Voiko älyä ihan oikeasti tehdä

Perjantai 19.4.2024 klo 11.51 - Kauko Niemi

 

Tekoälyn kehitystä seurataan jo ehkä enemmän kuin Ukrainan sotaa. Ainakin kun selaa päivittäistä uutistarjontaa. Selkeää kantaa ei tietenkään pystytä muodostamaan ja liikutaan arvailujen kentillä. Kahden päivän aikana suomalaisessa mediassa on julkaistu ainakin 506 tekoälyä käsittelevää artikkelia.

Tilanne vähän samanlainen kuin 90-luvun alussa, kun internet alkoi mullistaa tiedonkulkua ja tarjoilla uusia mahdollisuuksia matti meikäläisille sitä mukaa kun kukin asiasta innostui. Kuka nyt vaikkapa uskaltaisi hoitaa pankkiasioita verkossa,oli päivän epäily. Kuinkas kävi?

Itselläni tuli pari kuukautta sitten todiste, kuinka on käynyt. Tilanne, jossa minun piti hoitaa pankkiasiaa fyysisessä pankissa. Asian hoitaminen kesti useita tunteja kolmen päivän aikana. Karu totuus.

Halusitpa tai et, niin tämän vuoden loppuun mennessä olet käyttänyt tekoälyä, sillä tekoälypiirteitä ja ominaisuuksia tulee jokaiseen pieneenkin laitteeseen, nettiselaimiin, puhelimiin, lähes kaikkiin sovelluksiin.

Itse olen Adoben maksava asiakas. Minulle tyrkytetään jatkuvasti Photoshopin tekoälymahdollisuuksia. Se vaan on äärettömän helppoa ottaa kaunis maisemakuva ja käskeä tekoälyä sijoittamaan kuvaan kaunis punainen mökki. Kuvan totuuden kannalta sillä ei ole mitään roolia. Saatan toki käyttääkin, sitten kun jonkun kuvan pohjalta teen abstraktin taideteoksen.

Selkeä tulema tekoälyn kanssa on ainakin sama kuin internetissä aikoinaan. Mahdollisuuksia käytetään ja luodaan sekä hyvässä että pahassa. Tekoälyn kohdalla on jo nähty useita tapauksia, missä huijareiden tekosia on vain melko vaikea erottaa totuudesta. Aleksander Stubb sekä Vladimir Putin ovat olleet feikkivideon kautta julkisuudessa. Iranin kansalle näytetään valheellisia videoita, kuinka hyvin pärjäämme Israelia vastaan.

Tietoturvayhtiö WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on Ilta-Sanomien artikkelin mukaan kertonut, millaisia uhkia tekoälyn nopea yleistyminen tuo tullessaan. Englantilaisessa University College London -yliopistossa luennoidessaan Hyppönen pohti käsillä olevaan tekniikkaan liittyviä vaaroja.

Hyppönen mainitsi suurimmiksi tekoälyn aiheuttamiksi tietoturvauhiksi deepfaket eli syväväärennökset, sarjahuijaukset eli deepscamit, itse itseään kehittävät haittaohjelmat sekä tietoturva-aukkoja etsivän tekoälyn.

Hyppönen kansantajuisti aluksi tekoälyn hyvin kouriintuntuvalla tavalla: kyse on tekniikasta, joka ”tietää” asioita siten, että se osaa laittaa sanoja peräkkäin perustuen siihen, miten ne yleensä kielessä asettuvat.

Tekoäly on väsymätön ja sitä on hyödynnetty jo erilaisissa viestintätilanteissa. Tekoälyn voi laittaa keskustelemaan muiden kanssa ja näin teki Aleksandr Zhadan. Hän hyödynsi tekoälyä keskustellakseen yli 5000 naisen kanssa, joista hän toivoi löytävänsä itselleen naisen. Näin lopulta kävi ja hän tapasi näiden keskustelujen avulla tyttöystävän. Eräässä tapauksessa kiihkeä, jatkuva rakkaudellinen keskustelu johti iäkkään suomalaisnaisen tilin tyhjentämiseen.

Tekoäly tuottaa toki paljon hyvää ja avaa uusia mahdollisuuksia. Suomessa on jo radioasemia, joiden uutiset lukevat tekoäly. Yritysten kalliit rutiinit ja työprosessit voidaan pelastaa tekoälyllä.

Varsin tervettä on se uteliaisuus, mitä ihmiset kokeilevat hyvinkin monimuotoisesti. Pyytävät kirjoittamaan omaa elämänkertaa, ottamaan nuoruuden kuvia, selvittämään hyviä hiihtopaikkoja jne jne. Tällaisten kokeilujen kautta oppii ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia, kun tietää lähtökohdat ja faktat. Kunhan sitten muistaa vetää rajat totuuden ja harhautuksen välille.

Facebookin avoimissa julkaisuissa tekoälyä kokeilee ilman intohimopainotuksia suuntaan tai toiseen Risto Linturi. Häntä kannattaa seurata ja tehdä jopa perässä.

Sinä päivänä, kun tekoälyllä on sepitetty uusi versio sepitteellisestä raamatusta, ollaan äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, kuka uskoo mihinkin. Maailman kaikkeuden sodista valtaosa on tulosta uskontojen välisistä tulkinnoista, jotka eivät perustu mihinkään todellisuuteen. Kuka hallitsee tuolloin tekoälyä ja sen seurauksia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 22.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta;

Tekoäly teki parempaa kahvia

Tiukan monipuoliset ovat Adoben ohjeet

Tekoälyn murheet

Yhä uskottavampia verkkohuijauksia

 

Facebook katosi yhdellä huolimattomuudella

Lauantai 9.10.2021 klo 18.43 - Kauko Niemi

Saimme selkeän muistutuksen kuka meidän perheessämme määrää. Ja perheellä tarkoitan koko maailmaa, missä ei ole valtioiden rajoja, eikä kukaan sekopäinen hallitsija aukomassa päätään ja toteuttamassa mielihalujaan.

Facebookin moraalittomuudesta oltiin uutisoitu jo useamman päivän aikana. Entinen johtohenkilö oli vuotanut tietoja Facebookin toiminnan moraalittomuudesta. Ainoa tavoite on ollut koukuttaa ihmisiä ja tehdä sillä rahaa. Näillä vuodoilla ei nyt kuitenkaan ollut tämän hetken tietojen mukaan yhteyttä pitkään katkokseen. Mainittakoon vielä että katko koski kolme Facebookin pyörittämää palvelua – Facebook, Instagram, Messenger ja WhatsApp.

Kuusi tuntia facebookin nilkutusta teki varmasti selväksi, että netti voi hajota millä hetkellä hyvänsä ja miten tahansa. Tämä hajoaminen ei ollut tekniikasta kiinni vaan ihmisistä. Sehän sitten onkin entistä vaarallisempaa. Aina voi löytyä joku huheli, joka onnistuu vetämään töpselin irti seinästä saavuttaakseen omia tarkoitusperiään.

Ongelmat jatkuivat myös viime perjantaina joskin paljon pienimuotoisimpina.

Ylen Aamu-tv:ssä F-Securen Mikko Hyppönen kommentoi mainiosti mitä oikein tapahtui. Hyppösen mukaan tapahtui ikään kuin olisi korjattu ovea ja sen lukitusta ja sitten avain olisikin tipahtanut postiluukusta sisäpuolelle. Ja kuluuhan siinä aikaa ennen kuin ovi sitten saadaan sovinnolla auki.

Ja niinhän se vanha totuus sanoo ja johon kannattaa uskoa – kaiken minkä ihminen rakentaa, sen pystyy myös hajottamaan. Nykymaailmassa hajotusvimmoja vaan syntyy siellä sun täällä.

Kuuden tunnin katkos ruuhkautti kaiken maailman muita palveluja. Joillekin esimerkiksi Facebookin omistama Whatsup on ihan keskeinen viestintäväline niin liiketoiminnassa kuin yksityisessä yhteydenpidossa.

Puhelinoperaattoreiden teksitiviesteillä voi toki ilmoittaa olevansa 15 minuuttia myöhässä, mutta eipä juuri muuta. Moni on harhautunut Facebookin määräysvaltaan myös silloin kun on ryhtynyt käyttämään Facebookin tunnuksia kaiken maailman muiden nettipalvelujen sisäänkirjautumisessa. Jos näin olet sortunut toimimaan, niin nyt olivat monet muutkin palvelut viallisen verkon takana piilossa.

Facebook ja Google ovat tällä hetkellä sellaisia valtiaita ja vaikuttajia, että ihan oikeasti kannatta miettiä niiden järkevää käyttöä.  Silläkin uhalla, että syntyy lisää vaivaa ja lisää monimutkaisuutta netin käytössä.

Aivan ensimmäiseksi kannattaa purkaa kaikki ne eri palveluiden sisäänkirjautumiset, joissa käyttää Facebookin tunnuksia. Siis jokaiseen sovellukseen ja palveluun omilla tunnuksilla. Silloin kuukahtaa vain yksi asia kerrallaan.

Viestintäpalveluun kannattaa avata toinen tai vaikkapa vaan varajärjestelmä, jos et halua muistella menneitä testiviestien kanssa. WhatsApp:lle sopivia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Signal ja Telegram. Skypelläkin pärjää ja erityisesti jos tekniikkasi perustana on windows.

Itse olen ollut varovainen esimerkiksi erilaisten rekisteröintien ja tilien kanssa. Niissähän palvelut nyhtävät kaikki mahdolliset tietosi. Aika monta rekisteröintiä olen jättänyt tekemättä ja tiliä avaamatta. Yksi näistä on Google-tili. Luulin etten tulisi toimeen ilman Googlea, mutta eihän se niin ollutkaan. Ilmaisia sähköposteja on tarjolla muitakin kuin gmail ja nykyisin myös oikein hyviä hakupalveluja kuten Vivaldi tai DuckDuckGo. Viimeksi mainittu on minulla vakiokäytössä. Toki google-tilitön voi googlettaa ja etsiä tietoa. Googlen omistaman Youtuben voi korvata Vimeolla.

Facebookin käyttöä olen yrittänyt hallita myös niin, etten millään kolmella laitteellani käytä Facebookin omaa sovellusta, vaan käytän sitä aina selaimella. Selainten ominaisuuksiin puolestaan kuuluu seurata mitä kaikkea netissä teet ja mahdollisesti rakentaa tietopakettia sinusta.

Omalla kohdallani käytän Facebookia kaikilla laitteillani vain yhdellä tietyllä selaimella ja sitten ko selaimella en tee yhtään mitään muuta. Faktaa en pysty tarjoamaan kuinka yksinäiseksi ratsastajaksi olen Facebookin saanut.

Tämä viime viikkoinen kuuden tunnin oppijakso kannattaa ottaa kuitenkin vakavasti ja oppia ymmärtämään mahdollisimman paljon verkon toiminnasta sen hyvyydestä ja huonoudesta, eikä painaa menemään autonavigaatio päällä, niin että joku Piilaaksossa rakentaa ja määrittä sinun kuplaasi ja muokkaa maailman kuvaasi.

 

 Lisää aiheesta:

Suuri somekatko vaikutti suomalaisten elämään enemmän kuin moni ymmärtää

Viesti meille kaikille

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 11.10.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan