Kun saat tylyn ilmoituksen, että tietotekniikkapalvelu loppuu

Sunnuntai 16.7.2017 klo 12.09 - Kauko Niemi

Terveystietojen tallennuspaikka Taltioni suljetaan tämän kuun lopussa. Näin ilmoitti Medi-IT pari päivää sitten. Itselläni on tallennettu tapahtuneita ja mitattuja terveystietoja vuoden 2012 syyskuusta asti. Eräänlainen terveyshistoriani, joita olen myös silloin tällöin joutunut näyttämään lääkereille selittelyitteni tueksi.

Palvelu vaikutti kaikin puolin luotettavalta ja monin verroin monipuolisemmalta kuin mitä itse sitä käytin. Tosin eihän minulla ole tarvetta seuratakkaan kaikkia mahdollisia terveyteen liittyviä asioita.

Medi-IT Oy on yksi Suomen suurimmista julkisomisteisista sote-ict:n ratkaisutoimittajista. Yhtiön omistaja-asiakkaina on kahdeksan sairaanhoitopiiriä ja Espoon kaupunki (in-house). Omistajapiirien yhteenlaskettu väestöpohja on noin 1,3 miljoonaa suomalaista, ja Medi-IT:n palveluntuotannon piiriin kuuluu noin 50 000 loppukäyttäjää eri asiakasorganisaatioissa.

Taustalla siis kaikkea muuta kuin pieni startup, joka kokeilee hetken jotakin. Tosin tässäkin tapauksessa taustalla Sote-uudistus ja sen taustalla kehittyvä Omakanta-palvelu. Tosin Omakanta ei ole kovinkaan vuorovaikutteinen – ainakaan vielä.

Omakannan ajatusmaailma on vuodelta kivi ja kirves keskiössä 15 minuutin perusteella syntynyt lääkärin kaikkitietävä näkemys taudinkuvasta. Laboratoriotulokset ilman viitearvoja, siis vain asiantuntijoille.  

Edellisen kerran olin todella pettynyt yllättävään lopettamispäätökseen, kun K-ryhmä lopetti palvelunsa, missä pystyit näkemään kuukausi tasolla kaikkien ruokaostostesi ravintoainesisällön. Tiesit oliko kauppakassisi sisällöstä hiilareita enemmän kuin tavoiteltu 20 prosentin taso.

Todella hyvä palvelu, kun joku lukee automaattisesti tuoteselosteet puolestasi ja tekee niistä yhteenvedon. Tällainen palvelu pitäisi olla kansanterveyden kannalta lakisääteinen kaikilla elintarvikkeita myyvillä kaupoilla.

Tietotekniikkapalvelujen yksipuolinen lopettaminen askarruttaa harvase päivä. Tällä viikolla ostin 10 T ulkoista levytilaa ihan fyysisesti tuohon koneeni viereen.

Miten uskaltaisin ostaa pilvipalveluja, tai ryhtyä käyttämään erilaisia sovelluksia, kun en tiedä milloin ne loppuvat ja mikä on yksipuolisesti päätetty hinnoittelu kymmenen vuoden kuluttua. Nyt siis puhun yksityisen ihmisen suulla, jolla on muun muassa valokuvakansiossa noin 150000 filettä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pilvipalvelut, Taltioni, terveystieto, Medi-IT, terveystieto

Taas tuli tehtyä treeni ? so what

Maanantai 7.5.2012 - Kauko Niemi

Nyt on vuosi kuluun. kun aloitin terveysprojektini. Ehkä sana projekti on paikallaan, sillä kaikki tavoitteet eivät menneet putkeen. Jos nyt pitäisi antaa avosana menneelle vuodelle niin se olisi 9 miinus.

Jotain tapahtui joulukuun puolivälissä. Projekti pysähtyi tai mitattavia, tavoiteltuja muutoksia ei tapahtunut. Enkä lopullista syytä pysty sanomaa. Toisaalta onko se edes tarpeellista.

Nyt olen päättänyt, että unohdan menneet. Aloitan uuden terveysprojektin ja lähtökohtana on nykyinen tilanne ja uudet tavoitteet.

Sanoin, että mitattavia, tavoiteltuja muutoksia ei tapahtunut. Nyt voisinkin katsoa vuoden kokemuksia mittaustekniikan näkökulmasta.

Ehdottomasti suurin ongelma on se, että mitä mitatut ominaisuudet tarkoittavat minun tapauksessa ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Ei yleisesti, vaan minun aineenvaihdollani, lihaskunnolla, mentaalilla, olemassa olevilla vaivoillani,  jne jne.

Vuoden aikana mittasin painoani kehonanalyysilla (jalkapohjista)  varustetulla Beurerin vaalla, verenpainetta Omronin M6 mansetilla varustettu verenpainemittari, sykettä Suunnon M5 sykemittarilla, syke/harjoitustiedot latasin Suunnon Movescount-verkkopalveluun, ulkotreeneissä käytin myös Nokian E7:ssa Sport tracker –palvelua, taskussa on aina askelmittari, käytössä on myös Nokia Labsin Wellnes diary. Ja kaiken kukkuraksi verenpainedata on tallennettava exeliin, kun mikään palvelu ei suostu tätä taltioimaan.

Laite- ja palveluvalikoima on melkoinen ja osoittaa, ettei kokonaisvaltaista terveystekniikkaa ole olemassa, vaikka ihmisen terveys on kokonaisvaltaista ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Suuren ongelman muodostaa myös, ettei mitattu tieto siirry automaattisesti yhteiseen ”terveystietovarastoon.”

Verepainemittari on täysin stand alone. Muutama muistipaikka ei asiaa auta vuoden mittaisessa projektissa. Nokian Wellness Diaryn uusimmassa versiossa verenpaineelle ei ole enää seurantataulua. Omronilla on malli, jossa on tietokoneliitäntä, mutta tulostusta varten hoitavalle lääkärille.

Askelmittari kuvannee parhaiten hyötyliikuntaa. 10.000 askelta päivässä auttaa pitämään kuntoa yllä. Esimerkiksi viime kuussa askeleita kertyi keskimäärin 10569 päivässä. Myös maaliskuussa keskiarvo ylitti myös tuon tavoitteen. Siis noin kahdeksan kilometriä päivässä. Askeleet tilastoin manuaalisesti askelmittarista Wellness Diaryyn.

Wellness Diaryyn taltioin myös unen määrän, harjoituksiin käytetyn ajan ja painon. Wellness Diary ilmoittaa taltioiduista tiedoista viikon keskiarvot vaikkapa painosta.

Wellness Diary osaa laskea askeleita, jos puhelin on taskussa. Ainakin minun rytmillä hyötyaskeleista jäisi noin puolet pois , jos käyttäisi vain puhelinta. Yhtään vaakaa en tunne joka osaisi lähettää painotiedot suoraan Wellnes Diaryyn.

Sport Tracker puhelimessa osaa piirtää kauniita karttoja ja mitata matkaa. Verkkopalvelu toimii hyvin ja siellä minulla on nyt yli 300 harjoitusta taltioituna. Mielenkiintoista on aika ajoin verrata kuinka paljon on eroa nyt ja kaksi vuotta sitten ajetulla 70 km fillarilenkillä.

Sport Trackeriin on saatavissa myös sykevyö. Itse asiassa minulla sellainen onkin paitsi en sitä käytä.

Sykettä seuraan Suunnon sykemittarilla. Siihen on selkeä syy. Suunnossa on kunto-ohjelma, joka rakentaa kunto-ohjelmaa sen mukaan kuinka kuntosi kehittyy. Tämä on siis kaiken syvällisin toiminne koko terveysprojektin aikana. Sykettä mittaan Suunnolla sekä sisä- että ulkoharjoituksissa.

Suunnon ongelma on se, ettei se toimi uidessa. Polar tekisi sen, mutta Polarista luovuin silloin kun siinä ei ollut ohjaavaa kunto-ohjelmaa ja jokaisen harjoituksen jälkeen maksimisyke oli 220. Jos kuljin ratikkalinjojen alta niin syke oli aina 220 ja Helsingin keskustasta ei lenkille pääse ilman ratikkalinjoja, eikä muitakaan voimalinjoja.

Sunnon mittaustiedot synkroinoidaan pc:lle langattomasti Suunnon omalla Movescount linkillä.

Mittaustietoa on siis runsaasti – so what? Valitettavasti liian moni tolpanväli on ilman piuhoja. Voin hyvin ymmärtää lääkäreiden tuskan, jotka tallentavat tietoja sovelluksesta toiseen.

Suunnon kunto-ohjelma on se todellinen osa tätä häkkyrääni, joka pitää yllä riittävää motivaatiota. Muutenhan en ymmärtäisi mitä minun pitäisi seuraavaksi tehdä. Niin suurta asiantuntemusta en omaa, että pystyisin mitattujen tietojen pohjalta laatimaan viikon harjoitusohjelman.

Tästä tarinasta voit huomata, ettei minkäänlaista tietoa keräänny syömisestä. Sellainenkin palvelu oli, mutta K-ryhmä lopetti Ravintotiedon. Kuitenkin ravintoaineiden kokonaismäärä olisi hyvä osviitta terveellisestä syömisestä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos olisi se oikea instanssi, jonka pitäisi tarjota ravintotietopalvelua.

Onkohan viiden vuoden kuluttua jo kokonaisvaltaisempaa terveystekniikkaa itsestään huoltapitäville ihmisille? Eri valmistajat voisivat yhdistää voimiaan ja määritellä toimivat rajapinnat terveystiedoille, jotta eri järjestelmät toimisivat automaattisesti yhteen ja ymmärtäisivät toisiaan.

PS.

Huhtikuussa 29 harjoituskertaa, yhteensä 34:30 tuntia.
Ensimmäisen 4 kuukauden aikana 90 harjoitusta 113:29 tuntia. 10 eri lajia.

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

2 kommenttia . Avainsanat: terveystieto, terveystekniikka, Nokia, Sport Tracker, Suunto, Omron, Wellnes Diary