Nupit kaakossa

Perjantai 26.4.2024 klo 10.40 - Kauko Niemi

Maailmanmenossa näyttää olevan kaiken kaikkiaan nupit kaakossa. Etenkin ne kuuluvat olevan videopätkissä. Miksi, sitä en todellakaan ymmärrä.

Ainoa tilanne missä uskallan klikata videon käyntiin, on silloin, kun olen yksin kotona ja päässäni ovat vastamelukuulokkeet. Kaikissa muissa tapauksissa käynnistän videot vasta kun olen varmistanut, että laitteeni on mykistetty. Ja varmaan 90 prosenttisesti videoista katsonkin mykistettynä.

Myönnän toki ihan avoimesti, että videonpätkillä on tavattoman suuri merkitys tämän hetken viestinnässä ja siksi luulisikin, että niiden kokonaisviestiin ja laatuun satsattaisiin ihan tosissaan.

Olen seurannut liki 25 vuotta joka päivä videon merkitystä isossa ylläpitämässäni facebook-ryhmässä – hauva/kaikkikoirista. Siellä videoihin reagoidaan useissa tapauksissa tuhansia kertoja.  Pelkkä teksti jää kymmeniin reaktioihin ja tosi laadukas kuva asiallisella tekstillä jää aina alle tuhanteen reaktioon. Hauvan paras video on saanut 16000 rektiota ja sen asioista hauva tavoitti parhaana 28 päivän jaksona 1,5 miljoonaa ihmistä.

Tuossa olevat luvut todistavat videon voiman täysin omaehtoisessa, ei-kaupallisessa ympäristössä. Siis sellaisten mölyävien videoiden, jotka heiluvat ja tärisevät ja kaikkein rasittavimmissa tapauksissa kuvaaja nauraa räkättää kohdassa, mikä ei mielestäni ole mitenkään erityisen hauska.

Puhuttelevan ja laadukkaan videon tai mikä esityksen tahansa laadukas tuottaminen vaatii osaamista ja aikaa. Osaamista yhdessä sekä kuvallisessa että äänellisessä kerronnassa.

Varsin usein törmää kuvan ja äänen kombinaatioon, jotka ovat eri paria. Veikkaan, että tapauksissa, missä joku säveltää biisin, luo musiikillista tunnelmaa sydämensä pohjasta, niin esittelyvideon kuvamateriaali tuotetaan hyvinkin tarkasti samaan tunnelmaan.

Entäs sitten toisin päin. Joku onnistuu kuvaamaan nykyaikaisilla huippukameroilla videon, joka pitäisi saada kaiken lisäksi nopeasti jakoon. Silloin syöksytään vain johonkin tekijänoikeusvapaaseen jumputus saitille ja liitetään pätkä jotakin ääntä videoon. Lopputuleman kuva ja ääni eivät tue samaa viestiä ja tunnelmaa.

Veikkaanpa vielä, että tavoitteellinen äänituotanto on vaikeampaa kuin videotuotanto. Ainakin minun korvilleni, kuten tuossa alussa kerroin. Ja jopa se äänen voimakkuuskin merkitsee paljon kokonaistunnelmaan heti kättelyssä.

Kiitokset menevät tällä kertaa Ylen palveluille. Ne näet muistaa, millä voimakkuudella viimeksi kuuntelin. Tässäkin palvelussa oli aikoinaan jonkinmoinen välivaihe, jolloin voimakkuudet olivat aina maksimissa ja nupit kaakossa. Onneksi ei enää.

Tämän vuoden alussa törmäsin kaikkien aikojen kuvan ja äänen epäsuhtaan. Helsinki Lux tarjoili Senaatintorilla Tuomiokirkon erilaisia valoefektejä. Uusi setti putkeen ja valojen lisäksi ainakin 120 desibelillä helvetillistä jumputusta. En mitenkään ymmärtänyt kokonaisuutta vai oliko se sittenkin, joku helvetin lähettämä viesti Jumalan huoneeseen, jota en ymmärtänyt. Ympäristö oli joka tapauksessa Suomen kulttuurihistoriallinen pyhättö, missä ihmiset pysähtyvät hiljentymään.

Oma maailmansa on sitten myös erilaiset lyhytvideot, joita eri alustat hyödyntävät. Ja joista vain harvoista ehtii saada mitään tolkkua ennen kuin viidennen katselukerran jälkeen. Mutta kun ihminen on niin malttamaton, että kyllähän se viisi sekuntia saa riittää. Ja saahan julkaisija komeita lukuja katselukertoihin.

Kuvan ja äänen yhteistuotannollinen viestinnän seuraava suuri kehitysaskel on tekoäly. Sille voi kertoa ja tunnelmoida millaista ääntä tähän videoon halutaan, jotta kuvan ja äänen kokonaisuus saavuttaisi tavoiteltavan lakipisteen ilman, että nupit pitää olla kaakossa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 29.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

 

Videoita metsästetään jopa rahan voimalla

 

Voiko älyä ihan oikeasti tehdä

Perjantai 19.4.2024 klo 11.51 - Kauko Niemi

 

Tekoälyn kehitystä seurataan jo ehkä enemmän kuin Ukrainan sotaa. Ainakin kun selaa päivittäistä uutistarjontaa. Selkeää kantaa ei tietenkään pystytä muodostamaan ja liikutaan arvailujen kentillä. Kahden päivän aikana suomalaisessa mediassa on julkaistu ainakin 506 tekoälyä käsittelevää artikkelia.

Tilanne vähän samanlainen kuin 90-luvun alussa, kun internet alkoi mullistaa tiedonkulkua ja tarjoilla uusia mahdollisuuksia matti meikäläisille sitä mukaa kun kukin asiasta innostui. Kuka nyt vaikkapa uskaltaisi hoitaa pankkiasioita verkossa,oli päivän epäily. Kuinkas kävi?

Itselläni tuli pari kuukautta sitten todiste, kuinka on käynyt. Tilanne, jossa minun piti hoitaa pankkiasiaa fyysisessä pankissa. Asian hoitaminen kesti useita tunteja kolmen päivän aikana. Karu totuus.

Halusitpa tai et, niin tämän vuoden loppuun mennessä olet käyttänyt tekoälyä, sillä tekoälypiirteitä ja ominaisuuksia tulee jokaiseen pieneenkin laitteeseen, nettiselaimiin, puhelimiin, lähes kaikkiin sovelluksiin.

Itse olen Adoben maksava asiakas. Minulle tyrkytetään jatkuvasti Photoshopin tekoälymahdollisuuksia. Se vaan on äärettömän helppoa ottaa kaunis maisemakuva ja käskeä tekoälyä sijoittamaan kuvaan kaunis punainen mökki. Kuvan totuuden kannalta sillä ei ole mitään roolia. Saatan toki käyttääkin, sitten kun jonkun kuvan pohjalta teen abstraktin taideteoksen.

Selkeä tulema tekoälyn kanssa on ainakin sama kuin internetissä aikoinaan. Mahdollisuuksia käytetään ja luodaan sekä hyvässä että pahassa. Tekoälyn kohdalla on jo nähty useita tapauksia, missä huijareiden tekosia on vain melko vaikea erottaa totuudesta. Aleksander Stubb sekä Vladimir Putin ovat olleet feikkivideon kautta julkisuudessa. Iranin kansalle näytetään valheellisia videoita, kuinka hyvin pärjäämme Israelia vastaan.

Tietoturvayhtiö WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on Ilta-Sanomien artikkelin mukaan kertonut, millaisia uhkia tekoälyn nopea yleistyminen tuo tullessaan. Englantilaisessa University College London -yliopistossa luennoidessaan Hyppönen pohti käsillä olevaan tekniikkaan liittyviä vaaroja.

Hyppönen mainitsi suurimmiksi tekoälyn aiheuttamiksi tietoturvauhiksi deepfaket eli syväväärennökset, sarjahuijaukset eli deepscamit, itse itseään kehittävät haittaohjelmat sekä tietoturva-aukkoja etsivän tekoälyn.

Hyppönen kansantajuisti aluksi tekoälyn hyvin kouriintuntuvalla tavalla: kyse on tekniikasta, joka ”tietää” asioita siten, että se osaa laittaa sanoja peräkkäin perustuen siihen, miten ne yleensä kielessä asettuvat.

Tekoäly on väsymätön ja sitä on hyödynnetty jo erilaisissa viestintätilanteissa. Tekoälyn voi laittaa keskustelemaan muiden kanssa ja näin teki Aleksandr Zhadan. Hän hyödynsi tekoälyä keskustellakseen yli 5000 naisen kanssa, joista hän toivoi löytävänsä itselleen naisen. Näin lopulta kävi ja hän tapasi näiden keskustelujen avulla tyttöystävän. Eräässä tapauksessa kiihkeä, jatkuva rakkaudellinen keskustelu johti iäkkään suomalaisnaisen tilin tyhjentämiseen.

Tekoäly tuottaa toki paljon hyvää ja avaa uusia mahdollisuuksia. Suomessa on jo radioasemia, joiden uutiset lukevat tekoäly. Yritysten kalliit rutiinit ja työprosessit voidaan pelastaa tekoälyllä.

Varsin tervettä on se uteliaisuus, mitä ihmiset kokeilevat hyvinkin monimuotoisesti. Pyytävät kirjoittamaan omaa elämänkertaa, ottamaan nuoruuden kuvia, selvittämään hyviä hiihtopaikkoja jne jne. Tällaisten kokeilujen kautta oppii ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia, kun tietää lähtökohdat ja faktat. Kunhan sitten muistaa vetää rajat totuuden ja harhautuksen välille.

Facebookin avoimissa julkaisuissa tekoälyä kokeilee ilman intohimopainotuksia suuntaan tai toiseen Risto Linturi. Häntä kannattaa seurata ja tehdä jopa perässä.

Sinä päivänä, kun tekoälyllä on sepitetty uusi versio sepitteellisestä raamatusta, ollaan äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, kuka uskoo mihinkin. Maailman kaikkeuden sodista valtaosa on tulosta uskontojen välisistä tulkinnoista, jotka eivät perustu mihinkään todellisuuteen. Kuka hallitsee tuolloin tekoälyä ja sen seurauksia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 22.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta;

Tekoäly teki parempaa kahvia

Tiukan monipuoliset ovat Adoben ohjeet

Tekoälyn murheet

Yhä uskottavampia verkkohuijauksia

 

Paljonko kulttuuri vaikuttaa nettipalveluihin

Perjantai 12.4.2024 klo 20.03 - Kauko Niemi

Kuinka usein maan tavat ja kulttuurit näkyvät ja tuntuvat valmistettavissa tuotteissa tai palveluissa?

Ihmisethän niitä tuotteita ja palveluita suunnittelevat ja tekevät ja jossain taustalla melko varmasti vaikuttavat tyylilajit, joissa on totuttu elämään. Mielikuvatasolla saavutetaan jo usein päätöksiä, ettei tuon maalaista autoa osta tai tuon maalaiset tuotteet ovat kaikki epäluotettavia.

Pysähdyn miettimään kyseistä asiaa, kun olen käyttänyt japanilaista Canon kameraa ja sen eri versioita vuosikymmenten ajan. Huomasin juuri, että kameraan on tullut uusi ohjelmistopäivitys uusine ominaisuuksineen muutama kuukausi sitten.

Canon ei vaan vaivaudu ilmoittamaan uusista ominaisuuksista mitään. Kuuliaisesti olen rekisteröinyt aina joka ikisen kameran ja kakkulan. Heillä pitäisi olla oikotie asiakkaan tyydyttämiseen, mutta ei kun tuputetaan tietoa uusista tuotteista.

Näiden monien käyttövuosien jälkeen minulla ei ole mitään ahaa elämyksellisiä pikkusovelluksia Canonin kuvien käsittelyn joustavoittamiseksi tietokoneella. Kytken vanhanaikaisesti vain muistikorttia koneeseen. Ja juuri sain ilmoituksen, että syksyllä loppuu heidän ilmainen 10 G pilvipalvelu. No sinnehän mahtuisi minun ja kenen tahansa ammattilaisen tyylillä noin 450 otosta, eli ahkeran päivän otokset.

Pysytäänpä vielä japanilaisella taustalla. Omistan Toyota auton, tosin sen verran iäkkään, ettei siinä varmaankaan ole kaikkia hienouksia kuskin houkuttelemiseksi. Olen pariin kertaan yrittänyt päivittää sitä, muttei taitoni ole siihen riittäneet.

MyToyota palvelu tarjoaa ensimmäiseksi auton sijaintia. Jos ja kun olen auton ainoa käyttäjä, niin ehkä kuitenkin muistan mihin olen milloinkin autoni jättänyt.

Hyvänä esimerkkinä vaikkapa se miksi en käytä autoni navigointia. Se aloitetaan kirjoittamalla hierarkkisesti maa, kaupunki, katu ja sen numero. Ja tämän jälkeen minut on ohjattu ainakin kolmasti väärään paikkaan. Yleensä annetaan katuosoite ja kone tarkistaa onko Möttösentie 4 useita ja antaa sinulle valittavaksi se oikea.

Ehkä sitten seuraavassa Toyotassani ollaan jo helpommalla tasolla, jopa päivityksissä. Päivityksiin en pystynyt tälläkään viikolla, vaikka katselin useita ohjevideoita ja chättäilin asiantuntijoiden kanssa.

Esimerkkini ovat kaksi suurta kansainvälistä japanilaista yritystä, joissa varmasti vältetään kaikin mahdollisin keinoin sitoutumista mihinkään paikallisuuteen, uskontoon, aatteellisuuteen tai kulttuuriin. Japanilaiseen kulttuurin olen pariin otteeseen tutustunut ja ihastunut kuinka reilun viikon työreissulla suurin aikatauluheitto oli kaksi minuuttia.

Amerikkalaisuudessa taas huomaat, ettei asiakkaan mielipiteellä ole mitään väliä eikä merkitystä, kunhan saadaan bisnes pyörimään keinolla millä tahansa. Facebook, X, Instagram ja Youtube etunenässä.

Mitä pienempiin palveluihin mennään tai jopa yksittäisten ihmisten sivuihin alkaa näkyä mitä ihmeellisempiä ratkaisuja, joita on vaikea tulkita ja käyttää. Afrikkalaisilla, arabeilla ja aasialaisilla on ajattelussa selkeitä eroja sekä hyvässä että pahassa ja ymmärrys saattaa joutua tiukille.

Kokonaan oma maailma on taas virkamiesten ja poliittisesti ohjattujen palvelujen tarjonta. Yleensä hankalan monimutkaisesti käytettäviä. Kokonaan oma maailmansa on sitten ne osin valheelliset sisällöt houkuttelevasti tarjoiltua. Tuskinpa luottaisin yhteenkään venäläiseen sivustoon.

Kannattaa oppia tulkitsemaan tarjontaa myös näistä näkökulmista ja olla hereillä muutenkin kuin yksittäisten sanojen ja lauseiden suhteen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 15.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00