Panhuilusta äänimaisemointiin

Sunnuntai 7.10.2018 klo 19.28 - Kauko Niemi

Kohtasin suuren mysteerin – väitteen, että kauppakeskuksen taustamusiikki pystyy laukaisemaan tarpeen ostaa vaikkapa uuden paidan. Voisiko minulle joskus käydä niin, että kauppakeskuksen taustamusiikki laukaisisi tarpeen jollekin heräteostolle. Näin väittää äänimaisemointiin erikoistunut yritys?

Pahaa pelkään, ettei minulle näin tapahdu, vaikka musiikilla on toki syvällinen vaikutus minuun niin kuin moneen muuhunkin. Sen nyt tiedän varmana, että teleoperaattorin palvelunumeroon soitettaessa panhuilumusiikki tai muu pimpelipompeli 40 minuutin odotusmusiikkina alkaa ärsyttämään.

Äänimaisemointi on kuitenkin nouseva viestintätrendi. Jokaisessa ostarissa tarjoillaan enemmän tai vähemmän jonkinlaista ääntä mainosten välissä. Yhtäänhän se ei ole huonoasia, jos äänimaisemalla pystytään tukemaan paikan profiilia.

Teknistä kehitystäkin on havaittavissa. Suurten alueiden yhtenäisestä äänijärjestelmää pilkotaan, jotta huulipunaa ostavan ei tarvitsisi kuunnella kuinka hyvä tarjous on nyt sika-nauta-jauhelihasta.

Kansainväliset kokemukset kertovat, että äänimaisemoinnilla pystytään kasvattamaan kauppakeskuksen myyntiä useita prosentteja.

Kampin keskus on ensimmäinen täysin äänimaisemoitu kauppakeskus Suomessa. Kauppakeskukselle tehtiin kaksi äänimaisemaa, yksi E-tasolle ja toinen varsinaisiin kauppakerroksiin.

Nyt testaukset ja mittaukset osoittavat, että Kampin asiakkaiden keskiviipymä on äänimaiseman soidessa 7,7 prosenttia pidempi, kuin aikaisemman taustamusiikin soidessa. Tällainen viipymän kasvu johtaa brittiläisen Path Intelligencen mukaan jopa 10 prosentin myynnin kasvuun, joka Kampin kokoiselle kauppakeskukselle voisi parhaimmillaan tarkoittaa viime vuoden kokonaismyyntiin peilaten noin 25 miljoonan euron myynnin kasvua vuodessa. Komeita lukuja sinänsä.

Omakohtaisesti voin sanoa, että käyn Kampissa liki päivittäin, mutta en ole huomannut mitään muutosta, enkä pysty edes sanomaan mitä siellä kuuluu. Onneksi ei kuitenkaan ärsyttävän kovaa. Volyymilla saa helposti ainakin minut kaikkoamaan.

Toteuttajan tiedotteesta kuitenkin selviää, että Kampin kohdalla kyse on tavallisen taustamusiikin sijaan sille suunniteltu äänimaisema.  Vastaavaa ei kuule missään muualla. Äänimaisemaa soitetaan laitteella, joka säveltää itse ääntä etukäteen määriteltyjen reunaehtojen sisällä.

Kohdentaminen on nykyaikaisen äänimaisemoinnin järkevä trendi. Iso osa yrityksistä kuitenkin perustaa edelleen äänisisältöjensä suunnittelun keskiarvoratkaisuihin: taustamusiikki valitaan valmiista soittolistoista ja äänimainonnassa tarjoillaan kaikille kaikkea.

Esimerkiksi S-ryhmä satsaa vahvemmin myymälöidensä äänisisältöihin. Se hakee ratkaisua taustamusiikille, äänimainonnan laitteistolle, musiikkikirjastoille, musiikin brändäyspalvelulle sekä äänimainonnan tuotannolle. Ryhmä uskoo, että äänimaailman tulee olla kiinteä osa mietittyä asiointikokemusta.

S-ryhmä hyödyntää musiikkia kasvavassa määrin myös ketjujensa markkinoinnissa. Tästä esimerkkeinä toimivat Prisman ”Juokse kovempaa” sekä ”Taste of the Champion”, S-Pankin ”Laina” sekä uudenlaiset artistiyhteistyön muodot, kuten Eppu Normaalin (Prisma) sekä viimeisimpänä Apulannan (Kodin Terra) kanssa.

Julkinen äänihoukutus on viestinnän kokonaiskentässä ollut jollakin tavalla taka-alalla ja näyttäisi nyt raivaavan tietä kokonaisuuteen. Ja jos en ole ainoa, jolle äänimaisemat ovat olleet lähinnä pelkkää ärsyttävää taustagagofoniaa, niin parempaa on luvassa.

Tai pieni myönnytys – ainoa äänimaisemointi, jonka ylipäätään muistan. Jossakin on ollut se miesten vessa missä linnut liversivät, eikä se ollut Nuuksiossa. Tosin sekään ei ratkaissut teinkö ison vai pienen tarpeeni tai pissasinko 20 sekuntia kauemmin.



Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 8.10.2018 klo 06:15 ja 20:15 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Äänimaisemointi, Kampin keskus, S-ryhmä, taustamusiikki, soittolista,

Asiakaslähtöisyys = asiakas lähtee

Torstai 21.8.2014 klo 11.17 - Kauko Niemi

Ystäväni tuli pettyneenä k-kaupasta ja sanoi ettei tarjoustuotetta ollut tälläkään kertaa enää jäljellä. No ei ihme, että k-kaupan myynti laskee, jos ei ole tuotetta myynnissä. Eikä tämä ystäväni ollut ensimmäinen k-kaupan tarjontaan pettynyt.

Kerran olin Kampin k-kaupan kassajonossa, missä soittaja valitti, ettei luurin toisessa päässä olleen pyytämää tuotetta löytynyt. Tosin hetken keskustelun jälkeen selvisi, että soittaja oli väärässä k-kaupassa.

K-ryhmä toimii asiakaslähtöisesti – asiakkaat lähtevät toisiin kauppoihin. Toimintaa rakennetaan ryhmän sisäisten kaavojen ja toiminnan mukaan. Vuosienkaan aikana asiakkaat eivät ole oppineen mieltämään, saati kaikessa kiireessä miettisivät mistä k-kaupasta on kyse. K-extra, K-market, K-supermart vai Citymarket.
Jako on varmasti K-ryhmälle selkeä ja helppo raportoida, mutta asiakkaalle sekava, kun jokaisella on omat tuotteensa ja omat tarjouksensa ja kampanjansa.

Vertailun vuoksi voisi sanoa, että huomattavasti helpompi on hahmottaa Alepa, S-market ja Prisma. Myyntiluvut paljastavat, että S-ryhmän asiakkaat tietävät mihin kauppaan he menevät ja ennakkokäsitys vastaa todellisuutta ja pettymykset ovat vähäisempiä.

Toinen esimerkki pettymyksiä tuottava asia on k-kaupoissa hyllypaikkojen myynti tavaran toimittajille. Siinä ei asiakasta ajatella pätkääkään rahankiilto silmissä. Yksikään k-kauppias ei saa minua tyytyväiseksi sillä, että kokonaisia kahvipapuja on kaupassa kolmessa eri paikassa. Tuotteiden vertaaminen, kilohinta, paahdon tummuus, papujen alkuperä ja laatuluokitus vaativat ympärijuoksua. Minä kun ostan tuotetta, enkä tuotemerkkiä.

Tällaiset asiat evät tunnu suurilta asioilta, mutta kun niihin törmää riittävän usein ja ne jättävät merkin alitajuntaan, joka ohjaa tiedostamatta seuraavaa kauppareissua, vaikutus on varmasti käyntikertojen hiipuminen.

Citymarket Helsingin Ruoholahdessa uudisti kauppansa sisustuksen ja siitä seurasi varsin epäloogisia kauppareissuja. Minulle tässä tapauksessa kaupassakäyntiaika kasvoi yli puolella ja taas syntyi asiakaslähtöinen fiilis. Tämä asiakas siirtyi Lidliin, jossa asioin 10 minuutissa ja edullisemmin.

Veikkaan etten ole anoa ruokakaupan asiakas, joihin näillä ei olisi vaikutusta. Ei ruokakaupassa asiointi ole elämysmatkailua.

Hyvälaatuista, kohtuuhintaista ja nopeaa. Näiden varaan kun rakentaa viestit ja toiminnan, niin voi hyvinkin syntyä myönteisiä kokemuksia kauppareissusta, eikä tarvitse opetella kauppaketjun organisaatiokaavioita, niistä kun ei saa yhtään lisämakua soppaan.

Kirjoittaja käy keskimäärin kuusi kertaa viikossa ruokakaupassa. Valmistaa kaiken syömänsä itse omassa keittiössään.

2 kommenttia . Avainsanat: ruokakuppa, k-kauppa, k-ryhmä, s-ryhmä, Lidl

Maailman hyödyllisin nettipalvelu lopetettiin

Maanantai 11.7.2011 - Kauko Niemi

Ravintokoodi.fi palvelu tuli tiensä päähän. Nyt kysyn miksi kaikkien aikojen hyödyllisin palvelu pitää lopettaa. Palvelun kehittäjä ja ylläpitäjä Kesko ilmoittaa vain, ettei ollut riittävästi käyttöä.

Mitä se sitten tarkoittaakaan. Se ei vaikuttanut riittävästi K-ketjun myyntiin. Se lienee liian kaukana arkiostosten tekemisestä. Reseptiin kun laittaa että kolme Pirkka munaa ja 3 dl Pirkka vehnäjauhoja ja lusikallinen Pirkka leivinjauhetta, niin ihminen yksinkertaisimmillaan uskoo, että muu vehnäjauho ei leivontaan käy kuin Pirkka. Näin se markkinointi toimii yksinkertaisimmillaan.

Mutta tuo Ravintokoodi.fi keräsi ja eritteli kaikki ravintoaineet, jota K-kaupasta olin ostanut ja vain sillä vaivalla, että vilautin Plussa-korttia.

Vaikka olen koko ison ikäni lueskellut tuoteselosteita, valinnut terveellistä ruokaa, lukenut varmaan tuhansia sivuja ruoan koostumuksesta, niin kokonaisuus on aina jäänyt hämäräksi. En ole koskaan ymmärtänyt että onko ostamassani ruoassa suosituksiin nähden riittävästi C-vitamiinia, mistä saan ne liiat kolestrolit tai kaiken kaikkiaan mikä on ruokakorini ravintoarvo ja koostumus.

Käytin palvelua reilut kaksi vuotta ja opin tekemään valintoja sata kertaa paremmin kuin lukemalla tuoteselosteita. Opin seuraamaan mielihalujeni suuntaa ja panna stopin sivuraiteille. Ja pystyin myös tyydytyksellä toteamaan, että hiilihydraattini oli jatkuvasti reilusti alle suositusten vaikken mikään himokarppaaja olekaan.

Sitä en tässä tapauksessa ymmärrä, ettei tällaiselle palvelulle löytynyt käyttöä. Mitä kummallisimmille viihdepalveluille löytyy käyttäjiä vaikka kuinka.

Kuitenkin ihmiset jahkaavat ruokatiedon kanssa. Kokonaisuutta ei hevin kukaan ymmärrä ja yksittäisten ruoka-aineiden kanssa pähkäileminen ei johda mihinkään. Pelkäänpä että K-ryhmä ei satsannut palvelun esittelyyn riittävästi. Harvoin sitä näkyi K-ruokakauppojen ilmoituksissa.

Paitsi se huikea määrä tietoa aina jokaista hivenainetta myöden, niin palvelu oli juuri niin vaivaton kun käytettävän palvelun pitää olla. Samalla kun näytät plussakorttiasi, niin kaikki ostostesi ravintoarvot siirtyivät palveluun. Ei tarvinnut tehdä ainuttakaan tiedonsyöttöä. Ainostaan sopimus, että tiedot siirtyvät.

Palvelua kehuessani, moni sanoi, että hän käyttää myös muita kauppoja kuin K-ketjun kauppoja. Niin minäkin käytin. Ruoan määrän absoluuttinen totuus ei paljastunut, mutta suhteet kyllä ja niiden ohjaava vaikutus. En kertaakaan tietoisesti mennyt S-ryhmän kauppaan ostamaan suolapussia  huijatakseni Ravintokoodi.fi-palvelua.

Käyttäydyin eri kaupoissa samalla ravintokoodin opettamalla tavalla. Enkä usko että Rainbow- ja Pirkkatuotteilla olisi niin suuria koostumuksellisia eroja, jotta niillä olisi ollut merkitystä tässä ruokasodassa.

Jos K-ketjun todellinen syy oli palvelun liian kaukainen vaikutus päivittäiseen markkinointiin, niin tämä palvelu kuuluisi ehdottomasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Jopa niin, että tiedot siirtyisivät myös S-korttia vingutettaessa.

Tällaisella palautteella olisi varmasti ajan mittaan suurempi merkitys ihmisten terveyteen kuin kalliilla rasvasodilla ja muilla hetken kampanjoilla. Vielä ehtinee lunastaa perusdatan K-ryhmältä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruoka, nettipalvelu, K-ryhmä, S-ryhmä. Pirkka