Tänään aamutuimaan putkahti vastaan viisas kommentti, että 70 prosenttia ihmisten sairauksista johtuu elämäntavoista ja vain 30:een prosenttiin sairauksista tarvitaan lääkehoitoa.
Olen monasti miettinyt, monasti kiistellyt ja jatkuvasti sortunut siltä polulta, että ruoka on vain ja ainoastaan elämän lääkettä.
Sitä nautitaan vaan elämän reseptin mukaan. Samoin kuin beettaalpaajaakin otetaan tietty määrä tiettyyn aikaan. Kenelläkään ei tule mieleen ottaa tupla-annoksia.
Kuinka pitkällä tässä ajattelussa sitten olen?
Pahasti olen epäonnistunut määrän suhteen. Aivan varmasti otan lääkettä liian paljon, joka näkyy peilistä.
Kohtuullisen hyvin olen onnistunut lääkkeen laadussa. Tiedostan jo automaattisesti mikä on terveellistä ja mikä ei.
Verrattain hyvin olen onnistunut nautintopuolella. Niin montaa tähteä ei löydykkään, että tuntisin jotain mielihyvää istua ravintolassa syömässä lääkettä, jonka sisällöstä minulla ei ole mitään varmuutta.
Alitajunnan kanssa saa vielä työskennellä tosissaan, jotta tuo 70 prosentin osuus olisi täydellisesti hallinnassa.
Statistiikkaakin on helppo kerätä tänä päivänä esimerkiksi K-plussapalvelussa voi nähdä ruokaostosten sisällön. Itselläni 3 kuukauden ostosten keskimääräinen energiapitoisuus on 76 kcal/100 g.
Tavoitteena kuolla terveenä!
