Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni

 

Sanontahan tuli julkiseen keskusteluun, kun pian väistyvä presidenttimme Sauli Niinistö käytti sitä aikoinaan maanpuolustuskurssin puheessaan. Tuolloin kommentti herätti hämmennystä Suomessa, eikä Niinistö suostunut tarkemmin selittämään mihin se tarkalleen oli osoitettu.

Sanontaa tulkitaan, että kasakka vie sen, mikä on vailla kontrollia. Jos jätät jotain jonnekin etkä huolehdi siitä, sitten ohikulkeva kasakka tulee ja ottaa sen itselleen. Se voi olla hevonen, auto tai vaikka tavaranyytti. Asioista täytyy pitää huolta, muuten kasakka tulee ja vie.

Nyt näyttää vakavasti, että Suomessakin asuu ja vaikuttaa yhä enenevässä määrin kasakoita. Jos nyt unohdetaan tuo vanha ilmaisu kasakka, niin modernimpi ja tutumpi ilmaisu on hakkeri.

Tietojärjestelmissä tuskin on enää sellaista päivää, etteikö hakkeri iskisi tavalla tai toisella ja nykyisin kun kaikki toimivat verkossa, niin hakkereiden työkenttä ulottuu kaikkialle.

Muistathan käyttää tietoturvaohjelmia ja muistathan tarkistaa ohjelmien päivitykset. Päivityksistä valtaosa on valtaosa tietoturvassa havaittuja puutteita. Itselläni on tapana joka aamu tarkistaa päivitykset. Kokemukseni pohjalta viikkotasolla päivityksiä tulee noin parisen kymmentä.

Reilu 10 vuotta sitten Suomen rehellisyystilanne oli ainakin imagomielessä hyvä. Valittujen Palojen ja sen kansainvälisten Reader’s Digest –sisarlehtien toimittajat pudottivat lompakoita suurkaupungeissa 16 maassa ympäri maailmaa. Jokaisessa kaupungissa testattiin ihmisten rehellisyyttä pudottamalla 12 lompakkoa ja tarkkailemalla, kuinka moni niistä palautettiin.

Helsingissä pudotetuista lompakoista palautettiin yhtä lukuunottamatta kaikki. Heikoimman arvosanan rehellisyydestä sai Portugali, jonka pääkaupungissa Lissabonissa pudotetuista 12 lompakosta palautettiin vain yksi.

Jos nyt arvioidaan rehellisyyttä tämän päivän valossa, niin tilaisuus tekee varkaan, jos emme yllä ihan kasakoiden tasolle.

Helsinkiläinen K-kauppias on törmännyt kaupassaan moneen eri tapaan varastaa. Jotkut jättävät itsepalvelukassoilla osan tuotteista skannaamatta ja maksamatta tai laittavat tuotteisiin vääriä hintalappuja. Toiset jättävät maksutapahtuman tietoisesti kesken ja poistuvat liikkeestä.

Röyhkein huijari maksoi yhden pienen ostoksen ja yritti poistua kaupasta, vaikka ostosten todellinen arvo oli 200 euroa.

Kauppias toivoo ihmisten ymmärtävän, että esimerkiksi tahallinen tuotteen väärin punnitseminen on varastamista yhtä lailla kuin tuotteen työntäminen taskuun. Jotkut näyttävät kauppiaan mukaan kuvittelevan, että ovelammat tavat varastaa olisivat jotenkin hyväksyttävämpiä.

Ja aivan satavarmaa on, ettei näin tapahdu vain yhdessä Helsinkiläisessä K-kaupassa.

Itsepalvelukassat ovat mitä hienoin keksintö. Itselläni kauppa on valikoitunut jo pitkään sen mukaan, onko siellä itsepalvelukassaa vai ei.  Minusta on aivan turhaa istuttaa ihmistä kassakoneen takana ja toivottavasti se näkyisi minulle alentuvina hintoina.

Edellä kerrottu kauppias on nyt rajoittanut itsepalvelukassojen aukioloaikoja ja tarkassa harkinnassa parhaillaan pitäisikö itsepalvelukassat poistaa kokonaan.

Monesti olen nykyään miettinyt sitä, että mitenkähän mahtavat jakaantua tuotteen tai palvelun kehityskulut. Jokohan ollaan lähellä 20/80 suhdetta. Itse toiminnan kehittämiseen suunnatut kulut ja aika olisi kokonaisuudesta 20 prosenttia ja väärinkäytösten estäminen 80 prosenttia. Etenkin kun väärinkäytösten mahdollisuudet vaativat todellista ja arvaamatonta mielikuvista.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 8.1.2024 klo 08.00 ja 16.00

 

Lisää aiheesta:

Muista päivittää laitteet ja ohjelmistot

Läkärivaraus kiusantekona