Mikä ihmeen Podcast

Ajan autolla ja kuuntelen autoradiosta jotakin mielenkiintoista ohjelmaa. En nyt ole ihan varma miltä kanavalta ohjelma tulee, kun ohjauspyörässä olevalla nappulalla tulee hypittyä jatkuvasti kanavalta toiselle. Vai tuleekohan se jostain kännykän syövereistä.

Matka loppuu ja ohjelman sisältö sen kun muuttuu yhä kiinnostavammaksi. Kotikoneen ääreen päästyäni alan etsiä jatkoja autossa kuulemalleni. Kyllä se varmaan oli YLE:n ykkönen. Sehän mulla eniten on kuitenkin auki ja sieltähän tulee eniten puhdasta asiaa ilman small talk höpinää.

Areenaan etsimään noin kello 14.00 tullutta YLE:n ykkösen ohjelmaa. Mutta eihän siellä mitään ohjelmia ole. Siellä on podcasteja, joille on annettu joku markkinanimi, eikä edes suurennuslasillinen haku helpota tilannetta pätkääkään. Kukahan se mahtoi olla se autossa kuultu toimittaja? Ei jäänyt mieleeni, koska kuuntelin asiaa, enkä toimittajaa.

Haku meni harakoille radion ohjelma ei muokkautunut minunlaiseni boomerin käsittelyssäni podcastiksi. Mutta miksi ihmeessä pitäisikään joksikin markkinointi mössöksi. Suomessa on lukuisia, jopa kymmeniä alustoja, jotka julkaisevat erilaisia podcasteja ja niillä ei ole mitään tekoa journalismin kanssa. Tähän joukkoonko YLE haluaa samaistua kadunmiehen korvissa?

Wikipedian mukaan Podcast on tilauksesta verkkosyötteenä tietokoneeseen tai vastaavaan vastaanottimeen jaettava ääni- tai videotallenne. Podcast on puheohjelma, joka perinteisten radioaaltojen sijaan julkaistaan internetissä. Podcastien tuotannon etu on edullisuus ja marginaaliryhmienkin tavoittaminen; kustannus ohjelman lähettämisestä radioaalloille jää pois ja podcast on tyypillisesti saatavilla netissä pitkään vielä julkaisunsa jälkeen.

Podcasting tulee sanoista iPod ja broadcasting, jotka viittavat audiotiedostojen julkaisemiseen Applen iPod -MP3-soittimelle. Koska iPod ei kuitenkaan ole välttämätön podcastin kuunteluväline, termi on myöhemmin määritelty myös lyhenteeksi sanoista ”portable on demand”. Termi ”podcasting” tuli tunnetuksi vuonna 2004 ja Suomessa ensimmäiset podcastit julkaistiin jo vuonna 2005.

YLE on parhaillaan edellyttämässä puhelinkäyttäjien pakollista tunnistautumista kuullakseen jälkikäteen journalistisia radio-ohjelmia podcasteina. Muutos astui voimaan viime tiistaina.

YLE perustelee pakollista tunnistautumista halulla oppia tuntemaan käyttäjänsä paremmin keräämällä heistä tietoa, yhtiö kuitenkin sanoutuu irti kyseenalaisesta tietojenkeruusta. Yle vannoo, ettei se jaa käyttäjiensä tietoja ulkopuolisille ilman lupaa.

Tuo lupaus on toistaiseksi näköjään toteutunut oikein hyvin, vaikka käytänkin palveluja YLE-tunnuksella kirjautuneena, niin Areenan suositukset – kuten suosittelemme tai sinulle, eivät anna mitään viitteitä aiemmin kuuntelemistani radio-ohjelmista tai siis podcasteista. Tv:n osuus minulta jääkin sitten kokonaan väliin sekä suorana että areenasta, vaikka olen kirjautuneena YLE-tunnuksin. Syynä se, että käytän tietotekniikassani vpn-tietoturvaohjelmaa, enkä paljasta tarkkaa sijaintiani. Onneksi suoria radio-ohjelmia, YLE:kin, pystyn vielä kuuntelemaan netin kautta.

Kautta aikain journalistisin periaattein toimineet mediat ovat julkaisseet myös mielipiteellisiä kirjoituksia, jotka ovat olleet selkeästi osoitettuna erilisiksi toimituksen julkaisuista, mutta toimituksen valvonnassa – mielipide, kolumni, blogi tms. Tosin niidenkään roolia lukijat eivät läheskään aina ole ymmärtäneet. Voisiko tuo Ylen radio-ohjelma olla nimeltään joku muu kuin podcast.

Podcastista tulee suuri haaste Ylelle, kun ruudulle ilmestyy vaikkapa minun mielipiteellinen tai jonkun kaupallisen yrityksen podcastit tai puhettakaan vaikkapa Johan Bäckmanin bodcasteista Venäjän hyväksi tai mikä tahansa muu höpö höpö podcast. Kuulija tuskin tietää tai malttaa ensin miettiä taustoja, johon kuunneltava podcast ja sen sisältö pitää suhteuttaa ja mitähän tällä informaatiolla ajetaan takaa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona - vai olisikohan se jopa podcast - Finradio.fm kanavalla maanantaina 18.12.2023 klo 08.00 ja 16.00