Muutos - pieni vai suuri, nopea vai hidas

Lauantai 5.12.2020 klo 13.31 - Kauko Niemi

19B_Linja_KF5A0800.jpg

 

Tunnistat varmasti sen tilanteen, kun Facebook on tehnyt sinulta kysymättä muutoksen palvelun käytöstä. Koneeltasi kuuluu ääneen kiroamista – mitä helvettiä ne taas ovat menneet tekemään. Miksi taas pitää muuttaa ja häiritä käyttäjiä. Kuitenkin viikon kuluttua huomaat, että tämähän olikin hyvä muutos

Menet ruokakauppaasi ja siellä on myllätty hyllyjä uuteen uskoon. Maski pullottaen, otsa punaisena paahdat henkilökunnan luo ja uhoat mihinkähän ihmeeseen olette piilottaneet taatelit. Nehän ovat aina olleet tuossa hyllyn päässä.

Ajat töihin autollasi ahdasta katua pitkin, jota ole käyttänyt viimeiset viisi vuotta. Melko lähelle on rakennettu uusi väljempi katu, joka rikkoisi rutiinisi. Ja onhan siellä tehokas liikenteen seuranta ja nopeuskameratkin häiritsemässä ja sekoittamassa.

Tuntuu niin turvallisen tutulta, kun radion soittolista toistaa lempibiisejäsi tuon tuostakin. Joululaulutkin kilisevät taas samalla tavalla kuin viimeiset 50 vuotta. Ei kyllästytä, kun on vuoden huili välissä. Spotyfy rakentaa sinulle tutun turvalliset listat.

Taas on aika miettiä jokavuotista uuden vuoden lupausta. Olenhan minäkin aina tehnyt ja koskaan en ole pystynyt toteuttamaan muutosta. Tipaton tammikuu on monelle aivan liian suuri elämänmuutos hetkellisesti.

Sitten kun olet rutiinien orja. Rutiini toki vapauttaa mielen päätöksenteosta ja suunnittelusta: ei tarvitse miettiä jokaista askelta tietyn asian tekemisessä, koska tekee sen aina samalla tavalla samassa tilanteessa. Tuttua ja turvallista jopa helppoa arkielämää päivästä toiseen.

Netti on täynnä ohjeita ja koulutusta, kuinka teet asioista rutiineja ja toisaalta kuinka pääset eroon rutiineista. Mitä nopeammassa aikataulussa muutos suuntaan tai toiseen pitäisi tehdä sitä suurempaa tuskaa se tuottaa ihmispoloiselle. Emme pystykään elämään niin sanottua normaalia elämää. Mikä sitten onkaan normaalia kenellekin.

Pienessä mittakaavassa järkyttävän nopeita muutoksia tapahtuu jatkuvasti, joihin rutinoituneen ihmisen on tavattoman vaikea sopeutua – äkilliset sairaudet, onnettomuudet.

Laajassa mittakaavassa olemme tänä vuonna nähneet ja kokeneet koronan myötä kuinka sopeutumaton ihminen yhtenä lajina on luonnon muutosten edessä. Kaipaamme ja hoemme paluuta normaaliin. Olemme kykenemättömiä muuttumaan ja muuttamaan käyttäytymistämme edes vuoden aikajänteellä.

Tällä hetkellä asiantuntijat kertovat, kuinka elämä muuttuu koronarokotteen myötä: Pikapaluuta entiseen ei näköpiirissä - pitäisikö olla?

Pakotettuna olemme ottaneet käyttöön uutta tekniikkaa, oppineet uusia työtapoja, huomanneet ettei tarvita niin paljon kalliita toimistotiloja. Etäopetus tuli jäädäkseen. Mutta miksei ilman pakkoa – koska emme halua muuttua. Tai emme viitsi muuttua.

Pian puhuu myös raha. Terveydenhuollon kustannuksissa tulee väistämättä raja vastaan jossain vaiheessa, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki. Pandemian hoitamiseksi oli nyt otettava velkaa, mutta niin tuskin voidaan tehdä joka vuosi seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Ehkä ihmisrodun pitää ottaa uusi kurssi myös ilmastonmuutoksen suhteen. Nythän keskusteluissa pyöritään vain kuinka ihmisten pitää hillitä ilmastonmuutosta muuttamalla toimintaansa

Entä jos lähtökohtana olisikin, että ilmasto muuttuu joka tapauksessa. Ihminen ei näet pysty hallitsemaan, määräämään tai ohjaamaan luontoa. Ihminen on vain pieni osa luonnon kokonaisuutta ja monimuotoisuutta siinä missä korona-viruksetkin.

Ja nyt haettaisiin muutosta, kuinka eletään jatkuvissa myrskyissä ja tulvissa, kun joudutaan kaikki toiminta pistämään aina joksikin aikaa pakettiin. Kuinka toimitaan lapin bisneksen kanssa, kun hiihtäminen ja laskettelu loppuu. Kuinka kaavoitetaan ja korjataan, kun merenpinta on pysyvästi reilun metrin nykyistä korkeammalla. Mitä syödään, kun pölyttäjät käy vähiin ja luonnon ruoka hupenee.

Suuria muutoksia, joihin ihmisen tekeminen ei riitä, vaan niihin on sopeuduttava.

Ja vaikkei tämä skenaario toteutuisi, niin aina löytyy myös niitä ihmisiä, joille muutos on mahdollisuus. Uusi sauma nähdä asioita uudella tavalla ja irtautua vanhasta. Kannattaa treenata.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 7.12.2020 ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, muutos, korona-virus, ilmastomuutos,

Poikkeustila sallii, jopa opettaa kyseenalaista viestintää

Sunnuntai 26.4.2020 klo 19.02 - Kauko Niemi

Parhaillaan kehitetään vimmatulla innolla sovellusta, jolla pystyttäisiin jäljittämään koronavirus tartunnan ilmentyessä kunkin  kaikki viimeaikaiset lähikontaktit.

Ideahan on mahtava näin hädän hetkellä, jotta pystyisimme hallinnoimaan ja ohjaamaan viruksen liikkeitä ja kulkua. Tässä nimenomaisessa koronapaljastajassa käytettäisiin bluetooth-tekniikkaa. Siis lyhyen kantaman yhteyttä, eikä puhelimen keräämää tietoa tallennettaisi mihinkään ”keskuspankkiin”.

Sovelluksessa käytetään kussakin puhelimessa omaa tunnistetta ja määritellään myös lähikontaktin minimiaika. Sovellus ei keräisi jokaista lenkkipolulla vastaantullutta.

Siis kenen kanssa olet ollut lähellä riittävän kauan. Liikutaan ihmisen vapaan liikkumisen ja olemisen rajamailla. Jos luottamus ei riitä, niin sovelusta ei ole pakko ottaa käyttöön tai sen voi poistaa milloin haluaa. Toisaalta jos käyttö jää liian suppeaksi, niin hyöty jää myös vähäiseksi.

Suomessa sovelluksen arvioidaan olevan käyttökunnossa toukokuussa. Tosin mikään instanssi ei sitä ole toistaiseksi tilannut.

Norjassa vastaava sovellus on jo käytössä. Sikäläisessä sovelluksessa käytetään myös gps:ää ja käyttäjän on annettava myös oma puhelinnumero järjestelmän käyttöön.

Toinen paikantamistekniikka, jota on myös jo käytetty, on Telian seurantajärjestelmä. Siinä pystytään seuraamaan ihmisvirtoja. Telia vannoo, ettei yksittäisten ihmisten tietoja eroteta massasta.

Telian sijaintitieto ei perustu gps:ään, vaan puhelinverkon tukiasemiin, joihin puhelimet ovat jatkuvasti yhteydessä. Tiedot ovat nimettömiä, eli niistä ei Telian mukaan ole mahdollista päätellä yksittäisen kansalaisen liikkeitä. Data kelpaa suurten ihmisvirtojen liikkeiden seurantaan ja perustuu päätelaitteiden kytkeytymiseen mobiiliverkkoon eri paikoissa. Telian luvut yleistetään koskemaan koko väestöä laskennallisesti.

Telia pystyi paikkakuntakohtaisesti kertomaan mistä tultiin muun muassa viime kesäiseen Ed Sheeranin konserttiin Helsingin Malmin lentokentälle. Ja sekin kannattaa muistaa, että hätätilanteissa viranomainen saa jäljitettyä yksittäisen puhelimen vaikkei puhelimessa olisikaan gps-päällä.

Itselleni paikkatiedon jakaminen on melkein sama kuin jakaisin julkisesti  sosiaaliturvatunnustani tai pankkitunnuksiani. Gps:ää en pidä päällä kuin silloin jos olen eksyksissä ja pitäisi löytää kotiin ja onhan niitä muutamia sovelluksia, joiden käyttö edellyttää sijainnin ilmoittamista. Vaikkapa auton paikoituksen maksaminen mobiilisovelluksella.

Koronaan vedoten varsin huolestuttavalta näyttää myös, kun Facebook otti  aseekseen sensuurin. Se ilmoittaa käyttäjälle, että hän on jakanut epäluotettavaa tietoa ja varoittelee, ettei tällaisen epäluotettavan käyttäjän päivityksiä enää näytetä niin usein kuin aikaisemmin.

Herää kysymys millä lihaksella Facebook pystyy valikoimaan luotettavan ja epäluotettavan tiedon välillä. En todellakaan usko, että joku tekninen tekoäly pystyisi päättelemään vaikka Suomenkielisestä tekstistä onko se luotettavaa vai epäluotettavaa.

Asian tekee Facebookille erityisen haasteelliseksi sekin, ettei koronasta ole ylipäätään luotettavaa tietoa. Ja kenen määrittelemän tiedon pohjalta Facebook voi ylipäätään tällaista valikointia tehdä.

Elämään pitkästyneisiin karanteeni-ihmisiin on myös helppo vaikuttaa hauskoilla ja nokkelilla tehtävillä. Jokainen kysymyspatteri paljastaa todella paljon ihmisestä ja tämä tieto osuu asiantuntevasti käsiteltynä vaikkapa äänestyskäyttäytymiseemme. Tästähän on näyttöä Yhdysvaltain 2016 presidentinvaaleissa. Älkää hyvät ihmiset osallistuko mihinkään ketjukirjeisiin.

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n vakoilun maailmalle paljastanut Edward Snowden pelkää koronapandemian jättävän pysyvän jälkensä yhteiskuntaan lisääntyneen valvonnan muodossa. Vaarana on tosiaan, että nyt rakennetaan tehokkaita valvontakonsteja koronaan vedoten. Mutta mikä takaa, että ne puretaan myöhemmin? Snowden esitti huolensa videohaastattelussa parin viikkoa sitten.

Riittävän monipuolisen tiedon keruulla, ja nyt ihmisille herkän tiedon, kuten terveystiedon pohjalta on helppo rakentaa pelottelukampanjoita ja vaikuttaa kaikkeen eikä vähiten poliittisiin kannatuksiin ja sitä kautta demokratioihin.

Hyvää tarkoittavia, tässä tapauksessa koronan hallinta, saattaa vaan helposti luisua sivuraiteille. Ja tilaisuus tekee bittivarkaan. Suomessa ei tiettävästi kuitenkaan ole poltettu yhtään 5g tukisemaa. Sen verran on kuitenkin järki pysynyt päässä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 27.4.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, koronavirus, paikantaminen, sensuuri, Facebook, Edward Snowden

Ketäs tänään moitittaisiin

Perjantai 17.4.2020 klo 20.00 - Kauko Niemi

Päivän tärkein päätös vielä tekemättä ja kello naputtelee jo aamuyhdeksää. Ketäs tänään moittisin somessa?

Näyttää olevan todella monen ihmisen tärkein päivän työ todistaa, että minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä. Näin ainakin esitystyylillisesti, kun keskustelutaito on kuihtunut johonkin takavasemmalle. Itsekeskeisyys voittaa me-keskeisyyden 6-0.

Olen pitkään miettinyt miksei vaikkapa sosiaalisessa mediassa voida keskustella asioista. Tarkoittaa, että löydetään erilaisia näkökulmia asioihin. Opitaan ymmärtämään erilaisia vaihtoehtoja. Ja tietenkin tämä kaikki kohdistamatta näkökulmaa asiasta kehenkään henkilöön, kytkemättä sitä mihinkään poliittiseen tai uskonnolliseen tai muuhun agendaan.

Koronaviruksesta ei ole olemassa todellista faktaa, paitsi se leviää helposti ja nopeasti ja täysin tietämättä. Ilmastomuutoksesta ei ole faktasyitä tiedossa mikä ja kuinka eri asiat vaikuttavat toisiinsa, mutta järkevällä pohdinnalla ja monilla erilaisilla näkökulmilla varautuminen voisi parantua.

Nythän kokemus koronapandemiasta saattaa olla hyvinkin lähellä tilannetta kuin olisi ilmastomuutoksesta tehty nopeutettu maailmankuva eli timelaps.

Aidon keskustelun synnyttäminen verkossa on kovasti hankalaa. Sen opetteleminen tuo voittajia. Toisten päivitysten pelkkä kommentoiminen tai tykkääminen ei vie asioita eteenpäin. Ei etenkään kommentoiminen asian vierestä. Toki syynsä on myös päivittäjän ymmärrettävällä kirjoitustaidolla.

Jokunen viikko sitten pohdin sosiaalista etäisyyttä, joka tulee kasvamaan ja tarkoittaa, että kirjoitustaito nousee yhtä tärkeäksi kuin puhetaito. Viestintää yhtä kaikki. Pitää vaan muistaa, ettei hymiö korvaa oikeaa hymyä.

Sosiaalinen eristäytyminen ja etääntyminen saattaa olla joidenkin arvioiden mukaan tarpeen jopa 2022 saakka tämän pandemian vuoksi.

Mikäli rokotetta tai toimivaa hoitoa ei saada kehitettyä, koronavirus voi jatkaa leviämistään kausi-influenssan tavoin.

Itse olen tietoisesti testannut ja aloittanut useamman kerran omasta mielestäni järkevän keskustelun Facebookissa. Viimeisin asiallisena pysynyt keskustelu oli se, millaisia kokemuksia ihmisillä oli nettiruokakaupoista.

Syntyi paljon hyviä kokemuksia ja näkemyksiä ja laajensi ainakin minun käsitystä nettiruokakauppojen toiminnasta ja valaisi kuinka minun pitäisi muuttaa omaa toimintaani ainakin nyt, kun ne ovat täysin ylikuormitettuja ja ruoan toimitus ei onnistu niin kuin seuraavan aterian valmistamiseen. Se oli hieno ja hyödyllinen nettikeskustelu. Kukaan ei etsinyt syyllistä tässä tapauksessa, eikä poikennut harhateille.

Näin kuitenkin menee aniharvoin. Homma lähtee hetkessä lapasesta, kun joku tietää että minä olen väärässä ja se joku on ihan varmasti oikeassa. Ja ikään kuin asialla olisi vain kaksi vaihtoehtoa. Ja sitten on niitä, jotka löytävät syyllisen oman poliittisen tai uskonnollisen ajattelunsa kautta, vaikkei löydetty syyllinen mitenkään liity kyseiseen viestiin. Näin siirrytään sivuraiteille ja asiallisetkin keskustelijat häipyvät linjoilta.

Aika usein olen myös mielikuvituksessani miettinyt ennen kommentointiani, että tapaan henkilön ihan livenä vaikkapa jalkakäytävällä Eduskuntatalon edessä ja aikaisemmasta tapaamisesta on tosi piiiitkä aika.

Ohittaisinko hänet vain peukkua näyttämällä? Alkaisinko heti paasata kuinka hullua porukkaa tuossa talossa työskentelee ja sitten kymmenennen hengenvedon jälkeen ohimennen kysäisisin kuinka sulla menee, kun oot pukeutunutkin noin rumaan ja epämuodikkaaseen takkiin?

Itse uskon ja luotan, että sosiaalisella medialla on vielä mahdollisuuksia kehittyä keskustelevampaan suuntaan. Yksi merkittävä kasvattaja on erilaiset videoneuvottelut ja etäpalaverit, joissa opitaan asiallisiksi ilman hajujakin.

Toki Trumpin tyyppisiä ja iltapäivälehtien tissinaisia valitettavasti riittää, joiden tarve on tuoda itseään esiin keinolla millä hyvänsä ja jotka eivät varmaan osaa keskustella kuin itsestään edes livenä saati netin ylitse.

Suosittelen rehellisesti miettimään sosiaalisen median roolia käytöksessämme. Onko sosiaalinen media sinulle vain paikka kommentoida, onko se paikka missä pääset pätemään yli kaiken, onko se paikka missä sopivalla feikkaamisella rakennat ja ylläpidät kulisseja vai onko se paikka missä löydät uusia näkökulmia asioihin vai onko se helppo ja mukava kanava pitää yhteyttä ystäviisi ja läheisiisi?

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 20.4.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, some, Trump, keskustelu, koronavirus, ilmastomuutos,

Ruokavirasto kieltää julkisen tiedon jakamista

Perjantai 10.4.2020 klo 21.46 - Kauko Niemi

Nyt ollaan taas poikkeustilan perusasioiden äärellä ja mitataan missä viranomaisten rajat menevät tällaisena aikana. Ja nyt en puhu Uudenmaan sulkemisesta tai maskigatesta tai Telian paikkatiedon hallinnasta tai vastaavasta vaan Ruokaviraston uhosta, ettei julkista tieteellistä tietoa saada jakaa.

Ruokaviraston käytös ei tällä kertaa osoita minkään valtakunnan sananvapauden arvoja. Ja pianhan se nähdään, josko edes Suomen. Asiasta on tekeillä kantelu Eduskunnan oikeuskanslerille.

Jos viranomainen vetää välistä keskellä ihmisten hätää ja poikkeustilaa, niin syytä olisi sitten jälkipyykissä arvioida millaisilla valtuuksilla nykyjohto voi asioiden hoitoa jatkaa. Parhaillaan jälkipyykätään täysin holtitonta maskikauppaa potkujen muodossa (olin huolestut maskeista edellisessa blogissani)

Ruokavirasto on erittäin varoittava esimerkki, että poikkeustilan kanssa on oltava täysin tietoinen, ettei tilannetta käytetä mitenkään muun asian ajamiseen tai politikointiin. Ainoa perusta saa olla koronaviruksen taltuttaminen. Nähtäväksi jää myös milloin Ruokavirasto tulkitsee vitaminien myynnin lainvastaiseksi vaikkei sanallakaan mainita koronaa.

Tietoisuus koronaviruksen käyttäytymisestä on edelleen suuri mysteeri ja vain tiedon murusia ja arveluita on voitu tehdä etupäässä siellä, missä asiaan on jonkin aikaa pystytty perehtymään ja pystytty asioita edes vähän tutkimaan ja testaamaan.

Siis mitään tieteellistä näyttöä ei ole olemassa, eikä tule olemaan vielä pitkään aikaan. Kuitenkin jokaisen on pakko toimia tässä ja nyt sen vähäisen tiedon pohjalta, jota on olemassa.

Yhdelläkään suomalaisella Ruokavirastolla ei voi olla valtuuksia määrätä mitä julkistatietoa tässä hätätilanteessa ei saa käyttää tai jakaa. Karrikoiden Ruokaviraston logiikalla ihmiset saavat kuolla niin kauan kunnes tieteellisesti on todistettu millaiset hoidot ja aineet ovat todistetusti toimivia. Siis kuolemia voitaisiin rajata ehkä kolmen vuoden kuluttua.

Ruokavisrasto ei näytä ymmärtävän sitäkään, että sama aine vaikkapa C-vitamiini voi olla lisäravinne tai lääke. Asian ratkaisee annoskoko ja annostusmenetelmä. Se että vitamiineista ei olisi mitään apua koronan hoidossa ei kukaan tiedä tällä hetkellä varmuudella mitään. Miten ruokavirasto pystyy julistamaan ja kieltämään vitamiineista puhumisen.

C- ja D-vitamiinien vitamiinien ensimmäiset kokeilut Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Irlannissa ovat olleet varsin positiivisia vaikutuksiltaan, vaikkeivat vielä täytäkään tieteellisten tutkimusten kriteereitä. Ja tätäkään tietoa ei muka saisi jakaa?  Ja aina pitää muistaa, että tieteellinen menetelmä pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava.

Koko hommahan pelmahti, kun Ruokavirasto jakoi kuun vaihteessa tiedotteen, jossa se toteaa, että ” Elintarvikkeiden markkinoiminen koronaviruksen ehkäisyyn tai hoitoon tulee lopettaa välittömästi”

Tiedotteessaan Ruokavirasto myös toteaa, että ”Lainsäädännön vastaiset tiedot tulee poistaa kaikilta nettisivuilta, kaikkialta sosiaalisesta mediasta, mainoksista sekä kaikista muista mahdollisista materiaaleista. Myöskään kertomusten, kuluttajakokemusten, tutkimusviitteiden, kuvien, videoiden tai äänien kautta kuluttajalle ei saa luoda mielikuvaa, että tuotteella olisi lääkkeellisiä ominaisuuksia.

Ruokavirasto toteaa Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitolle (3.4.2020) antamassaan vastauksessa, että ”Ruokavirasto katsoo, että lääkkeellisiä väitteitä sisältävät viittaukset tieteellisiin tutkimuksiin tai muuhun tietoon sekä lääkkeellisten käyttötarkoituksien esiintuominen esim. linkkinä muihin internetsivustoihin tai videoiden, kuvien, kuluttajakommenttien, tms. kautta, on elintarvikelain 9 §:n vastaista.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on päättänyt viedä Ruokaviraston tulkinnan ja ohjeistuksen oikeuskanslerin viraston arvioitavaksi.

Oikeuskansleria pyydetään selvittämään mm., onko Ruokavirasto ja kunnallinen elintarvikevalvonta ylittänyt toimivaltuutensa, kun se kieltää jakamasta maailman virallista tieteellistä tutkimustietoa. Sehän on julkista tietoaja ja löytyy tieteellisistä julkaisuista.

Asiaa tulkitsee kiihkottoman asiallisesti muun muassa tohtori Matti Tolonen Finnradio.fm:n haastattelussa, joka kannatta kuunnella.

Vakavaksi asian tekee se, että viranomainen käyttää hyödykseen poikkeustilaa omien agendojensa ajamiseen. Melko laaja ymmärrys on olemassa, että ruokaviraston yksi keskeisistä perusohjelmista on rajoittaa mahdollisimman paljon luontais- ja vaihtoehtotuotteiden myyntiä.

Tolonen muistuttaakin osuvasti tuossa haastattelussa, kuinka Pekka Puska sanoi aikoinaan, että älkää tuhlatko rahojanne luontaistuotteisiin vaan säästäkää ne oikeisiin lääkkeisiin.

Olisihan se tietysti katastrofi, jos ei lääkkeet kävisikään kaupaksi terveellisen elämäntavan ja riittävän monipuolisen ravinnon seurauksena.

 

PS.

Itse aloin syömään D-vitamiinia 12 vuotta sitten annoksena 100 mikrogrammaa päivässä. Olen omaehtoisesti seurannut tilannetta kahden vuoden välein verikokeilla. Viimeisin mittaus 168 nmol/l. Siis vielä on pitkä matka 350 nmol/l, mitä pidetään suosituksissa ylärajana.

Syy- ja seurausvaikutuksista minulla ei ole absoluuttista totuutta muuta kuin en ole kertaakaan tänä aikana sairastunut flunssaan tai influenssaan.

Enkä tällä tarkoita, ettenkö voisi olla kolmen viikon kuluttua koronaviruksen nujertamana matkalla hautausmaalle.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 13.4.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Tässä viimeaikaisia selvityksiä vitamiinien vaukutuksiata

https://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2020/04/07/coronavirus-treatment.aspx?fbclid=IwAR0ozbNlOLW4t-PccqyZTSqusckGxlDbmrn2NcpP9dBgBTZejkIU0aBf71g

 

https://thorax.bmj.com/content/70/7/617?fbclid=IwAR07SugI7RUd143qwKf2kt49AzoO-8yLraOMccq7X5eIu1mwKonOLko9Yqg

 

https://tilda.tcd.ie/publications/reports/pdf/Report_Covid19VitaminD.pdf?fbclid=IwAR07SugI7RUd143qwKf2kt49AzoO-8yLraOMccq7X5eIu1mwKonOLko9Yqg

https://yle.fi/uutiset/3-11296179

 

 

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: Finnradio, Ruokavirasto, luontaistuotteet, koronavirus, vitamiinit, tohtori Tolonen, Pekka Puska,

Olen vastuullinen, käytän maskia

Torstai 2.4.2020 klo 7.21 - Kauko Niemi

Maskien käyttäminen on herättänyt paljonkin keskustelua. Ainakin kolmea eri rintamaa on liikkeellä.

Nyt heti alkuun painotan, ettei tämä blogini ole millään lailla tieteellinen totuus, niin kuin ei mikään muukaan koronavirukseen liittyvä asia tällä hetkellä. Olen vain lukenut kymmeniä artikkeleita ja tutkimuksia asiasta. Minulla useita oikein hyviä aasialaisia tuttavia, jotka valistavat maskikulttuurista, mikä on Euroopassa kokolailla päinvastaista kuin Aasiassa. Euroopassa kuvitellaan maskin suojaavan itseään, kun taas Aasiassa maskia käytetään toisten suojelemiseen omilta pöpöiltä, siis muiltakin kuin vain koronalta

Vaikuttaa kuin viranomaisten vähättelevä asenne olisi peittelyä huonosta valmistautumisesta. Maskit loppuivat alta aikayksikön ja huoli heräsi, etteivät maskit riitä terveydenhuollon henkilöstölle.

Viranomaisten kanta on jotenkin kaksijakoinen. Jos maskista ei ole hyötyä, niin miksi sitten huolestua terveydenhoitohenkilöiden maskien riittävyydestä.

Länsimaiset viranomaiset ovat myös jakaneet tietoa, että maskista voi olla haittaa väärin käytettynä. Toki näin voi olla, mutta lähes kaikesta on haittaa väärinkäytettynä. Sähköliedestäkin voi olla haittaa, jos se jätetään täysillä päälle kahdeksi viikoksi.

Viranomaisten haittapuheet ovat ontuvia ja näiden puheiden sijaan olisi kerrottava kuinka maskia käytetään oikein. Koronan jälkeen olisi syytä käynnistää laajat maskitreenit ja rakentaa oikea maksikulttuuri länsimaihin. Mallia voi ottaa Kiinasta ja muista Aasian maista.

Vaikka korona häviäisi lopullisesti niin pian tulee seuraava virus ja sen jälkeen seuraava virus ja näiden välillä on vuosittaiset influenssat ja lukuisat muut räkätaudit.

Lehdet ovat täynnä juttuja maskeista puolesta ja vastaan, jopa useita niin sanottuja  ”tutkimuksia” joissa statistiikalla todistellaan maskien roolia koronatartunnoissa, jopa kuolleisuudessa. Totuutta ei vielä tiedä kukaan.

Lähes kaikkien maskia käsittelevien väittämien puolesta ja vastaa rakentuu jonkinmoiseen insinööritieteeseen, lääkinnälliseen tutkimustyöhön. Mikä on koronan koko, kuinka pitkälle se lentää, mikä on oltava turvaväli. Kaikki ratkaistaan paino ja pituusmitoilla, tai kappalemäärillä sekä minuuteilla.

Länsimaisten tutkijoiden mukaan maskilla ei yksinään ole suurta merkitystä, mutta yhdessä muiden keinojen kanssa se voi olla hyödyllinen.

Kiinan tartuntatautiviraston pääjohtaja George Gao antoi viime viikolla haastattelun Science-lehdelle. Hän vastasi muun muassa kysymykseen siitä, mitä virheitä muut maat ovat tehneet epidemian torjunnassa.

Hänen mukaansa paha virhe Yhdysvalloissa ja Euroopassa on ollut se, etteivät ihmiset käytä maskeja. Tämä virus leviää pieninä pisaroina ja lähikontaktissa. Pisaroilla on hyvin tärkeä rooli. Pitää käyttää maskia, koska suusta lentää puhuessa aina ulos pisaroita.

Tässä onkin se ratkaiseva kulttuurillinen ero. Länsimaissa ihminen näkee maskiasian vain siinä valossa – suojeleeko se minua. Aasialainen ottaa vastuun itselleen, ettei tartuta toista. Ettei vaan olisi länsimaissa pelkkä ulkonäkökysymys?

Meidän jokaisen suusta ja nenästä lentää hengitettäessä todella kauas mitä milloinkin 0,5 - 2 m - röhimisestä puhettakaan. Yskäsyssä bakteereita ja viruksia lentää yli 100 km/t nopeudella ja riippuu pisaran ominaisuudesta kuinka kauas.

Helsingin Musiikkitalon konsertissa levisi koronaa useisiin ihmisiin muutamalla yskäisyllä. Oikealla maskikulttuurilla valtaosa lentävistä viruksista olisi pysähtynyt. eivät varmaankaan kaikki mutta valtaosa.

Et voi keskustella kenenkään kanssa, etteikö suustasi lentäisi aina jotain. Olemme täysin vastuuttomia sillä hetkellä, kun vaikkapa neuvotteluhuoneessa ääneen valitamme kuinka on ollut nuhaa, mutta nyt se on jo menossa ohitse. Aasialaisessa kulttuurissa tällainen henkilö käyttää maskia, kunnes on varmistunut, ettei levitä tautiaan muihin. Olkoonkin se korona tai mikä tahansa flunssa.

Sitten kun kävelen portaita tai kannan painavia ostoskasseja niin huohotuksen voimalla suusta lähtevien virusten matka moninkertaistuu. Olet aina vastuussa mitä levität ja kuinka paljon ja kuinka pitkälle.

Maski on myös normaalissa oloissa ja hyvässä kulttuurissa erinomainen yleinen varoitusmerkki, kuinka lähelle kannattaa toista mennä. Maski on myös erinomainen mekaaninen muistutus, etten koskettele kasvojani.

Ja jos joku sairas maskiton tulee ja aivastaa päin näköä, niin siihen ei tosiaan minunkaan maski silloin auta, vaan todennäköisesti sairastun. Koronaisia ihmisiä on nyt paljon, jotka eivät tiedä kantavansa virusta ja levittävät sitä.

Korona saisi nyt opettaa uutta kulttuuria myös itsekeskeisille länsimaisille ihmisille ja kääntää ajatus täysin ympäri. Olen vastuullinen ja suojaan tartuttamasta muita. Toivottavasti näemme maskeja jokaisen kausi-influessan aikana.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 6.4.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, korona, maski, virus,

Tarpeetonta koronasyyllisten etsintää

Perjantai 20.3.2020 klo 11.35 - Kauko Niemi

Kun sama viesti löytyy copy/pastattuna useammasta mediasta ja vielä useammasta someviestistä, niin ollaan lietsomassa sukupolvien välistä eripuraa liki sotaa.

Läheiset tuskailevat: Suomen ”kurittomat” yli 70-vuotiaat uhmaavat korona­ohjeita – ”Kuin kirppuja paimentaisi”

Koko korona tapauksesta näyttää nyt löytyvän syyllinen. Yli 70 -vuotias henkilö. No en kiellä etteikö tällaista olisi voinut tapahtua live elämässä, mutta veikkaukseni on, että todennäköisesti muutamina yksittäistapauksina. Ovatko nämä oikeita ilmaisuja tässä tilanteessa - riskiryhmän mummot tekevät, mitä huvittaa. Kaikkiko?

Näin tapahtuu kaikkien ohjeiden kohdalla ja kaikissa ikäryhmissä. josta ei ainakaan median tai meidän korttelipoliisien pidä ottaa oikeuksia omiin käsiimme.

Yhdessäkään artikkelissa en nähnyt kuvituksena todellista tilannetta. Siis toimituksen kuva-arkistosta oli vaan revitty vanhalta näyttävä henkilö takaa päin. Sen verran toimituksen itsevarjelun vaistoa, ettei kuvasta tunnisteta syyllistä.

Kyse on kuitenkin kaiken aikaa ollut lähikontaktien välttämisestä. Kadut ovat olleet varsin tyhjiä eikä ole ollut mitään ongelmaa pysyä metrin päässä toisesta ihmisestä. Liike on lääke tällaisessakin tilanteessa ja ne jotka pystyvät ulkoilemaan on ennen kaikkea hyväksi mielenrauhalle sekä fyysiselle kunnolle. Kunhan siis pysyvät erossa muista ihmisistä.

Olen aivan varma, että nämä ulkoilevat vanhukset jäävät sisään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen todistettu koronavirus tartunta kuusesta on todistetusti tapahtunut.

Ketä ja mitä tällainen syyllistäminen palvelee näinkin vakavassa tilanteessa. Syyllistäminen tarttui jo pääministeri Sanna Marinikin. ”Jos eivät suositukset tehoa, niin meillä on järeämpiäkin keinoja.” Joukkueenjohtajalla tulee olla muitakin keinoja käytettävissä kuin uhkailu.

Minulla on laaja kaveripiiri ja pakko sanoa, etten ole törmännyt yhteenkään todelliseen tapaukseen, missä läheiset olisivat joutuneet paimentamaan yli 70 vuotiaita kuin kirppuja. Täysin tuulesta temmattua klikkihakuisuutta, jota tilanteeseen sopimattomilla sanoilla boostataan.

Huudellaan epämääräisesti vanhusten vastuuta, vaikka pitäisi huudella median vastuuta. Pitäisi myös perätä viranomaisten vastuuta millaisia sanoja puhuessaan käyttävät – kun virkamies sanoo torstaisessa tiedotustilaisuudessa, että kyllä vanhus saa liikkua kotona, niin onhan se kokolailla käsittämätöntä. Siis ohjeistusko tarkoittaa, että vanhuksella on lupa mennä vessaan.

Tuttavani kysyy facebookissa kokolailla osuvasti tilannetta - kun suomalaisia käsketään, komennetaan ja velvoitetaan niin minkälaista lopputulosta odotatte? Meidän sukupolvemme uskoo järkipuhetta ja hyvin perusteltuja sääntöjä ei poukkoilevaa komentelua.

Alunalkujaan koko ohjeistus lähti sivuraiteelle, kun käytettiin ilmaisua karanteenin omainen. Miksei heti määritelty lähikontaktien välttämistä, jota sitten jouduttiin selittelemään mennen tulle mitä se karanteenin omainen käytännössä tarkoittaa.

Wikipedia kertoo, että karanteeni on pakkoeristys, tyypillisesti vaarallisen tarttuvan taudin leviämisen estämiseksi. Sana tulee luultavasti Ranskasta, sillä ”40” on ranskaksi ”quarante”, joka sitten muuttui italian kielessä muotoon quarantena, lähde? joka tarkoitti 40 päivän odotusaikaa ennen pääsemistä Dubrovnikin kaupunkiin mustan surman aikana. Karanteenissa on tarkoitus pitää henkilö tai eläin karanteenissa niin kauan, että mahdolliset taudit puhkeavat. Näin estetään taudinkantajien liikkuminen alueelle.

Jos vanhukset oltaisiin pistetty karanteeniin, olisi siitä luonnollisesti seurannut tarve organisoida noin 800 000 ihmiselle välttämättömät päivittäiset elämisen tarpeet tavalla tai toisella. Täysin mahdoton savotta. Joten perustuvaa laatua virheellinen sanavalinta ottaa mukaan sana karanteeni.

Vahinko on tapahtunut ja aiheuttanut laajasti väärästä syystä syntynyttä syyttelyä ja uhkailua, jolle tällaisessa tilanteessa ei olisi ollut tarvetta. Näiden otsikoiden jälkeen tuskin kukaan pyytää anteeksi ja koko soppa jää elämään omaa elämäänsä. Vanhempi sukupolvi on nyt syyllinen hautaan asti, kun eivät ymmärrä sääntöjä. Tällainen railo ei rakenna yhteiskunnassa mitään hyvää.

Pelon, tuskan ja epätietoisuuden keskellä viestinnän merkitys kasvaa arvoon arvaamattomaan. Vahva totuus, että sanat saavat merkityksen vastaanottavan päässä korostuu moninkertaisena. Ja etenkin kun sanat saavuttavat nyt niin valtavan määrän epätietoisia ja tulevaisuudesta huolestuneita päitä.

Salaamisella ja väärillä tiedolla ei rakenneta luottamusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen alueellisia tietoja koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ihmisten määrästä, kerrotaan sairaanhoitopiireistä. Ohje välitettiin johtajaylilääkäreille viime viikolla. Ministeri Krista Kiuru änkytti tiedotustilaisuudessa kysymyksen tehohoitopotilaiden määrästä ohi.

Salailu voi johtaa turhiin huhuihin ja epäilyksiin siitä, että viranomaiset piilottelevat todellista tilannetta. Tai siis johtaa, satavarmasti. On jo johtanut. Heikentävät kansalaisten uskoa siihen, että viranomaisten ohjeet ja käskyt perustuvat faktoihin.

Miksi?

Kuuntele myös - Niinistön mukaan häntä kiusaa kahtiajako nuoriin ja vanhoihin ja käsitys siitä, että yli 70-vuotiaita oltaisiin sulkemassa suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle.

PS. 20.3.15:00 Nyt olen kuullut ensimmäisen uskottavan tapauksen

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 23.3.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, koronavirus, Sanna Marin, Krista Kiuru, kurittomat, mummot, 70-vuotiaat

Nyt on pöhinää kaikille

Perjantai 13.3.2020 klo 12.27 - Kauko Niemi

Tällä hetkellä maailmasta ei puutu pöhinää. Mitä se pöhinä sitten tarkoittaakaan missäkin tilanteessa? Vuoden 2013 eittämätön muotisana oli pöhinä. Sitä markkinoitiin jonkinmoisena ikään kuin hyveenä, että nyt kyllä tapahtuu.

Sittemmin on osoittautunut, että pöhinästä on ollut myös paljon haittaa, kun on vain pöhisty ilman todellista kytköstä itse toimintaan. Itse miettisin useamman kerran tämän sanan käyttöä asiallisissa tilanteissa.

Mitä pöhinä sitten on? Se on varsin tunnettu termi amfetamiinin ympärillä. Kuinka moni haluaa oikeesti pöhistä ja rakentaa toiminnallisia kytköksiä huumeisiin?

Sanakirja kertoo pöhinän olevan yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää. Kuinka monen yrityksen arvoihin halutaan liitettävän pöhinän alkuperäisiä merkityksiä.

Tämän blogini lopuksi paljastan mitä ja miten voi menestyä täysin ilman pöhinää.

 

Suurin pöhinä ilman muuta tänään ja jopa kuukausien ajan käydään korona-viruksen ympärillä. Ainoa varma asia on viruksen Suomenkin valloitus ja se jälkeen jälkiviisastelu mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä jättää tekemättä.

Koronan tauksessa täyttyvät monet määritelmät pöhinästä kuten yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää. Päämäärättömyys toki johtuu, ettei maailmassa ole ainuttakaan asiantuntijaa, joka pystyisi satasella sanomaan mistä on kyse ja kuinka korona käyttäytyy.

Kriisiviestinnän asiantutija Katleena Kortesuo luonnehtii osuvasti Ei oon totta palstallaan, että Suomi elää johtamistyhjiössä. Kukaan ei ota johtajuutta, vaan kaikki vilkuilevat toisiinsa. Jospa joku muu tekisi ratkaisuja? Ratkaisuja odotellessa

Suomi pohtii, Suomi selvittää, Suomi pitää yhteyttä, Suomi perustaa työryhmän. Suomi pöhisee.

Maailmalla olisi kuitenkin käytännön esimerkkejä, ei taudin nujertamisesta vaan sen leviämisen estämisestä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Hong Kong. Siellä on 110 todettua tapausta. Kuitenkin Suomen pääkaupunkiseudun  kokoisella alueella asuu 7,4 miljoonaa ihmistä.

Rajoitukset tulivat välittömästi voimaan. Hengitysmaskit ilmestyivät heti kasvoille ja ihmiset ymmärsivät mitä tässä pöhinässä pitää tehdä.

Korona-pöhinän postiivinen ilmentymä on vuodesta 1944 lähtien tuotannossa oleva korona-peli. Keski-Suomalainen valmistaja sanoo, että kaikki päivällä valmistetut korona-laudat ja -nappulat ovat illalla myyty. Kysyntä on nyt niin kovaa kun sattui joutumaan pöhinän keskelle.

 

Toinen iso pöhinä viime aikoina on ollut Euroviisut. Jos en olisi tiennyt lehtiä lukiessani ja somea selatessa mistä on kyse, en oikein mistään olisi tajunnut, että kirjoittelu koski yhtä ja samaa tapahtumaa. Niin olivat arviot äärilaidasta toiseen.

Kaikki kirjoittelu täytti pöhinän määritykset erittäin hyvin - yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää.

No päämääränä on tietysti Euroviisujen voitto, mutta mitä on silloin oikeasti voitetaan. Pöhinästä päätellen kukaan ei oikein tiedä onko voitettu musiikkikilpailu, ulkonäkökilpailu, show-kilpailu, perinne-kilpailu, artisti-kilpailu, byro/lava-kilpailu?

Jos ja kun tällaisen pöhinän keskelle joutuisi ainakin yritysmaailmassa olisi syytä viheltää peli poikki ja tarkentaa määrittää mistä oikein kilpaillaan, eikä vaan pöhistä.

 

Tampereen yliopistolla vihellettiin tosiaan peli poikki, kun pöhinällä rakennettiin kikkakolmosia, joilla ei ollut tukevaa pohjaa yliopistolliseen perustyöhön ja perusarvoihin. Fiinimmin sanottuna brändin rakentamisesta vastuussa ollut henkilö sai potkun ja nyt otetaan uutta todellisempaa otetta Tampereen yliopiston ja teknisen korkeakoulun osaamisen ja kulttuureiden vahvaan ja toimivaan yhdistämiseen.

Tampereella mentiin pöhinästä pöhinään, joka alkoi hermostuttaa sekä siellä työskenteleviä, että hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herliniä.

Tampereen yliopiston rekrytointi-ilmoituksessa pöhistiin ja siinä yliopisto haki viestintäasiantuntijaa. Ilmoituksessa tehtävään haettiin "monikanavaisen tarinankerronnan huippuosaajaa", jolla on supervoimia ja joka luo sanoitusta ja visualisointia. Täydellistä – pöhinätarinoita.

 

Yritystason pöhinää parhaimmillaa on Espanjassa ja Suomessa toimiva assaripalveluja tarjoava Wannado. Toinen perustajista Irina Viitala pöhisee yrityksen nettisivuilla merirosvona. Sopisi paremmin lasten lakritsimainokseen.

Samainen Viitala iloitsee nyt somessa kuinka meidän Wannadolla on ekat yyteet.  Olen vähän tohkeissani asiasta, koska sellaisten järjestäminen Suomessa on tehty tosi hankalaksi.

Ihan noin vaan et päädy tilanteeseen, jossa olet yt-neuvotteluita järjestävä taho! #kokeile

Välihuomautuksena sanottakoon, että Wannadon viimeiset julkiset, punasävyiset  tilinpäätöstiedot ovat vuodelta 2017.

Viitala jatkaa somessa - yt on kuitenkin positiivinen juttu! Se terveyttää yrityksen toimintaa ja parin suljetun oven jälkeen avaa useita uusia ovia.

Näin siis nautittavaa yt-pöhinää merirosvomeiningillä iloisista potkuista.

Mutta sitten se lupaamani esimerkki menestyksestä ilman pöhinää. Siis ihan vaan erinomaisella ja vakuuttavalla tekemisellä.

Suomalainen, nuori vaatesuunnittelija Anna Isoniemi tekee niin vakuuttavaa vaatesuunnittelua ilman pöhinää, että maailman jätti Adidas otti häneen yllättäen ja varoittamatta yhteyttä. Nyt hän on suunnitellut Adidakselle uuden vaatemalliston.

Isoniemi ei pöhissyt Ylen Aamu-tv:ssäkään mistään kikkakolmosista, saati muodin pintaliidosta. Hän kertoi tutustuneensa Adidaksen arkistoihin ja historiaan, loi ammentamalleen kulttuurille uuden ilmeen. Anna Isoniemen, 29, ajatukset, tapa suhtautua tekemisiin on niin syvää ja nöyrää - haaveilen, että saan tuoda oman visioni esiin. Pöhinästä ei tietoakaan.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 16.3.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, pöhinä, korona-virus, Euroviisut, Wannado, Adidas, Tampereen yliopisto, Irina Viitala, Anna Isoniemi,