Kuka olisi oikea jäätanssin joukkueenjohtaja

 Näillä keleillä 70.000 suomalaista tarvitsi lääkärin hoitoa päättyvänä talvena

Kokonaisuus taisi unohtua päättyvän talven jäätansseissa. Taitaa olla kokonaisuus kateissa myös työmarkkinaneuvotteluissakin.

Pohditaan nyt kuitenkin talven jäätanssia, jonka valmentajasta ei ole selkeää tietoa. Ylen saamien tietojen mukaan liukastumisten aiheuttamat sairaanhoitokustannukset Suomessa olisivat jopa 1,4 miljardia vuodessa. Joka vuosi noin 70 000 ihmistä liukastuu Suomessa niin pahoin, että joutuu turvautumaan lääkärin apuun.

Kaupanpäällisiksi runsaasti kipuilua, perheiden arjen sekoilua, joillekin jopa loppuelämän ongelmia.

Kukahan tässä pelissä onnistuu säästämään eniten. Kukahan tienaa eniten ja kukahan onnistuu vetämään välistä. Etenkin kun kokonaisuutta ei mieti kukaan. Kuinkahan monta lapiollista sepeliä saisi 1,4 miljardilla? Rautakangen saa Puuilosta 22,50 eurolla. Sellaisen kauniin punaisen ostin juuri tuttavalleni syntymäpäivälahjaksi. Tosin kangen lisäksi lahjaan sisältyi pihajäiden murskaaminenkin.

Hyvinvointialueiden ahdinko paisuu paisumistaan, eikä ne tarvitsi yhtään ylimääräistä katkennutta kättä tai nyrjähtänyttä nilkkaa hoidettavakseen etenkin kun tämän hetken arvioiden mukaan yli 100 terveysasemaa on sulkemassa ovensa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyssä kartoitettiin loka-marraskuussa 2021 hyvinvointialueen näkemyksiä sairaalaselvityksen taustaksi. Siinä kysyttiin muun muassa, liittyykö henkilöstön saatavuuteen epätervettä kilpailua. Alueista vain neljä ei nähnyt ongelmia vuokratyövoiman käytössä.

Keikkafirmat haalivat julkisen puolen lääkäreitä palkkalistoilleen myydäkseen heitä takaisin kalliimmalla, selviää tuosta ministeriön teettämästä kyselystä.

Helsingin kaupunki myöntää epäonnistuneen paikoin lumen auraamisessa ja muussa talvikunnossapidossa tänä talvena. Ongelma ei ole se, etteivätkö auraajat tekisi työtään hyvin, Helsingin kaupungilta arvioidaan. Teitä ei hoideta silloin kuin on hoitotarve olisi, vaan sen mukaan, kuinka monta senttiä lunta on satanut.

Pitäisikö liukkaudeneston ohjaus siirtää hyvinvointialueiden vastuulle. Heidän tavoitteenaan voisi olla mahdollisimman vähän liukastumisesta johtuvia hoitokuluja.

Helsingissä talvikunnossapitoon käytetään vuosittain 55 euroa asukasta kohden. Eniten asukasta kohden käyttää rahaa Lahti, 67 euroa. Vähiten taas Pori, vain 16 euroa.

Jotta kokonaisuus ei hämärtyisi entisestään, niin pitää muistaa, että kaupunkien jalkakäytävien liukkauksista vastaa kukin kiinteistö omalta osuudeltaan.

Somen ja muiden sähköisten kanavien myötä liukkauksista ilmoitetaan, vaaditaan, haukutaan entistä enemmän. Kaupunkien edustajien mukaan se on myönteistä kehitys, kunhan maltetaan pitää joku raja arvostelussa.

Some mahdollistaa toki myös tiedottamisen. Turun kaupunki on kehittänyt kuntalaisille palveluja, joiden avulla voi seurata katujen talvikunnossapitoa aiempaa paremmin. Esimerkiksi kännykällä voi lähes reaaliajassa seurata, mitkä kadut on hiekoitettu ja aurattu tai missä on liukasta. On huomattu, että liukkaus saattaa muuttua jopa alle tunnissa, vaikka katu olisi juuri hiekoitettu.

Liukkaudesta aiheutuvia kustannuksia syntyy todella monissa paikoissa. Toiminnallisia vastuita samoin. Mutta onkohan kukaan ja koskaan miettinyt kokonaisuutta. Ainakin niin ettei hiekoittajia palkita suurista kustannussäästöistä ja samaan aikaan suljeta terveyspalveluita kustannussyistä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 10.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta:

Suomesta katoamassa yli 100 terveysasemaa

Näin paljon suurimmat kaupungit käyttävät liukkauden estoon

Näin keikkalääkärit vedättävät