heidän temppunsa nyykähtäisi heti alkumetreillä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 13.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:

Pelottava huijaus tekee tuloaan: Lapsen hätäinen soitto

Poliisi varoittaa Whatsup-huijauksista

Verkkopankkihuijaukset ovat entistä yleisempiä

Googlessa vaani viheliäinen ansa OmaVeroa hakevalle: ”Ovelaa ja vaarallista”

Nainen oli menettää tonneja, mutta havahtui viime hetkellä – Suomalaisia yritetään nyt vedättää taitavilla kikoilla

 

 

 

 

Haalistuneet olympiarenkaat

Sunnuntai 20.2.2022 klo 8.04 - Kauko Niemi

Tällä kerralla Pekingin kisoissa en yltänyt minkään tasoiseen olympiahuumaan. Enkä ole juurikaan kuullut kavereidenkaan hehkutuksia. Mikään intohimoinen penkkiurheilija en toki ole muutenkaan heikohkon kilpailuviettini takia. Pekingin olympialaisissa kilpailtiinkin kolmessa kategoriassa – talviurheilussa, Kiinan ihmisoikeuksissa ja median hömppäuutisissa.

Oman ongelmansa muodostaa myös oma laiskuuteni etsiä sellaisia sopivia kanavia katsella tai kuunnella kisoja ilman että pitäisi istua sohvaperunana ja tuijottaa jotakin tv-kanavaa siis siitä televisiovastaanottimesta. Kuten edellisessä blogissani jo valistinkin, niin Yle ja maikkari ovat evänneet minulta suorat lähetykset netissä. Minun tietokoneiden asetukset kun eivät ole heidän kanssaan yhteensopivia.

Yle jakoi Pekingin olympialaisten mediaoikeudet Suomessa Discovery Finlandin kanssa. Discovery esittää kisoista yksinoikeudella jääkiekkoa televisiossa ja digikanavissa. Siis radiosta sai kuunnella jos kiinnosti.

Olen sataprosenttisesti sitä mieltä, että liike on lääke. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei olympialiike ole oikein minkäänlainen lääke oikein mihinkään.

* * *

Uiguurit ovat Kiinan Xinjiangissa ja Keski-Aasian valtioissa asuva kansa, josta on viime vuosina luettu paljon ikäviä uutisia. Islaminuskoisia uiguureja on lähetetty Kiinassa vankileireille “uudelleenkoulutettavaksi”, heidän sananvapauttaan ja vapaata liikkuvuuttaan on rajoitettu ja tärkeitä kulttuurisia paikkoja tuhottu. Kiinan tavoite vaikuttaa Amnestyn mukaan olevan se, että uiguurit hylkäisivät uskontonsa ja kulttuurinsa.

* * *

Aloitin jo ennen kisoja kuuntelemaan äänikirjaa – Totaalinen poliisivaltio, tutkimusmatka Kiinan valvontakoneiston uumeniin. Kirja luo niin häijyjä tunteita, että se piti keskeyttää jatkuvasti. Mielipaha ja verenpaineeni kohosivat liikaa. Voidaanko ihmisiä oikeasti käsitellä tuolla tavalla.

Korona on tarjonnut sekä olympialaisten järjestäjille ja mitä todennäköisemmin koko Kiinalle erinomaisen syyn kaiken kattavaan kuplautumiseen, seurantaan ja erittäin kapeisiin näkökulmiin.

Kisojen avajaiset näytettiin ainakin kahtena eri versiona. Kansainvälinen versio oli erilainen kuin kiinalaisille näytetty super-versio suurine johtajineen. Toisaalta poliittinen paine kisojen isäntämaata kohtaan on saanut pääsponsorit vähentämään olympialaisiin liittyvää näkyvyyttään länsimaissa.

Venäjän ja Ukrainan jännite ei myöskään ole jäänyt paitsioon. Ukrainalainen Skeleton-kelkkailija Vladyslav Heraskevych kohautti, kun mies näytti laskunsa jälkeen tv-kameroille kylttiä, jossa lukee ”Ei sotaa Ukrainassa”. Sääntöjen mukaan urheilijat eivät saa antaa poliittisia lausuntoja olympialaisissa.

Kaikkiin kisoihin kuuluvat dopingkohut eivät jääneet vaisuiksi tälläkään kertaa kun vaikkapa 15-vuotiaan, venäjäläisen taiturin testeistä löytyi kolmenlaista sydänlääkettä. Tapauksessa on keskusteltu ja tullaan vielä pitkään keskustelemaan moraalista. Tiesikö tämä lapsi, mitä isoisän juomalasissa oikeasti on ollut. Kaiken kaikkiaan dopingtulkinnat ovat hämmentäviä. Taitoluistelijat selvittäköön lapsiurheilijoiden aseman ja koko lajin pelisäännöt ihan alusta asti uudelleen ilman venäläistä asiantuntijuutta.

Kaiken tämän politisoinnin ja varsinaisen urheilun väliin mahtuu sitten melkoinen määrä media-hömppää. Tähän toki osasyynä on kiinalaisittain terästetty koronakupla, ettei urheilijoita olla päästy henkilökohtaisesti haastattelemaan tiukkojen eristystoimien takia.

Kaiken maailman somepäivityksistä revitään lööppejä ja otsikoita ilman että pystyttäisiin tarkistamaan taustoja.

* *  *

Jasmi Joensuun kämppään sataa vedet sisään: ”Luulin, että reissussa ei voi mennä enempää pieleen”

Huomasitko tätä tv:ssä? Suomalaistähden pinna paloi täysin – näin hän selittää raivokohtaustaan

Ruotsalaistoimittaja vihjaili huijauksesta naisten hiihdossa – venäläistähti latasi: ”Miksi et vaadi alusvaatteitani tarkastettavaksi?”

William Poromaa kertoi Aftonbladetille, että elämä olympiakylässä on kaukana lemmenlomasta.

* * *

Toki olympialaisissa on myös kilpailtu ja suomalaisittain oikein hyvällä menestyksellä. Mitaleja ennakoitua enemmän. Näiden kisojen suomalaissankariksi nousi ehdottomasti Iivo Niskanen kolmella mitalillaan, vaikka jättikin kisat ikään kuin kesken. Suomi voitti Pekingin kisoista kahdeksan mitalia. Jääkiekon naisleijonillekin pronssia, vaikka kuukauden verran markkinoitiin täyttä fiaskoa. Miesten jääkiekkokullasta puhettakaan.

Iivolle menee irtopisteet myös hänen käyttäytymisestään omine tunteineen ja omine esiintymisineen, jotka ovat olleet tyylikästä katsottavaa ja jopa uskottavaa. Ensimmäisen pronssin jälkeen Iivoa haukuttiin vaitonaiseksi, mutta jos tunne oli se mikä oli, niin miksi pitäisi näytellä yhtään mitään.

Pekingin olympialaiset piti olla Kiinan imagon kasvattaja, mutta nyt paistoi niin pahasti ja rumasti läpi, ettei mielikuvaa hevin paikata millään tempuilla. Olympiarenkaat haalistuivat melkoisesti.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 21.2.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Lisää aiheesta:

Analyysi: Kylmää jauhelihakastiketta "ydinvoimalan" varjossa – Pekingin kisoista jäi hapan jälkimaku, joka liittyy ihmisoikeuksiin vain hatarasti

 

 

Mielipiteitä syntyy, synnytetään, vahvistetaan ja vaihdetaan, mutta ethän ole vain ajatustesi vanki.

Lauantai 13.6.2020 klo 21.14 - Kauko Niemi

Mielipiteitä syntyy hyvinkin nopeasti ja valitettavan usein ne sekoitetaan faktoihin. Jokainen yksittäinen tapahtuma tai tieto synnyttää aina mielipiteen asiaan. Toisaalta jokaisen ihmisen kokemustausta ja olemassa olevat valmiit mielipiteet vahvistuvat tai heikkenevät sen mukaan kuinka hyvin uudet tiedot tukevat tai vastustavat sinun aiempia mielipiteitäsi.

Aivot menevät helposti halpaan. Tutkijat ovat listanneet kymmeniä erilaisia ajatusvirheitä. Osa niistä on jokapäiväisiä – ja niitä tapahtuu kaikille.

Ongelmaksihan tilanne muodostuu, jos on joutunut mielipiteittensä vangiksi, eikä pysty mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. Maailmassa näyttää olevan tavattoman paljon rasismin mielipidevankeja. Ihmisiä, jotka uhraavat suuren osan elämästään vastustaakseen eri näköistä tai eri väristä lajitoveriaan. Ihan vaan siksi, että kuvittelee ja on rakentanut itselleen valheellisen mielipiteen - luulee olevansa se ainoa oikea ihmisrodun edustaja tällä pallolla.

Kuinkahan suurta rasismia löytyisi vaikkapa koiramaailmasta, jos ryhdyttäisiin tutkimaan. Koirarasismikin syntynee enemmän ihmisen päässä kuin koirien itsensä keskuudessa. Etenkin kun luontokappale ei jää rakentelemaan itselleen mielipiteitä vaan toimii vaistollaan ja hetkessä. Jos musta ja valkoinen koira eivät tule toimeen keskenään, niin syy ei ole värissä vaan jossain ihan muussa.

Tällä hetkellä on isojakin asioita, jotka joka tapauksessa tapahtuvat, eikä niiden suhteen kysytä sinun mielipidettäsi. Sinä voit suhtautua kielteisesti tai myönteisesti vaikkapa ilmastomuutokseen. Voit muokata mielipiteitäsi vallitsevien tilanteiden mukaan ja muuttaa omaa käyttäytymistäsi muuttuvien mielipiteittesi suhteen. Tai olla omien mielipiteittesi vanki ja kohdata ajanmittaan suuria vastoinkäymisiä vaikkapa juuri ilmaston suhteen.

Omassa päässäni olen joutunut viime päivinä muokkaamaan mielipiteitäni niin sanotusta amerikkalaisesta unelmasta. Tosin amerikkalainen unelma terminä ei ole koskaan valloittanut päässäni kovinkaan intohimoista mielipidekenttää. Olen sentään työskennellyt 17,5 vuotta amerikkalaisissa yrityksissä ja vieraillutkin maassa reilut parisenkymmentä kertaa.

Ymmärrän oikein hyvin, että kerran voi erehtyä mielipiteissään ja äänestää presidentiksi vaikkapa Donald Trumpia. Nyt kun on ollut vuosia aikaa tarkistaa ja muuttaa omien mielipiteittensä sisältöä suhteessa todellisuuteen, niin tuntuu käsittämättömältä minun mielestäni, jos Trump valitaan uudelle kaudelle ensi marraskuussa.

Tämän valinnan jälkeen, jos niin käy, aloitan mielipiteitteni tarkastelun koko Yhdysvaltain kansakuntaa kohtaan. Usko ja luottamus inhimillisyyteen ja rehellisyyteen ovat tämän jälkeen koetuksella.

Kuinka voin olla valmis muuttamaan hetkessä mielipiteeni kokonaista kansakuntaa kohtaan. Tämä ei tosiaankaan tapahdu hetkessä. Eikä mielipiteiden käyskäännöstä pidä muutoinkaan tehdä muutaman asian takia. Ei etenkään, jos olet elänyt pitkään jossakin kuplassa ja rajoittanut sekä valikoinut kohtaamaasi tietoa.

Hyvä ja todellinen mielipide kasvaa omista arvoista vuosien mittaan. Vähän kuin aito tieteen tekeminen – se korjaa jatkuvasti itseään. Siis ei kumoa toisia tutkimuksia. Tällöin voit seistä omien mielipiteittesi takana, tuntematta sisäistä ristiriitaa. Ja mikä tärkeintä arvostaa ja antaa tilaa muiden mielipiteille. Kunnioittaa niitä. Pelkkien mielipiteiden kaksintaistelu harvoin tuottaa hyvää lopputulosta.

Yhdysvaltalainen itsekeskeisyys on ollut minulle silmiinpistävää kaikessa. Sitähän harva siellä elävä edes huomaa, koska on siihen kasvatettu ja kasvanut. Kenenkään ei pidä puuttua minun tekemisiini ja kaikkein vähiten yhteiskunnan. Amerikkalaisen unelman eläminen tarkoittaa, että unelmoinnin ja käytännön tekemisen välillä on suuri ristiriita. Minulle aivan liian suuri.

Parhaiten pärjäävä amerikkalainen on se, joka rakentaa parhaat unelmat ja esittää kiinnostavimmat mielipiteet vaikkei niillä olisi juurikaan yhteyttä käytännön tekemisiin. Siis Suomeksi parhaat valheet kuten Trump. Ja nykyisin ei edes tarvitse pelätä valheista kiinnijäämistä – So What!

Tasapuolisuuden nimissä on toki sanottava, että heitetään niitä korona-faktoja melkoisen suurella kintaalla myös Venäjällä ja Brasiliassakin.

Minun mielipiteeni yhdysvaltalaisia kohtaan ei tietenkään muuta maailmaa. Eikä sekään, etten halua matkustaa tuollaiseen maahan, missä aitoudella ei ole sijaa. Toisaalta olen aistivinani, etten ole ihan yksin asian kanssa. Toisaalta minulla on hyviä kokemuksia ja käytäntöjä työelämästä, kun amerikkalaiset bisnes-ajatukset istutetaan karsittuina suomalaiseen ympäristöön.

Hienointa mitä rapakon takaa olen pitkiin aikoihin kuullut, on kun Camden New Jerseyssä irtisanoi kaikki poliisit vuonna 2012. Nyt kaupungin rikollisuus on pudonnut lähes puoleen.

Camden hajotti poliisilaitoksensa kokonaan, koska sitä pidettiin liian korruptoituneena uudistettavaksi.

Kaupunki oli tuolloin maan väkivaltaisimpia ja huumekauppa rehotti. Poliisilaitosta vastaan nostetut kanteet paljastivat, että poliisit lavastivat järjestelmällisesti todisteita, väärensivät raportteja ja valehtelivat oikeudessa. Uuden poliisin työssä uudistus näkyy yhteisöllisyyden korostamisessa.

Valitettavasti pahaa pelkään, ettei tämäkään uutinen saa suurtakaan sijaa tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Suositeltavaa luettavaa:

Älä usko itseäsi! Hyviä päätöksiä on vaikea tehdä, koska ajattelumme on täynnä virheitä

Biljarditähti Mika Immosen mukaan USA on pöyristyttävässä tilassa

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 15.6.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Koira on fiksumpi kuin insinööri, muttei silti saa virallista asemaa

Perjantai 8.11.2019 klo 14.40 - Kauko Niemi

Tutkijat ovat hyvin kiinnostuneita muun muassa kipukoirista. Tutkimuksissa on selvinnyt, että koira tunnistaa hajun vain kymmenen hajumolekyylin perusteella. Tarkimmatkin insinöörin kehittämät laitteet tarvitsevat tunnistamiseen yli miljardi molekyyliä.

Taas on se aika vuodesta, kun liki parisenkymmenlle hauvelille myönnetään sankarikoiran arvonimi.

Kennelliitto myöntää Sankarikoira-arvoja koirille, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Koira voi saada Kennelliiton kunniamaininnan myös muista sankariteoista.

Nämä sankarit astuvat estradille joulukuun alussa. Todennäköisesti heistä ei kovinkaan moni tiedä miksi pitää kävellä salamavalojen räiskeessä. Ehkä joku saa herkkupalan palkkioksi.

Joka tapauksessa he ovat olleet aloitteentekijöinä onnettomuuksien etkoilla ja pelastaneet reilun 20 ihmisen hengen. Fakta on kuitenkin se, ettei heillä kellään ole tästä kunniasta huolimatta virallista asemaa.

Sitten kun itse epäilen sisäilmaongelmien johtuvan kosteuden synnyttämästä homeesta, en ala hajottamaan koko huushollia vaikka se vakuutusyhtiölle sopisikin paremmin kuin rajaaminen tietylle alueelle.

Tämän rajauksen tekee homekoira paremmin kuin yksikään insinöörin kehittämä mittari. Tässäkään tapauksessa koiralla ei ole virallista asemaa ongelmakohdan määrittelyssä.

Ehkä kaikkein virallisin ja tunnustetuin asema koiralla on opaskoiraroolissa. Suomessa on tällä hetkellä noin 200 opaskoiraa auttamassa näkövammaisten elämää. Opaskoirat koulutetaan Opaskoirakoulussa. Tällä hetkellä koirajono on noin puolisen vuotta.

Poliisi ja Tulli eivät tulisi toimeen päivääkään ilman koiraa. Tullilla on huumekoirien lisäksi ruokakoiria ja rahakoiria. Monen rattijuopon karkumatka metsään kiven taakse poliisia piiloon on naurettavaa. Koiralle se on helppo nakki, kun se jäljittää muutamassa minuutissa piiloutujan.

Tullin koiratoiminta täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tulli koulutti ja otti käyttöön ensimmäiset neljä huumausainekoiraa vuonna 1969. Ne saivat heti runsaasti tehtävää, sillä huumausaineiden tuonti oli tuolloin kasvussa. Koirien määrä kasvoi tämän jälkeen. Tällä hetkellä koiria on Tullilla noin 50.

Suomen poliisilla on näitä kuonotyöskentelijöitä noin 260, jotka ovat 210 koiranohjaajan hallussa. Poliisilla on sekä partiokoiria että erikoiskoiria.

Partiokoirat ovat monikäyttökoiria: ne saavat koulutuksen hallittavuuteen, voimankäyttöön, jäljestämiseen, henkilöetsintään sekä esine- ja rikospaikkaetsintään. Erikoiskoirista tuoreinta ajatusta edustaa rahakoirat. Ne on opetettu tunnistamaan setelien hajun, ja ne etsivät rahakätköjä rakennuksista ja maastosta.

Pahimmin vastakkain iskevät insinöörit ja koirat terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa koira pystyy moniin sellaisiin asioihin, joihin mikään mittari ei kykene.

Koira pystyy reagoimaan diabetes-potilaan tilaan, kun verensokerin arvot heittelevät liikaa. Yhtään ihmisen keksimää mittaria ei ole olemassa, joka pystyisi tulkitsemaan onko ihmisellä syöpää. Koira pystyy siihenkin.

Varsin mielenkiintoinen tapaus missä koira haistaa ihmisen kehosta kivusta kieliviä välittäjäaineita – kipukoira on kroonisen kivun kanssa elävälle todellinen hengenpelastaja.

Vantaalla koira oppi nopeasti, ja kävi ilmi, että se tunnistaa tulevan kivun hajun perusteella. Koulutuksen jatkuessa kipukohtausta ennakoivat varoitukset alkoivat tulla yhä aikaisemmin.

Kipukohtaus on koirillekin hyvin stressaava tilanne, ja ne tekevät kaikkensa, että sitä ei tulisi. Kun koirat haistavat kivun, ne varoittavat, kunnes tapahtuu riittävästi kivun estämiseksi.

Välillä koiralle riittää pelkkä asennon korjaaminen. Toisinaan tarvitaan lämpötyynyä tai kipulääkettä. Kivun ennakoitavuuden ansiosta lääkkeiden käyttö on vähentynyt.

Kun koira varoittaa kivun tulosta, lääkkeitä ei tarvitse enää syödä varmuuden vuoksi.

Koirien hajuaistin hyödyntämisessä vain mielikuvitus ja asenne ovat rajana.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 11.11.2019 alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

Miten ihmeessä tieto voi kadota mustaan aukkoon

Sunnuntai 2.9.2018 klo 9.50 - Kauko Niemi

Normaalissa elämässä törmää varsin usein tilanteeseen missä en ole kuullutkaan jostain varsin laajasti  ja monipuolisesti levitettystä tiedosta. Aivan kuin minulla olisi silikonikorvat ja tieto olisi kadonnut mustaan aukkoon.

Esimerkiksi viime viikolla poliisi laputti 5500 kuskia ylinopeudesta. Vaikea usko, että joku maksaisi ilomielin kohtuullisen summan ihan vapaaehtoisesti.

Poliisi tiedotti asiasta varsin selkeästi, että jokaisessa peltipoliisissa on kamera käytössä. Tämän lisäksi kaikki liikkuvat yksiköt olivat käytössä. Uutisnarkomaanina en pysty juurikaan mainitsemaan mediaa, missä asiasta ei olisi ainakin kertaalleen uutisoitu.

Ja siis kaiken tämän jälkeen 5500 kuskia kiitää ylinopeutta rysään, eikä malta yhtä vuorokautta noudattaa tieliikennesääntöjä.

Viikko sitten viikonloppuna 60.000 ihmistä oli haltioissaan ja jopa itki Lahden mäkimontussa Cheakin valot sammuu jäähyväiskonsertissa.

Minä ei siellä ollut. Jos minulle soitettaisiin sekalaista musiikkia ja joukossa olisi Suomen menestyvimmän artistin biisejä mukana, niin en pystyisi tunnistamaan ainuttakaan.

Olen ihan varmasti kuullut Cheekin musiikkia, mutta se on mennyt suoraan mustaan aukkoon. Se tieto mikä Cheekistä on tarttunut minun kovalevylle, on herran ylivoimainen tapa hallita julkisuutta ja yksityisyyttä. Lehdistä ei voi lukea kohujuttuja Cheekistä eikä myöskään some-kohuja ole juurikaan noussut pintaan. Todellinen markkinointiguru. Kaikki on suunniteltu millin ja sanatarkasti.

Ilmeisesti hänen musiikkinsa kiinnostaa laajasti, jos 60.000 ihmistä ostaa kalliin lipun ja matkustaa satoja kilometrejä.

Samaan sarjaan kuuluu maailman kuulu ruotsalainen 28 vuotias Avicii, oikealta nimeltään Tim Bergling.  ”kuulin” hänen nimensä ensimmäisen kerran vasta uutisessa hänen itsemurhastaan.

Törmäsin tilanteeseen, missä erään yrityksen työntekijä ihmetteli mitkä juhlat nyt on – koko yrityksen henkilökunta koolla ja kahvia ja kakkua pöydässä.

Yritys juhlisti päivää, jolloin uudet nettisivut otettiin tuotantokäyttöön ja tämä oli ainakin yhdelle henkilölle täysi yllätys. Tai ainakin yhdelle, joka tunnusti asian ääneen.

Kuitenkin projekti oli ollut yrityksen sisällä julkinen jo kahdeksan kuukautta. Siitä oli kerrottu useaan kertaan yrityksen sisäisissä tiedotteissa. Kerrottu projektin etenemisestä. Kertaakaan tuollainen tieto ei osunut menemään perille.

Tällaisten esimerkkien jälkeen tietenkin voi kuvitella markkinamiesten ja tiedottajien tuskan, kun viestit eivät tavoita edes kohderyhmää, uusista potentiaalisista asiakkaista puhumattakaan. Ei edes silloin kun kaiken maailman tietotekniset ratkaisut luovat mitä ihmeellisimpiä algoritmejä. Ja niitä edeltää vaikka millaisia houkutuksia, jotta antaisit tietoja tekemisistäsi ja ajattelustasi.

Muotitermi kupla kyllä kuvaa tilannetta harvinaisen hyvin. Tuossa omassa esimerkissäni olen todella kuplautunut ja kaikki merkit viittaavat siihen, että jo oman pääni moniajojärjestelmä on kehittynyt varsin pitkälle.

Teen päivän hommia melkein poikkeuksetta niin että radiokanavat soivat taustalla. Täydellisenä uutisnarkomaanina kuulet uudet uutiset hälyn joukosta, mutta musiikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta saman tien ulos jättämättä mitään merkintää kovalevylleni. Paitsi jos se on melodista ja kaunista. ”Oikeaa musiikkia” kuuntelen sitten muilta kuin uutis- tai hömppäkanavilta.

Siksi en tunnista sen enempää Cheekin kuin kenenkään muunkaan räppärin musiikkia enkä mitään mikä alkaa jumputuksella. Kerran yhdelle tuttavaurkurille sanoinkin, että nyt tiedän, miksi tykkään urkumusiikista. Siinä kun ei ole mukana teknokomppia.

Tuota ylinopeusrysää on jo kovin vaikea selittää. Ehkä siinä on merkittävänä tekijänä jonkin moinen välinpitämättömyys. Muutama satanen sinne sun tänne, jos alla on yli 50.000 euron auto. Asenteesta kertoo jotakin sekin, kun kiekkoveteraani Juhani Tammiselle kahden kuukauden aikana välähti kolmesti, ja välähdykset toivat kuuden viikon ajokiellon.

- En voi kerta kaikkiaan kuin nauraa. Uskallan väittää, että tämä on maailman mittakaavassa aivan poikkeuksellista, toteaa Tamminen Iltalehdessä.

Millainen kupla on sitten kyseessä, jos oman työpaikan asiat eivät kiinnosta vähääkään. Tai onko kupla sitten niin pieni, ettei sen sisään mahdu omien työtehtävien lisäksi mitään muuta. Voitaisko jollakin motivoinnin pallolaajennustekniikalla saada kuplaa suuremmaksi.

Ps
Roskauton kuljettajakaan tiedot eivät tainneet olla ihan ajantasasalla vaikka kaikki kanavat tuuttasivat Ranskan presidentin vierailusta satasella. Roska-auton kuljettaja kun säntäsi tyhjentämään roskiksia Kesärantaan samaan aikaan pääministeri Juha Sipilän ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa.

 

 

 Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 3.9.2018 klo 13:00 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

 

Missä menee virallisen säännön ja hyvän ja hyödyllisen toiminnan raja?

Sunnuntai 3.6.2018 klo 9.16 - Kauko Niemi

Poliisi ja Tulli eivät tulisi toimeen päivääkään, jos heillä ei olisi apunaan koiria. Homeisiin taloihin koirat eivät virallisesti kelpaa, vaikka paljastavat homepaikat paremmin kuin mikään muu keino. Terveydenhuollossa koira haistaa vaikka mitä, muttei oikein kelpaa lääkäreille ja vielä vähemmän viranomaisille.

Jokin aika sitten Yhdysvalloissa kaverikoiratoimintaa harrastava nainen kävi seurustelemassa koiransa kanssa vanhusten hoitopaikassa viihdyttämässä talon asukkeja. Aika ajoin koira kieltäytyi menemästä huoneeseen, jossa aiemmin oli tuonut asukkaalle hyvää mieltä ja lohtua.

Koiran omistaja ryhtyi viimein selvittämään, miksi koira kieltäytyi tehtävästään. Lopputulos oli niinkin yllättävä, että kieltäytymisestä kolmen päivän sisällä vanhus oli kuollut. Koira siis haistoi ennakkoon kalman hajun.

Viimeisin terveyskokeilu julkistettiin viime viikolla, kun koira haistaa suhteellisen luotettavasti niinkin vaikean taudin kuin uniapnean. Diabeteksessa on saatu hyviä kokemuksia. On jo perheitä, joissa koira hälyttää verensokerin liian suurista muutoksista. Vakuuttavia tuloksia on saatu myös syöpälöydöksissä.

Kenenkään ei pitäisi ryhtyä purkamaan rakennuksia sillä perusteella, että rakennuksessa on homevaurio. Koiralla ei hometapauksissa ole virallista statusta, vaikka se on ehkä luotettavin keino paikallistaa home johonkin tiettyyn kohtaa. Siitä nurkasta on sitten järkevää aloittaa purku- ja korjaustyöt.

Opaskoirilla on luojankiitos virallinen asema, joskin koirien odotusajat ovat tuskaisen pitkiä.

Nyt en ole jahtaamassa jotakin suurta lakipakettia ja virallisia pilkuntarkkoja asetuksia tai koirasotea. Mietin vain, eikö löydy mahdollisuutta järkevään ja rakentavaan yhteistyöhön. Siis sellaiseen, jossa koira on löytänyt homenurkan ja se on korjattu, mutta vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta, koska menetelmät olivat vääriä.

Eikö lääkärin kunnia kestä sitä, että jo nyt kokeissa koira on ollut monin verroin herkempi tunnistamaan taudin kuin vain virallista käypähoitosuositusta noudattava ihminen.

Niin moni mummo ja pappa olisivat menehtyneet eksyessään luontoon, jos ei käytettäisi poliisi ja etsijäkoiria. Niin moni huumelasti olisi jatkanut matkaansa ilman Tullin Veikkoa ja muita kuonotyöläisiä.

Koira on hajuaistiltaan ja kyvyiltään ylivoimainen. Se on taitavien kouluttajien ja ohjaajien hallinnassa huikea apuväline asioissa, joihin ihminen ei ole pystynyt luomaan teknistä ratkaisua. Se on kuitenkin luontokappale eikä robotti. Koira voi toki joskus erehtyä ja innostua muustakin kuin itse asiasta. Ihminenkin erehtyy.

Koiralle hajuaisin käyttö on sitäpaitsi luontaista toimintaa, eikä näinollen aiheuta eläimelle vaaraa tai haittaa sen normaalia elämää. Kunhan tässäkin muistetaan olla kohtuudessa.

Siksi olisi tärkeää löytää järkevät vastuutulkinnat, joita ei tarvitsisi joka käänteessä setviä raastuvassa. Viranomaisvastuu kuten poliisilla ja Tullilla on olemassa. Laajennetaan sitä myös terveydenhoitoon. Koiran kykyjä kannattaa ehdottomasti hyödyntää myös virallisessa lääketieteessä johdattamaan sairauden oikeisiin syntyoireisiin.

 

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla maanantaina 4.6. 2018 tai www.finnradio.fm  nettiradiosta. Lähetysaika kesäisin klo 13:00 Espanjan aikaa.

 

 

Pois oppinen ja tapojen muuttaminen on työlästä

Sunnuntai 24.4.2016 klo 11.51 - Kauko Niemi,

Lappuliisat ovat ilmeisesti saaneet jonkinmoiset laser-mittarit käyttöönsä ja pistävät ihmiset kuriin liian lähelle suojatietä paikoitettaessa.

15 vuotta Etu-Töölössä asuneena tämän asian kanssa ei ole ollut ongelmia, paitsi nyt kun reilun  viikon sisällä sain kaksi 60 euron huomautusta. Enkä ole tosiaan ainoa. Aivan varmuudella löydän koska tahansa Helsingin keskustasta suojatien edessä laputetun auton.

Suojatie olkoon liikennevalvonnan erityissuojelussa. Päätin myös ryhdistäytyä ja muuttaa käytöstäni suojateiden kohdalla enemmän Ruotsin ja Viron suuntaan, missä suojatiellä oleva henkilö on suojassa.

Kun kerran ryhdyn harrastamaan sisäistä kontrollia, niin otin toisenkin asian tarkkailulistalle. Se on helppo ja yksinkertainen – vilkun käyttö aina kun siihen on tarvetta ja riittävän aikaisin.

Vanhojen huolimattomien tapojen sisäinen kitkeminen ei yllättäen olekaan kovin helppoa. Vuosikymmenten rutiineilla vilkku vilkkuu, jos vilkkuu. Aikeissa oleva jalankulkijalle ei meinaa riittää kohteliaisuutta ja turvallisuutta.

Ajatellaanpa viime torstaina ja perjantaina suoritettua ylinopeusmaratonia. Poliisin haaviin jäi 4800 autoilijaa. Olen kokolailla varma että näistä kukaan ei ollut tietämätön poliisin valvonnasta.

Poliisilta tuli infoa tuutin täydeltä päivä tolkulla. Jopa niinkin tarkkaa tietoa, että missä tötterössä kamerat milloinkin olivat.

Ihminen ajaa vain liikennevirrassa ajattelematta sen enempää liikennettä. Rutiinit ja tottumukset ohjaavat enemmän kuin liikennemerkit.

Mitä minun kokeellisessa, sisäisessä liikennekurikampanjassa on sitten tapahtunut näiden reilun kahden viikon aikana.

Kehitys on ollut yllättävänkin positiivista. Vilkun käyttö on jo varmaan noin 85 prosenttista ja suojatiekäyttäytyminen hieman nihkeämpää. Ei vaan tee havaintoja tarpeeksi aikaisin ihmisten aikeista.

Eilen tein mielessäni sisäistä raporttia ja päivän aikana oli kolme huonoa vilkkucasea ja kaksi suojatiecasea. Aika hyvin kuitenkin. Ja painotettakoon ettei yhdessäkään eilisessä tapauksessa ollut vaaratilannetta, en vain muistanut näyttää vilkkua kaistaa vaihtaessa puolityhjällä kadulla.

Suosittelen kokeilemaan. Ota vain yksi tai kaksi asiaa kerrallaan ja käytäntö todistaa kuinka kuuliainen kuski oikein oletkaan.

 

 

Poliisin vaikuttava kiitos

Torstai 30.7.2015 klo 11.19 - Kauko Niemi

Itä-Uudenmaan poliisilaitos päivitti Facebook-sivuillaan eilen kuvallisen tiedon nuorista sankareista.

Nuoret sankaripojat, Eelis 8v, Aatu 8 v ja Olli-Pekka 9 v, löysivät tänä aamuna Nurmijärvellä, Sorvankaaren lähellä olevasta metsästä makaamasta liikkumaan kykenemättömän iäkkään miehen. Neuvokkaat pojat lähtivät välittömästi ilmoittamaan asiasta aikuiselle, joka hälytti paikalle ensihoidon. Mies oli kadonnut eilisiltana Nurmijärven Puuradalta ja poliisi oli etsinyt miestä lähiseudulta koko viime yön. Kadoksissa ollut mies sairasti parkinsonin tautia ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon kohtuullisen hyväkuntoisena. Itä-Uudenmaan poliisilaitos kiittää lämpimästi reippaita poikia hienosta ja esimerkillisestä toiminnasta!

Nyt pitää kiittää poliisia tilannetajusta ja oikein ajoitetusta kiitoksesta kuvan kanssa. Näiden pikkusankareiden sisimmäisimmässä sopukassa varmasti tuli sellainen päivitys, joka ei unohdu koskaan heidän elämässään ja se tuli hyvästä työstä toisen ihmisen hyväksi. Kiitos ohjaa varmasti  poikien valintoja tulevassa elämässä.

Kiitos menettää merkityksensä tai ainakin tehonsa, jos se tulee kerjäämisen jälkeen tai sen jälkeen kun asia on jo poissa päiväjärjestyksestä.

Miksei oteta oppia koiran kasvatuksesta. Koira palkitaan heti, kun se tekee jonkun asian oikein, siis ohjaajan haluamalla tavalla. Koira ei enää viiden minuutin kuluttua tiedä mistä palkinto tuli.

Kyllä sama periaate toimii ihmisiinkin, vaikka ihmisen ajattelukyky riittäisi ymmärtämään kiitokset seuraavanakin päivänä. Tosin ihminen pystyy silloin tulkitsemaan – kas kas tulihan se kiitos. Siis kiitos, joka hävitti tehostaa lähes kaiken.

Voi niitä kiitospuheita organisaatioiden vuosijuhlissa. Ympäri pyöreitä, viran puolesta lausuttuja latteuksia kuinka hyviä me ollaan ja kuinka me puhalletaan yhteen hiileen ilman faktoja. Sitä paitsi kiitos puhe on tehty edellisen vuoden puheen pohjalle vuosilukuja ja muita ajankohtaistietoja  muuttamalla, mutta samassa järjestyksessä kuin viime vuonna ja samassa järjestyksessä kuin edellisenä vuonna. Tällainen kiitos ärsyttää enemmän kuin innostaa. Mutta kun tapoihin kuuluu kiittää menneestä vuodesta ilman todellista sisällöllistä viestiä.

Olen ollut suunnittelemassa tilaisuutta, jossa suunnittelukokouksessa tehtiin selväksi, ettei joitakin ihmisiä voida kiittää. Silloin pitäisi kiittää muitakin, ettei synny yleistä kateutta.

Jos syntyy yleistä kateutta, niin kiitosta ei ole selkeästi ja ymmärrettävästi perusteltu ja niitä ei ole sanottu ääneen. Pärstäkerroin kiitokset toki aiheuttavat vaikka minkälaisia höpinöitä ja luovat kateutta.

Kiittäminen on taitolaji ja ennen kaikkea se on ajoituslaji.

 

 

Poliisi varoittaa

Keskiviikko 29.2.2012 - Kauko Niemi

Etelä-Savon poliisi varoittivirallisesti Kerimäellä epäillystä koiramyrkytyksestä. Poliisin tiedotteen mukaan ainakin yksi koira oli vakavasti sairastunut syötyään näitä ”herkkupaloja.”

Tässä tapauksessa asiaa oli ilmeisesti asiaa jo selvitetty riittävästi, eikä poliisi julkaissut tiedotettaan huhujen perusteella. Ainakin, jos poliisin toimintaan on luottaminen. Muutaman viikon takainen Tampereen myrkkyvaroitus taas osoittautui parkettilattian hiontapölyksi, vaikka sielläkin koiran epäiltiin sairastuneen tähän ”rotanmyrkkyyn”

Myrkytysuutiset ovat hämääviä. Ne leviävät vauhdilla netissä ja saavat aika ajoin kohtuuttomat mittasuhteet. Aivan kuin vanha huhuleikki, jossa kuiskataan toisen korvaan lyhyt tarina ja jo muutaman ketjun jälkeen tarina on muuttunut melkoisesti.

Myrkytysuutisoinnissa jää myös medialta taustojen tarkistus monasti heppoiseksi.

Myrkytys uutisen kohdatessa tilanne on tietysti kaksijakoinen – olisiko varmuuden vuoksi kuitenkin jatkettava varoitusta, jos se vaikka sittenkin olisi myrkkyä. Jatkettava ennen kuin joku söpö koira ahmaisee nakinpalkan suuhunsa, vaikkei niitä nakkeja edes todellisuudessa tainnut ollakaan.

Tervettä harkintakykyä kannattaa käyttää ja ilmoittaa asiasta poliisille.

Kokonaan toinen asia on se, että mitä mahtaa niiden ihmisten päässä liikkua, jotka vihaavat eläimiä niin totaalisesti, että jaksavat viritellä näitä ansoja. Joita siis ihan todettunakin on löytynyt.

Siinähän ei ole kyseessä voi olla naapurin koiran haukuntaan hermostunut henkilö. Naapurin koiranomistajaa voisi mennä torumaan suoraan. Tai tehdä haukunnasta kohdistetun ilmoituksen virkavallalle.

Mitä liikkuu sen henkilön päässä, joka levittää myrkkyä häätääkseen oravat pois. Siinä samalla tarjoutuu kohtalokasta ”ruokaa”, linnuille, kissoille, joka pienille lapsille.

Kenelle luontokappale voi olla niin suuren vihan kohde? Kuka auttaisi näitä henkilöitä löytämään sovun luonnon kanssa.

Poliisin palvelukukkanen

Torstai 26.1.2012 - Kauko Niemi

Yritin varata aikaa poliisin palvelupisteeseen uusiakseni passin, joka menee vanhaksi maaliskuun alussa. Muistot viiden vuoden takaisesta passikeikasta olivat karmeat. Kahdentunnin ja kymmenen minuutin jonotus, jotta sain uuden passin työn alle. Eikä edes vielä tuolloin sormenjälkiä.

Odotellessani ihmisiä tuli ja heidät kutsuttiin nimellä tuota pikaa hoitamaan sama homma. Päätin, että toista kertaa en jonota. Parissa tunnissa ehti siivota puhelimen osoitekirjan  ja vastailla sähköposteihin ja silti olisi joku kirja ollut tarpeen olla mukana.

Viisastuneena tällä viikolla menin poliisin sivuille ja sieltähän löytyi kuin löytyikin linkki passiasioiden nettivaraukseen. Olo oli kuin ensimmäistä kertaa verkkopalvelussa. Mitään ei tapahtunut vaikka klikkasin mistä tahansa. Seuraavat seitsemän päivää olivat kalenterissa ja kaikki vihreällä värillä.

Räpläysteni jälkeen kello 23:30 tulin siihen tulokseen, että varauksia voi tehdä varmaan vain virka-aikana tai sitten olen keskimäärin tyhmempi netin käyttäjä.

Aamulla uusi yritys ja sama peli jatkuu. Ei mitään loogisuutta, eikä mitään myönteistä etenemistä.
Tartuin puhelimeen. Kolkkoääninen vaihde taisi vastata jostakin putkakopin nurkasta. Heti 13 minuutin jonottelun jälkeen ystävällinen virkailija vastasi ja ryhdyimme tekemään aikavarausta.

Ihmettelin ääneen miksen onnistunut tekemään palveluvarausta netissä? Virkailija tiesi kertoa, että nettivarausjärjestelmässä varauksia voi tehdä vain seuraaville seitsemälle päivälle. Ja nyt kun on seuraava vapaa aika on yli kahden viikon päässä, niin nettivarusjärjestelmä ei osaa näyttää niin pitkälle eikä varauksia voi netissä tehdä. Tosin verkkosivulla ei ollut eikä tullut mitään infoa ettei onnistuisi.

Puhelinvarauksesta tuli sitten siististi sähköpostilla varausvahvistus ja varausnumero.

Mitä on pyörinyt järjestelmä toimeksiantajan, suunnittelijoiden ja toteuttajien päässä tätä systeemiä kehitettäessä. Onko se nyt oikeesti järkevää ohjata puhelimeen ja kuormittaa virkailijoita syöttämään tiedot varausjärjestelmään. Onko tämä se mielikuva, jota poliisista halutaan rakentaa.

Mikä on tämän jälkeen se niin sanottu käyttäjäkokemus näinkin yksinkertaisessa asiassa. Jos nyt tarkasti laskisin voisi olla, että sittenkin olisi ollut nopeampaa jonottaa paikan päällä kuin räplätä konetta ja epäillä itseään ja jonottaa puhelimessa onneksi ilman panhuilun soittoa.  

Voiskohan joku pikkasen arvioida toiminnan järkevyyttä kokonaisuuden ja hallintoalamaisten kannalta.

Rentoa meininkiä Lissabonin poliisiasemalla

Lauantai 17.5.2008 - Kauko Niemi

Ihan heti ei arvaisi, että istuu poliisiasemalla, jos yhdellä ei olisi univormua päällään.

Asiani hoitaminen keskeytyy tämän tästä. Puhelin soi ja siihen rupatellaan kaikessa rauhassa. Ulko-ovesta tulee rennosti t-paitaan pukeutunut mies. Hän kävelee tiskin taakse. Tervehtii miespuoliset, vaihtaa kuulumiset, halaa naispuoliset ja sutjauttaa jotakin nauruhermoja kutkuttavaa. Portugalin kielen taitoni ei riitä tulkitsemaan viestiä. Sitten mies tarjoaa purkkaa ja tarjoaa sitä myös minulle.

Uusia asiakkaita tulee ovesta sisään. Siellä ei jaeta vuoronumeroita, vaan käydään jokaiselta kysymässä millaista asiaa on. Kenenkään ei tarvitse turhaa odotella ja huomata omalla vuorollaan, ettei hänen asiaansa hoidetakaan tällä tiskillä. Ja jos hoidetaan, niin ohjataan istumaan ja kerrotaan milloin mahdollisesti vuoro koittaa.

Sitten ovesta tulee atk-tukihenkilö. Hänellä on näppis kainalossaan. Kaikki virkailijat kokoontuvat näppiksen ympärille ja pääsevät pian yhteisymmärrykseen, että tiskin päässä oleva ensimmäinen työpiste tarvitsee uuden näppiksen.

Näin se jatkuu toista tuntia. Välillä tarkistellaan onko minun tietoni oikeat ja taas naputellaan raporttia. Puhelin soi, ovesta tulleita tervehditään heti ja tarkistetaan asia. Huudellaan toisille leppoisasti.

Ja, että miksi siellä poliisilaitoksella istuin? No olin tekemässä rikosilmoitusta, kun tuntia aiemmin joku oli nyysinyt lompakkoni metrossa. Taskuun jäi kahdeksan euroa rahaa ja luottokortit oli heti suljettu. Ja taas soi puhelin, johon asiaani hoitava virkailija vastasi. Ymmärsin vain nimeni mainittavan.

Puhelu kertoi, että omaisuuteni oli löydetty ja toinen poliisi tuo sen pian tähän toimipisteeseen. Niinhän sieltä sitten tuli nippu kortteja. Tällä kerta kelpasi käteinen ja itse lompakko. Virkailija tosin kysyi, että oliko sinulla todella niin hyvä lompakko, että se kelpaa varkaille – eihän täällä kannata niin hyviä lompakoita käyttää. Sain monisivuisen rikosraportin käteen. Kiitin kädestä pitäen ja totesin, että tämä oli miellyttävin poliisilaitoksella asiointi. Melkein jo unohdin että kahdeksalla eurolla ei makseta hotellia, eikä makseta kolmen päivän syömisiä.