Ilman irtiottoja

Keskiviikko 31.10.2012 klo 22.27 - Kauko Niemi

Liikuntapäiväkirja kertoo, että sopiva tahti jatkuu, mutta ilman irtiottoja. Mitään radikaalia tai yltiöpäistä puurastamista ei ole kahden viime kuukauden aikana tapahtunut.

Ehdottomasti plussalistalle on laskettava, ettei uinti loppunutkaan, vaikka uimastadion suljettiin. Nyt paikkana on pääsääntöisesti Mäkelänrinne. Toukokuun alusta uintimatkaa on nyt kertynyt 80 km. Aivan Norppauimariksi ei minusta sentään ole.

Positiiviseen sarakkeeseen on myös laskettava ne muutamat juoksulenkit ilman jälkiseuraamuksia.
Edelleen on hakusessa motivaatio saliharjoitteluun. Toki käyn siellä epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta ilman suuria kiksejä, väkisin puurtaen. Täytynee siirtyä vain niihin osiin salia mihin eivät näy järkyttävät ostoskanavat ja muut kotkotukset.

Todellakin ilman irtiottoja. Syyskuussa suoritteita kertyi 31 ja lokakuussa 31. Syyskuussa niihin kului aikaa 26 tuntia 48 minuuttia ja lokakuussa vastaavasti 27 tuntia ja 11 minuuttia.

Siis joka päivä noin tunti päivässä. Nämä ovat siis varta vasten tehtyjä liikuntasuoritteita, eikä kauppamatkoja.

Tasaista, pelottavan tasaista. Ettei vaan muutu rutiiniksi. Pikkuhiljaa pitäisi löytää taas joku uusi laji tai aloittaa syyspyöräily. Tai rikkoa tasainen rytmi jollakin kunnon irtiotolla.

Aivan loistava hierojani on opastanut treenaamaan ihan kotioloissa sellaisia lihasryhmiä mitä normaalisti esimerkiksi salilla on vaikea härnätä, kuten syviä vatsalihaksia.

Marraskuussa on taas aika tehdä kuntotesti ja ihmetellä missä mennään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntoilu, hyvinvointi, terveus skarppaus, ruoka

Hyvinvointi: Heinäkuussa nousin parhaaseen kuntoluokkaan

Sunnuntai 12.8.2012 - Kauko Niemi

Tänä aamuna tein Eläintarhan kentällä kuntotestin 1600 metrin kävelynä. Suunnon  mukaan olen nyt noussut parhaaseen kuntoisuusluokkaan. Tosin siinäkin luokassa riittää haasteita nousta ainakin pari porrasta ylöspäin.

Heinäkuussa olin ihan kiitettävästi liikkeellä. 30 liikuntasuoritetta, joihin käytin aikaa 39,03 tuntia. Näiden lisäksi arki/hyötyliikuntaa kuvannee parhaiten askelmittaus, joka kertoo keskimäärin noin 7 kilometrin kävelystä jokaisena heinäkuun päivänä.

Hieman aloin jo epäillä harjoitusten vaikutusta, sillä tuppasivat olemaan aika matalasykkeisiä. Luuloni oli siis väärä ja vaikutus oli oikein positiivinen. Lajeinahan on ollut uinti, pyöräily, kävely (lähinnä patikointi luonnossa)  ja kuntosali.

Kokonaan uutta elämässäni on tänä kesänä ollut uiminen. Aiempien kesien räpiköinti on vaihtunut oikeampaan uintiin. Näillä näkymin tämän kesän uintimatkaksi tullee yli 50 km. Tekniikka on edelleen hakusessa ja kaukana taloudellisesta uintityylistä. Olen katsellut netissä videoklippejä ja yrittänyt omaksua Sievisen tekniikkaneuvoja. Pientä parannusta havaittavissa, mutta itseltäni ei onnistu kropan kontrollointi, liikkeiden ja hengityksen rytmittäminen. Harkinnassa aikuisten uintitekniikkakoulu.

Edelleen tämän terveysprojektin päätavoitteena reilun vuoden takaa ollut verenpaine, on erinomaisesti hallinnassa ja vakiintunut hyvälle tasolle. Eikä yhtään harmita, että kesäkiloja on kadonnut 2-3. Olen kuitenkin herkutellut tänä kesänä enemmän kuin vuosiin.

Olen tässä matkan varrella raportoinut hyvinvointiprojektista. Ehkä nyt 15 kuukauden ja 17 kilon jälkeen on syytä muuttaa nimitystä projektista elämäntavaksi. Siis jatkan uutta elämäntapaa hamaan tulevaisuuteen.

Uuden elämäntavan keskeisiä asioita ovat liikunta, terveellinen ruoka, jossa on selkeitä piirteitä karppauksesta ja opeteltavaa on vielä ruoan määrässä ja rytmissä. Monen pienen aterian rytmi on kohdallani lihavuuteen tuomittu. Sanoivatpa asiantuntijat mitä tahansa.

Opeteltavaa on myös leporytmissä. Kunto kasvaa levon aikana. Enkä panisi hanttiiin vaikka nukkuisinkin vielä kuuden jälkeen aamulla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntoilu, hyvinvointi, terveus skarppaus, ruoka