Välistä vetäjiä riittää

Lauantai 11.3.2023 klo 11.03 - Kauko Niemi

Sorry4.jpg

Kaiken maailman asioita joutuu epäilemään, vai ollaanko peräti jo siinä pisteessä, että on parasta, kun epäilet kaikkea.

Luottamus ja luottamuksellisuus olisi niin hieno ja rauhoittava asia elämässä. Se helpottaisi kaikkea toimintaa ja rakentaisi positiivista mielenrauhaa.

Olen tässä muutaman kuukauden miettinyt sitäkin, että jos nuorella miehellä on loistavat it-taidot, niin miksi ihmeessä hän käyttää niitä Vastaamon hakkerointiin ja tietojen vahingolliseen levittämiseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä taidoillaan muhkean tilin it-liiketoiminnassa ja elää vapaudessa.

Tällä esimerkillä en ole millään tavalla puolustamassa hänen tekojaan. Eikö kukaan lähipiirissä osannut epäillä ja olisi pystynyt auttamaan nuorta miestä oikeaan ja luottamukselliseen suuntaan.

Ja sitten Länsi-Uudenmaan poliisi on talven aikana kirjannut yli 20 tapausta, joissa uhreja on erehdytetty autokaupoilla. Ensin yksi tekijöistä soittaa autoaan myyvälle uhrille, ja sopii kaupoista. Ostaja kertoo ottavansa pikavipin maksaakseen auton.

Sen jälkeen uhrille soittaa toinen ostaja, joka tarjoaa korkeampaa hintaa. Kun uhri soittaa ensimmäiselle tarjoajalle, tämä vaatii uhria korvaamaan pikavipin kulut peruuntuneiden kauppojen vuoksi. Yhtään kauppaa ei ole syntynyt. Poliisin tiedon mukaan huijariryhmä asuu Forssan seudulla.

Mitäs pakkaat matkalaukkuusi? Luotatko matkatavaroiden koskemattomuuteen? Kaksi Teneriffan eteläisen lentoaseman työntekijää on pidätetty epäiltyinä tavaroiden varastamisesta matkustajien matkalaukuista. Asiasta kertovat useat paikalliset mediat, kuten Canarias7. Epäillyt olivat lastaamassa matkatavaroita lentokoneeseen, kun heidän huomattiin penkovan jotakin laukuista.

Luottamuksellisuus on ennen kaikkea myös kulttuurillinen ja kasvatuksellinen asia. Veikkaan, että itä-naapurissa luottamuksella tuskin olisi koskaan pysynyt hengissä, ei ainakaan tällä hetkellä. Italialaisten luottamuksellisuus minun suomalaisin silmin ja korvin tuntuu oudolta, mutta italialaisten oma hokema kuuluukin, ettei mitään tapahdu sovitusti, mutta kaikki järjestyy.

Pari viikkoa sitten Kyberturvallisuuskeskus kertoi saaneensa useita ilmoituksia huijauksesta, jossa ihmisiä houkutellaan tekstiviesteillä siirtämään vuokrarahoja rikollisille. Keskuksen mukaan kyseessä on uusi huijausmuoto, ja osa huijauksen kohteista on päätynyt jo antamaan rikollisille rahaa.

Suomalaiset menettivät viime vuonna huijareille yli 30 miljoonaa euroa. Huijattuja rahoja onnistuttiin palauttamaan reilut 14 miljoonaa euroa. Kyse ei siis ole mistään harmittomista tempuista, joita keksitään jatkuvasti uusia. Siis kaikkea normaalista poikkeavaa toimintatapaa kannattaa tosiaan epäillä.

Poliisi on saamassa valmiiksi esitutkinnan laajassa petostapauksessa, jossa tekijät saivat yli 40 000 euroa tekaistuilla netin myynti-ilmoituksilla.

Petoksen tekijät julkaisivat myynti-ilmoituksia netin kauppasivustoilla. Kun halukas ostaja oli ottanut yhteyttä myynti-ilmoituksesta, häntä pyydettiin maksamaan käsirahaa. Kun käsiraha oli maksettu, myynti-ilmoitus poistettiin.

Porissa puolestaan on kaupungin sähköpostiosoitteista lähetetty viime päivinä tietojenkalasteluviestejä. Porin kaupungin tiedotteesta ilmenee, että "muutaman käyttäjän" sähköpostitunnukset on otettu haltuun ulkopuolelta ja kalasteluviestejä on lähetetty näistä sähköpostiosoitteista. Ministeri Lintilän tilikaappaukseen en nyt ota kantaa tällä kertaa.

Jatkuvaa ja laajaa huijausta tapahtuu jatkuvasti. Todella vaikeaa on tavallisen ihmisen tulkita erilaisia vaikuttamisyrityksiä, etenkin jos olet samassa kuplassa vaikuttajan kanssa. Innolla toimit kätyrinä ja jatkolähetät viestejä, joiden alkuperä ajaa jotakin agendaa.

Tällä hetkellä ajankohtaista on vaalihäirintä. Se on verkossa koko ajan helpompaa tekniikan kehittyessä. Esimerkiksi valeuutissivuja on helppo rakentaa hetkessä. Pari viikkoa sitten vaalihäirintää nähtiin Twitterissä. Siellä trollitilit tekeytyivät suomalaisiksi henkilöiksi, jotka varoittivat Nato-jäsenyydestä sanomalla, että "Nato ei teitä tallenna". Kyseessä lienee konekäännösvirhe, ja oikea muoto olisi ollut "Nato ei teitä pelasta". Onneksi Suomen kieli tekee tepposensa konekääntäjille.

Pienikin epäilys ja kannattaa heti pysähtyä tarkistamaan ja miettimään todellista luottamusta. Ja niin kuin heti alussa arvelin ehkä kannattaa epäillä vähän kaikkea, vaikkei se niin kovin miellyttävää olekaan.

Kiitokset asiantuntija Petteri Järviselle. Hän on viime aikoina paljastanut ja kommentoinut kiitettävällä aktiivisuudella huijareiden tekosia. Näin pitäisi kaikkien toimia, jotta heidän temppunsa nyykähtäisi heti alkumetreillä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 13.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:

Pelottava huijaus tekee tuloaan: Lapsen hätäinen soitto

Poliisi varoittaa Whatsup-huijauksista

Verkkopankkihuijaukset ovat entistä yleisempiä

Googlessa vaani viheliäinen ansa OmaVeroa hakevalle: ”Ovelaa ja vaarallista”

Nainen oli menettää tonneja, mutta havahtui viime hetkellä – Suomalaisia yritetään nyt vedättää taitavilla kikoilla

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, huijaus, nettihuijaus, Petteri Järvinen, Vastaamo, poliisi varoittaa, Porin kaupunki, petos, Kyberturvallisuuskeskus, Luottamus, luottamuksellisuus, matkatavarat, Forssa, autokaupat,

Nettiturvallisuuteen ei tarvita insinööritutkintoa

Lauantai 15.10.2022 klo 13.59 - Kauko Niemi

leka.jpg

Jos sinua lyödään lekalla päähän, huomaat se melko nopeasti. Tietoverkoissa olet seurannassa ja vaikuttaminen ja hyökkääminen tapahtuu huomaamattasi vakavin seurauksen.

Suomessa tuskin on montaakaan netinkäyttäjää, joka ei olisi joutunut jonkinlaisen häiriköinnin kohteeksi. Tässäkin pätee vanha totuus – kaiken mitä ihminen rakentaa sen pystyy särkemään. Siis yhtään täysin luotettavaa tietotekniikkajärjestelmää ei maailmassa ole, eikä tule olemaan.

Kenenkään ei pidä hävetä tätä normaalia tilannetta ja vaieta asiasta - No kun minä olen niin avuton ja huono näissä nettihommissa. Näin kasvatat kaiken maailman hakkereille aina vaan lisää mahdollisuuksia ja annat heille lisää aikaa inhottavaan ja rikolliseen puuhasteluun. Tai rehellisyyden nimissä saattaa olla näitä nettirakkaushuijauksia, joista tapauskohtaisesti voi olla parempi rajoittaa tiedon jakelua.

Heitä heti häpeä nurkkaan ja kerro ja varoita heti ystäviäsi ja tuttujasi, millaista soopaa on liikkeellä ja tee huijareiden tie hankalammaksi. Tälläkin hetkellä on melko paljon erilaisia huonolla Suomen kielellä liikkuvia viestejä, joiden linkkien avaaminen johtaa nopeasti ties mihin. Pahimmassa tauksessa jopa raha liikahtaa paikasta toiseen. Suomalaiset ovat menettäneet virallisten arvioiden mukaan ainakin 13 miljoonaa euroa vääriin käsiin todellisuudessa paljon enemmän. Tuore uutinen kertoo pariskunnasta, joka menetti 45.000 euroa. Ja toinen uutinen viikolta, missä 83 vuotias meni pankin nimissä tehtyyn huijaukseen ja menetti 64.000 euroa.

Niin kuin jo mainitsin kaikissa ohjelmissa ja systeemeissä on vikoja ja hakkerin mentäviä reikiä. Sinun ei tarvitse olla it-ammattilainen, kun saat tosi paljon aikaiseksi ihan vaan päivittämällä käyttämäsi koneet ja sovellukset. Itse olen päivittänyt tällä viikolla 32 sovellusta ja kolme konetta. Vähintäänkin yhtä monta tirtoturvareikää olen siis tukkinut.

Jos haluat edes pikkuisen lisää turvaa, niin sitäkin voi hankkia ilman it-tutkintoa. Tietoturvaohjelmat koneellasi kuntoon ja ajan tasalle. Minulle Adblocker ilmoitti tällä viikolla, että ohjelma on estänyt 10.000 mainoksen näyttämisen minulle. Vaikkeivat mainokset nyt suoranaisesti olekaan vahingollisia paitsi lompakollesi. Ne palvelevat tietojen kalastajia ymmärtämään kuinka sinua voi helpoiten vedättää.

Tietoturvaohjelmistoni (F-secure) statistiikka näyttää, että se on estänyt koneideni pääsyn 2377 haitalliselle sivustolle ja estänyt noin 120.000 seurantayritystä. Isoja lukuja muutaman vuoden ajalta yhdeltä ihmiseltä.

Sinuahan siis seurataan ja paikannetaan jatkuvasti missä menet ja keitä tapaat ja sitten tekoäly muodostaa sen niin sanotun algoritmin ja tietojenkalastajatkin tietävät mitkä asiat sinuun vetoavat ja syöttävät sellaisia ansoja. Ei suinkaan ole pakko antaa ohjelmien paikantaa sijaitiasi. Asetuksista vaan paikannukset pois ja sitten niille lupa vain käytettäessä, joita todella tarvitset, vaikkapa löytääksesi Pihtiputaalle.

Selaimilla on taipumus tallentaa muistiinsa mitä olet selaillut – muka helpottaakseen seuraavia hakuja. Itse olen tehnyt sellaisen ratkaisun, että Facebookia käytän vain yhdellä selaimella, enkä samalla selaimella tee mitään muuta. Googlen Chrome selainta en käytä lainkaan, koska en luota Googleen sen enempää kuin Metaverseenkään  ja pankkiinkin menen selaimella, jolla ei sitten tehdä yhtään mitään muuta.

Kaiken tämän jälkeen en missään tapauksessa vannota, ettenkö voisi mennä halpaan ja joutua hakkereiden uhriksi. Se on ihan yhtä todennäköistä kuin korona-tartunta. Tälläkin viikolla olen saanut ainakin kolme viestiä, joiden taustalla ei ollut puhtaita jauhoja.

Suuret kiitokset tuttavalleni, joka avoimesti kertoi menneensä halpaan. Tämä Facebook-päivitys keräsi lukuisia kommentteja erilaisista muiden kokemista tapauksista. Todella hyvää valistusta ja häpeän heittämistä nurkkaan.

Tuttavani sai kaveripyynnön ihailemaltaan taiteilijalta. Hyväksynnän jälkeen taiteilijalta alkoikin tulla ystävällisiä viestejä, joihin tuttavani vastaili. Viestien sävy alkoi kuitenkin vähitellen muuttua asiallisesta kovin tuttavalliseksi, suorastaan äiteläksi. Seuraavaksi tuli videopuhelu, jossa hän näki taiteilijan kasvot, mutta puhelu katkesi nopeasti. Tämä toistui muutaman kerran. Viestit näyttivätkin tulleen Puolasta.

Seuraavaan Puolan-viestiin tuttavani vastasi vain, että olen nyt keskustellut oikean taiteilijan kanssa ja tämä hulluus loppuu nyt tähän.

Potkin (kuvaannollisesti) itseäni takamukseen, miksen reagoinut varoituskellojen kilinään nopeammin ja katkaisssut viestittelyä alkuunsa. Kuulunko aikuisena naisena huijareiden lempikohderyhmään?

Jälkiviisauden kajossa tuttavani teki itselleen ja meille kaikille ohjeet vastaisen varalle. Nämä esimerkiksi ovat varoitussignaaleja:

1. Lähestyminen tuntuu epätodennäköiseltä.

2. Et ole kuullut ihmisestä vuosiin tai olette lähinnä hyvänpäivän tuttuja ja yhtäkkiä tulee ylen tuttavallinen viesti.

3. Tuntemasi ihmisen kirjoitus/puhe/tyyli vaikuttaa oudolta.

4. Sinulta pyydetään puhelinnumeroa tai osallistumaan joihinkin ihmearpajaisiin.

5. Jos et ole varma, onko viestittelijä oikea henkilö, soita tai ota muuten selvää. Lopeta viestittely.

Tähän hyvään listaan lisäisin vielä sen, että ”tarjous” on ainutkertainen, jos tekee päätöksen per heti.

 

Viime torstaina Traficomin Cyperturvallisuuskeskus järjesti tunnin keskustelutilaisuuden, missä pohdittiin monestakin näkökulmasta näitä tietoturva-asioita ja jopa melko kansantajuisesti. Tuo tunti kannatta uhrata ja katsoa opiksi ja ojennukseksi. Jätä vaikka seuraavat sohvaperunat katsomatta.

Tuossa bodcastissa todettiin todella myönteisenä kehityksenä, että asioista on ryhdytty keskustelemaan ja varoittelemaan. Se vie asioita eteenpäin ja vaikka kaikkien ohjeiden mukaan teet heti ilmoituksen omalle pankillesi tai rikosilmoituksen poliisille, niin kannatta ilmoittaa myös Traficomin Cyberturvallisuuskeskukselle ja tuttaville sekä ystäville. Muiden varoittaminen on joukkovoimaa, jolla pidetään nettiturvallisuutta paremmin aisoissa.

Yksityiset henkilöt, yritykset ja organisaatiot voivat ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle niihin kohdistuneista tietoturvaloukkauksista, kuten tietojen kalastelusta tai palvelunestohyökkäyksistä, sekä näiden loukkausten yrityksistä.

Tämä blogi on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 17.10.2022 alkaen

Traficomin  Ilmoituslomake häiriöiden ilmoittamiseen

Traficomin Cyberturvallisuuskeskuksen tunnin kestävä tietoturvapaketti 

( nähtävissä myös Youtube-kanavalla)

 

Lisää aiheesta;

Neuvoja salasanan hallintasovelluksen käyttöönottoon | Kyberturvallisuuskeskus

Rikollisten salainen ase

Tunnista digihuijaus

Neuvoja salasanan hallintasovelluksen käyttöönottoon

Tarkkana +44- ja +49-numeroiden kanssa – näin suomalaisia huijataan nyt

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, tietoturva, nettiseuranta, Traficom, Cyberturvallisuuskeskus, selain,

Meneeks överiksi ? puolesta ja vastaan

Lauantai 28.8.2021 klo 22.03 - Kauko Niemi

Peukutussarja.jpg

Sosiaalinen media saa tämän tästä arvosteluryöppyjä niin hyvässä kuin pahassa. Onhan siellä niin helppo huudella puskista ja nimitellä tavalla, jota harva ihminen tekisi fyysisessä tapaamisessa.

Mutta miksi näin? Jokaisen pitäisi ymmärtää ensinnäkin, että huutelut livenä katoavat ja unohtuvat melko nopeasti, mutta somesta ne eivät katoa koskaan. Sopivan tilanteen tullen niin hyvässä kuin pahassa huutelusi on kaivettavissa. Piilossa eivät pysy.

Jokaisen pitäisi myös ymmärtää ja samalla osata, ettei erilainen mielipide ole toista vastaan. Puolesta ja vastaan korostuu somessa puutteellisten kommunikointitaitojen takia ja oman egon nostamisen tarpeena. Rakentava keskustelu erilaisilla vaihtoehdoilla on vähissä. Mielipide rakentavilla perusteluilla olisi tarpeen, mutta kukas niin paljon jaksaisi kirjoittaa, saati lukea.

Ylen kolumnisti Riku Siivonen kantaa myös huolta somen sisällön kehityksestä. Kyse ei ole enää mielipiteistä vaan vastakkaisista totuuksista. Olemme jatkuvassa konfliktissa, vihaamme rasisteja, vihreitä, miehiä ja feministejä. Enää ei myöskään riitä, että tykkäät somevaikuttajasta. Hän vaatii sinua mukaan taisteluun. Kommentoi, jaa, levitä, puutu pukuhuonepuheeseen, floodaa vihapuhetta, paljasta rasistit!

Itse pidän esimerkiksi facebook-tilini täysin avoimena. Se luo jo automaattisesti harkintapohjan tiedonjaolle. Pistää miettimään mitä kaikille voi toitottaa.

Somessa voi olla ihan viisaastikin. Ihan niin kuin voi olla livetilanteessakin. Kirjoitetussa viestissä kannattaa vain miettiä, mitä vastaanottajat sanoillasi ymmärtävät. Kannattaa miettiä ettei viestisi harhaile sinne sun tänne sotkien sanomasi. Viestit ovat somessa enemmän keskiössä, sillä ulkoiset korupuitteet kuten vaikka pukeutuminen eivät vaikuta tulkinnassa.

Ihmiset rehvastelevat pitävänsä somepaastoa. Sehän on aivan sama kun ryhtyisin moikkauspaastoon, enkä olisi huomaavinakaan vastaan tulevia tuttuja. Siis ei mitään eroa.

Jokainen varmasti miettii omaa rooliaan ja millaista minäkuvaa yrittää, haluaa rakentaa. Tässä kohtaa tulevatkin sitten someyhtiöiden algoritmit peliin. Saat sitä mitä annat ja rakennat tehokasta kuplaa missä samat asiat pyörivät ympyrää, koska algoritmi ohjaa vain niiden tietojen pariin mitä olet eniten julkaissut tai tykännyt. Rajaat tehokkaasti sen mielikuvan, jota tarjoat muille.

Kannattaa huomata myös se, että kohtaat kaksi täysin erilaista Facebookia, jos seuraat perinteistä julkaisuvirtaa, eli niitä joista tykätään eniten. Se pieni mökin kuva julkaisuvirran yläpuolella. Itse olen tehnyt kirjamerkin viimeisimmistä julkaisuista ja olen paljon paremmin kiinni ajassa. Jopa mielenkiintoisempia näkemyksiä asioista kuin virallisessa mediassa.

Itseäni askarruttaa jonnenjoutavat päivitykseni. Pyrin yleensä siihen, että pystyisin tarjoamaan mahdollisimman paljon tuoretta tietoa kavereilleni. Vankkumattomana luonnon puolustajana ja intohimoisena kuvaajana pyrin laajentamaan tietoisuutta luonnosta. Kieltämättä joskus liiankin kanssa.

Parasta on se, että julkaisuni herättäisivät keskustelua kulloisestakin asiasta. Enemmän kuin tykkäykset minua kiehtoo kuinka monta kommenttia julkaisu on saanut. Ja ennen kaikkea kommenttien laatu eli asiassa pysyminen. Tähän mennessä olen joutunut poistamaan/piilottamaan kommentteja vain kahdesti, kun mentiin asiassa niin sivuraiteille toisia haukkuen.

Kahden viikon takainen viikonvaihde olkoon esimerkki meniks koko homma överiksi. Tein pienen ja hyvin aikaisen kuvausreissun luontoon. Auringon nousu luo välillä mysteeriset puitteet kuvien valaistuksiin ja toisaalta eläimet liikkuvat. Siunaantui iso määrä mielenkiintoisia kuvia. Saati, että lauantaiseen aamiaishetkeen ilmestyi sepelkyyhky liki 20 minuutiksi. Lintu puuhasteli kaikkea, kuivasi sateen jälkeen itseään ja minä istuin ruokapöydässä ja kuvasin ja väillämme oli vain ikkuna. Ei voinut vastustaa.

Kuvia jakelen välillä pitkilläkin tekstiosuuksilla paitsi omaan julkaisuvirtaan, niin myös kolmeen yleiseen luontoryhmään. Mikä sitten olikaan lopputulema. Kuvani saivat viikonlopun aikana 1429 tykkäystä. Mutta mikä ilahduttavampaa kommentteja ja kysymyksiä kertyi viikonlopun aikana 196. Näitä lukuja pidän jo vuorovaikutteisina, tuskin kukaan tietää minusta ihmisenä yhtään enempää kuin aikaisemminkaan.

Jäin miettimään oliko kolmen päivän aikana kahdeksan julkaisua liikaa. Varmasti jonkun mielestä. Etenkin niiden julkaisujen kohdalla, jotka käsittelivät luontoa, jos ei luonto kiinnosta. Tai algoritmi on todennäköisesti hoitanut ettei heille edes näytetty. Ehkä tämä on kuitenkin melko softi tapa kasvattaa kiinnostusta niinkin tärkeään asiaan kuin luontoon näin ilmastomuutoksen porstuassa.

Olin siis viikonloppuna vähintäänkin virallisella turvaetäisyydellä monimuotoisessa vuorovaikutuksessa monien tuttujen ja tuntemattomien ihmisten kanssa.  Ja kun minulle kirjoittaminen ja kuvaaminen on monin verroin helpompaa kuin puhuminen, niin en voi kuin kiittää somea turvallisesta kanssakäymisestä. Somepaastoa en siis edelleenkään harkitse.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 30.8.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, some, somekäyttäytyminen, someturvallisuus,

Tietomäärän turvallinen raja

Perjantai 13.10.2017 klo 13.00 - Kauko Niemi

Istahdan ja painan nappulaa. Muutama valo vilkahtaa ja näytölle ilmestyy tekstiä ja pyydetään vahvistamaan. Mistään ei kuulu mitään. 

Sisävalo ei sammukaan automaattisesti. Hmmmmmm. Menen kosketusnäytön valikkoon ja neljän klikkauksen jälkeen huomaan, että valon asetus on jollakin tehdasasetuksella. Säädän sammutuksen 7 sekuntiin.

Nyt olen valmis hiirenhiljaiseen lähtemiseen liikkeelle hybridi-autolla. Kyllä, istun vielä toistaiseksi ohjaajan paikalla ja päätän ihan itse ajanko suoraan, käännynkö oikealle vai vasemmalle. Mutta auto vaihtaa automaattisesti pitkät ja lyhyet valot. Vilkuttaa ja vinkuu, jos vaihdan kaistaa ilman suuntavilkkua. Niin ja tuoreen lehtitiedon mukaan minulla saattaa olla aktiivinen hirvivaroitus.

Koelautaan integroidun kosketusnäytön ja minun välinen viestintä ei ole saumatonta. Välillä tuntuu, että windows-tietokoneen kanssa yhteistyö on jopa sujuvampaa.

Olen kahdesti istunut käyttöoppaan kanssa tiukasti pysäköidyssä autossa ja käynyt läpi mitä kaikkea tietoa auto yrittää ja pystyy minulle viestittämään. Mitä tapahtuu mittaristossa ja toisaalta kosketusnäytöllä ja sen kahdeksalla painikkeella ja niiden yhdistelmillä. Ja tietenkin mitä ominaisuuksia tulee kännykän langattomalla parittamisella ja puhelimen toimiessa tukiasema kytkettäessä auto internetiin.

Kyse ei ole mistään super tesloista vaan ihan tavallisen ihmisen kukkarolle sopivasta 20 000 perheautosta.

Tässä vaiheessa herää ainakin kaksi kysymystä. Kuinka moni haluaa ylipäätään oppia sujuvasti käyttämään tämän tietokoneen ominaisuuksia, vai jäädäänkö tietotekniikan ja älypuhelinten tasolle, jossa ominaisuuksista on käytössä alle 20 prosenttia.

Sellainenkin ajatus on käynyt päässä, että pystyykö tietotekniikasta vieraantunut henkilö käyttämään autoa lainkaan. Autokauppias ei siitä kuitenkaan varoittanut.

Toinen kysymys on, kuinka turvallista toimintojen hallinta on liikenteessä. Yhdysvaltain autoliitto on teettänyt Utahin yliopistolla tutkimuksen, joka perustuu 30 uuden automallin koeajoon. Testiajajat arvioivat, että 23 automallissa järjestelmät vaativat joko "erittäin paljon" tai "paljon" kuljettajan huomiota. Siitäkin huolimatta, että järjestelmät ovat suunniteltu ja sulautettu ajonaikaiseen käyttöön.

Liki 70 prosenttia amerikkalaisista haluaa uutta teknologiaa autoihinsa. Kuitenkin vain 24 prosenttia kokee, että nykyinen teknologia toimii täydellisesti.

Elämmekö vain välivaihetta? Pian siirrymme apumiehen penkille ja robotti tai muu keinoäly ohjaa kulkuneuvoa. Juuri on käynnistymässä neljä vuotta kestävä eurooppalainen kokeilu, missä testataan eri puolilla Eurooppaa tuhannella autolla ja sadalla ”kuljettajalla” automaattiautoja liikenteessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: auto, turvallisuus, tietojärjestelmä

En tiedä yhtään syytä miksi antaisin Hesarin käyttöön paikkatietoni

Perjantai 29.8.2014 klo 15.37 - Kauko Niemi

Helsingin Sanomat aloitti eilen netissä iltaversion julkaisemisen. Vaikka olen Hesarin nettipalveluista maksava lukija, niin tämä uusin palvelu avautuu vain Windows-kaupasta ladattavalla ilmaisella sovelluksella.

Sovellusta ei voi ladata, jos et anna lupaa käyttää puhelimesi tai tablettisi paikkatietoja. Kuinka paikkatietoni, siis missä uutista luen, liittyy uutiseen. En keksi yhtään syytä. Paitsi Hesari pystyy käyttämään tietoa markkinoinnissaan tai myymään sitä ulos.

Ajattelen asiaa tietoturvan ja muun turvallisuuden kannalta. Poliisi ja muut viranomaiset varoittelevat jatkuvasti, ettei pidä toitottaa pitkistä poissaoloista sosiaalisessa mediassa. Sehän on selkeä signaali, ettei kukaan ole kotona ja murtovarkailla on sopivaa aikaa puuhastella ihan mitä vaan.

Karrikoiden voin ajatella, että asuntoni irtaimiston arvo on moninkertainen pankkitilillä olevien säästöjen arvoon. Periaatteessa on vähemmän haitallista jakaa pankkitunnuksia kuin paikkatietojani. Ja jos joku nyt pääsee pankkitililleni ja maksaa velkani pois, niin siitä olen vain tyytyväinen.

Olen aina ollut erittäin varovainen paikkatietojeni julkistamiseen. Niin Hesarin kuin monen muunkaan tapauksessa minulla ei ole sataprosenttista varmuutta kuinka paikkatietojani käytetään nyt tai tulevaisuudessa. Niillä voi saada paljonkin pahaa aikaiseksi.

Ymmärtääkseni Hesari ja monet muut naamioivat paikkatiedon vaikkapa sääpalveluun, joka pystyy näyttämään oleskelu paikan sään. Tosin näen ja koen sen ihan itsekin omilla silmilläni. Sään voi tarkistaa myös ilman paikkatietoa kirjoittamalla halutun paikkakunnan nimen sääpalvelun hakukenttään.

ps.

kommentoin asiasta Hesarille. Kommenttiani ei kuitenkaan julkaistu. Eikä toisaalta kommentoitukaan. Vain Hesari tietää mitä sen lukijat tarvitsevat ja kuinka käyttäytyvät. Tämä on sitä kuuluisaa asiakaslähtöisyyttä  (asiakas lähtee)

ps2

Jos sallit paikkatiedot ja lataat ohjelman, niin sinulla on vielä mahdollisuus istuntokohtaisesti kieltää paikkatietojen välitys Sanomille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paikannus, paikkatieto, turvallisuus

Minulla on joskus tarve löytää paikasta A paikkaan B muttei aina kartalla

Maanantai 10.3.2014 klo 10.19 - Kauko Niemi

En keksi mitään tarvetta ilmoittaa esimerkiksi Helsingin Sanomille omia sijaintitietojani. Tästä syystä en voi ladata esimerkiksi HS mobiiliversiota. Jos en anna lupaa käyttää sijaintitietojani en voi ladata ohjelmaa.

paikkatieto.jpg
Vaihtoehdot ovat vähissä
Eikä tämä ole ainoastaan Hesarin tilanne. Monet muutkin mobiilipalvelut vaativat samaa ja vain pystyäkseen seuraamaan olinpaikkaani ja tarjoamaan ravintola- ja muita lähialueen palveluja. Ei kiitos.

Oma tietoturvani on tärkeämpää kuin päivän pizza-tarjoukset. Oma julkinen sijaintitietoni on se jonka tällä hetkellä karsin pois, ja hyväksyn vain palvelut, joissa sijaintitieto on välttämätön. Esimerkkinä vaikkapa Parkman paikoitusohjelma. Sen käyttämä paikkatieto tietää automaattisesti minkä hintaisella alueella auto on paikoitettuna ilman erillisten koodien näpyttelyä.

Paikkatieto on turvallisuuden kannalta kokolailla vaarallinen tieto. Joku seuraa sinua ja tietää missä liikut, onko se välttämätöntä? Joku tietää milloin asuntosi on tyhjä, onko se välttämätöntä nykyaikana? Ei todellakaan.

Jos joku palveluntuottaja on sitä mieltä että ota tai jätä, niin kannattaa jättää. Toisaalta käyttäjän valinnanvapaus toisi paitsi lisää käyttöä palvelulle niin se luo erinomaista brändin tukemista.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paikannus, paikkatieto, turvallisuus