Toimiva rahanpesu vaatii runsaasti treeniä ja temppuja

Sunnuntai 27.8.2023 klo 9.01 - Kauko Niemi

OP_IMG_6013.jpg

 

Kyllähän minä sujuvasti pesen kalsarit ja t-paidat, mutta en kykene pesemään rahaa. No kerran luottokorttikotelo meni taskussa pesukoneeseen, mutten rikastunut euroakaan.

En ole tiennytkään, kuinka monimutkaista nykyään on nostaa pankista käteistä rahaa. Se ei ole suinkaan mikään pikainen toimenpide. Siis älkää menkö pankkiin nostamaan käteistä rahaa viimetipassa vaikkapa odotellessanne junan lähtöä asemalla.

Minulla meni kahden päivän aikana reilut kolme tuntia ja yksi ilta valmistellessa todistusdokumentteja asioiden kulusta. Monimutkaiseksi asian teki, että olin jelppimässä kaveria, joka oli työmatkalla ja kaukana Suomen pankkitiskeiltä.

Kaverini oli sopinut käytetyn laitteen ostosta ja sen maksamisesta käteisellä noudettaessa. Oman matkansa takia hän siirti rahan minun tilille ja lupasin muina miehenä käydä nostamassa rahat pankin kassalta sopivana setelinippuna valmiiksi hänen palattuaan reisusta.

Että miksi näin? Kun summa oli suurempi kuin maksimi Mobilepay:n sallima 2000 euron maksimimäärä vuorokaudessa ja kun nosto-automaattien kertanostoraja on 400 euroa. Ja eipä ollut kokemusta, kuinka olisi käynyt, jos olisin käynyt nostamassa usealta eri automaatilta.

Pankissa lomakkeen täyttöä, ristikuulustelua, ostettavasta tuotteesta, tuotteen ostajasta, tuotteen myyjästä, heidän välisistä suhteista ja myyntineuvotteluista. Minun poliittisista suhteistani. Minun ja ostajan välisistä suhteista. Ja kaikki piti pystyä osoittamaan muutoinkin kun selittämällä.

Kuulustelujan jälkeen minut ohjattiin istumaan ja odottamaan asian käsittelyä. Tuona reiluna puolena tuntina kuulin samoja keskusteluja ja monia eri versioita kanssaasiakkailta, vaikka yhdessäkin tapauksessa oli vain 50 euron nostosta. Ihmettelyjä miksei asiakas nosta rahaa automaatilta. Miksei asiakas käytä verkkopankkia. Mitä asiakas aikoo tehdä tuolla käteisellä.

Kun olin viipyillyt pankin tiloissa reilut 1,5 tuntia, minulle tultiin ilmoittamaan, ettei rahoja voida luovuttaa ja samalla lista tiedoista, jotka pitää vielä täydentää. Olivat onneksi huomanneet, että pystyn käyttämään nettipankkia ja voin tehdä täydennykset kotona netissä ja he sitten ilmoittavat riittävätkö ”selitykset” vai tarvitaanko vielä lisää.

Seuraavana päivänä sainkin viestin, että nosto voidaan hoitaa. Kuulustelut kuitenkin jatkuivat, mutta samalla painotettiin, että kyse on lain pykälien täyttämisestä. Ja kun vihdoin päästiin itse setelien saamiseen, niin sitäkään ei voitu tehdä kerralla yhden virkailijan voimin. Virkailijalla on oma limiittinsä ja sitten tarvitaan toinen virkailija antamaan loput. Siis älä luota, että pankissa oleva ystäväsi voisi jakaa sinulle rahaa vaikka kuinka paljon.

Prosessi oli minulle yllättävä ja aika ajoin pitkän kankea. Näin jälkikäteen olen kuitenkin kiitollinen, että rahan siirtoja ja pesuja pyritään estämään mahdollisimman tehokkaasti. Kaikesta huolimatta sitä kuitenkin tapahtuu. Jotkut ovat treenanneet riittävästi ja tietävät kuinka koukeroista selvitään.

Toisaalta minun mielikuvitukseni ei riittäisi keksimään tarinoita rahan siirroista ja todistelemaan tarinat oikeiksi ja uskottaviksi. Tietenkin, jos on kyse miljoonista ja onnistuu, eikä tarvitse huijata kuin kerran, niin onhan se jonkinmoinen oikotie onneen. Päivittäisenä työnä se olisi kovin rassaavaa, jos sattuu omaamaan edes hitusen omaatuntoa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm -kanavalla 28.8.2023 alkaen

ps.
Suurempi käteissumma automaatilta on kun onkin mahdollista. Automaatti antaa kerrallaan nostaa 400 euroa. Kun säädät oman nostorajasi vaikka 4000 euroa/vrk, niin pystyt nostamaan vuorokauden aikana tuon 4000 euroa pankkiautomaatilta - siis 10x400 €
Aina oppii uutta!

 

 

Lisää aieesta:

Veikkauksen tuntemistietokysely

Rahannosto automaatilta

Pankkiautomaatit sekosivat

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, rahanpesu, käteisnosto, nettipankki, pankkipalvelu,

Nörttivaarin loogisuus petti

Lauantai 20.6.2020 - Kauko Niemi

Nörttivaarin tietotekninen loogisuus, pankin mielestä epäloogisuus johti reilu viikko sitten verkkopankkipalvelujeni sulkemiseen. Tapahtuma vaati henkilökohtaisen käynnin pankissa ja kaikkien nettipankkipalvelujen aloituksen nollasta. Luojan kiitos en asu 200 km päässä oman pankin konttorista.

Siis piti vain sähköisesti allekirjoittaa yksi sopimus. Kirjauduin normaalisti pankkipalveluun ja löysin sieltä valikosta kohdan allekirjoitukset. Sen jälkeen alkoikin sählinki, sillä näin jälkikäteen selvisi, ettei allekirjoitukset kuulukaan minun päivittäisiin pankkipalveluihin, johon normaalisti kirjaudun, vaan siinä oli vain linkki johonkin sivujuonteeseen.

Ja sitten kun yritän hoitaa allekirjoitusta mobiilivarmenteella, jota on tyrkytetty viimeiset kuukaudet mennen tullen. Siis olin väärässä ympäristössä väärillä tunnuksilla, vaikka olinkin oikeilla tunnuksilla oikeassa paikassa.

Lopputulema, että minun sähköinen pankkitieni lukittiin ja jouduin käymään fyysisessä pankissa ja tekemään kokonaan uuden verkkopalvelusopimuksen. Edellinen käyntini olikin jotain 10 vuotta sitten.

Ei pitäisi olla niin itsevarma omista mielipiteistä, kuinka hommat hoituvat. Pelolla ajattelen niitä, joiden nettitaidot eivät ole hääppöisiä ja pankkiin on matkaa useampi sata kilometriä.

Joudun toki toisessa yhteydessä sähköisesti allekirjoittamaan kokouspöytäkirjoja harvase viikko. Niissä kuitenkin ihan ymmärrettävän loogisesti käytetään ulkopuolista allekirjoituspalvelua.

Reilut 25 vuotta sitten kun selainten ilmestymisen jälkeen olin mukana kehittämässä ensimmäisiä niin sanottuja nettipalveluja, niitä tehtiin tarkasti oletettuja käyttäjiä varten. Käytettiin melkoisesti aikaa selvittelyyn mitä ja kuinka ihminen palvelua haluaisi käyttää. Tehtiin jopa kalliita tutkimuksia. Tosin kaikki oli uutta ja outoa, eikä käyttäjät itsekään tienneet mitä oikeasti mitä halusivat. Mutta vanha ajatusmallia – asiakas on aina oikeassa - piti kuitenkin tavoitella.

Insinöörien tietotekninen loogisuus valikosta toiseen ei läheskään aina tuottanut tulosta ja siirryttiin vaiheeseen jotakin vaan nopeasti tuotantoon, jota sitten täydennettiin käyttäjäkokemuksiin perustuen palikka kerrallaan. Tosin pitempiaikainen juoni alkoi hämärtyä. Tehtiin vain jotain, jotta käyttäjäluvut näyttäisivät hyviltä tulevina kvarttaaleina.

Ota tai jätä – 2000-luvun alun ja etenkin puolivälin jälkeen käyttäjien toiveista tai käytöstavoista viis veisattiin. Kaikenlaisilla tempuilla ja koukutuksilla kerättiin ja kerätään edelleen mahdollisimman paljon tietoa käyttäjistä, joita niin sanotut algoritmit sitten muokkaavat ja tekevät käyttäjästä täydellisen uhrin markkinavoimille.

Tällä hetkellä käyttäjän terve lähtökohta on netissä suojella yksityisyyttään. Ja vastuullisen käyttäjän suojella erityisesti toisten yksityisyyttä olla julkaisematta mitään tietoa, saati kuvia toisesta henkilöstä.

Kyllä sinä voit vaikuttaa algoritmeihisi ja sitä kautta mitä sinulle netissä tarjoillaan. Oman käyttäytymisesi kautta tehdään johtopäätöksiä mitä mielessäsi liikkuu. Jos et ikinä tykkää jonkun ihmisen kommenteista vaikkapa Facebookissa, niin ei niitä ajan mittaan sinulle edes näytetä.

Monella on selkeä harhaluulo, että some toimisi kuin sähköposti. Kun jotain julkaisen, niin kaikki kaverini sen saavat. Tarkkaa lukua ei kukaan tiedä, mutta joidenkin arvioiden mukaan julkaisusi näytetään reilulle 10 prosentille kavereistasi.

Sama koskee myös asia- ja kuvasisältöjä. Itse lopetin tietoisesti tykkäämästä mistään ravintoloiden ruokakuvista ja mistään alkoholikuvista tai viesteistä. Aihepiiri hävisi minun seinältäni noin reilussa kolmessa kuukaudessa.

Tietenkin tämäkin on varsin vaarallista, sillä voimistat omaa kuplaasi rajaamalla sinulle jaettavaa informaatiota, jopa hyvää ja hyödyllistä informaatiota. Oman kuplan rakentamista parhaimmillaan ovat Instagram ja Twitter. Itse en oikein ole löytänyt syitä, että jatkuvasti seuraisin jonkun ihmisen päivityksiä ja tekemisiä. Ymmärrän, jos olisin politiikantoimittaja, niin seuraisin Marinin ja muiden keskeisten politiikkojen viestejä.

Itselläni on monia asioita, joita kaivelen ja seuraan netistä hetken ja sen jälkeen homma saa olla. Hyvä esimerkki vaikkapa auto. Olin kiinnostunut autoista kolme vuotta sitten ja en sitä ennen 10 vuoteen ja en nytkään. Auto vaihtui kolme vuotta sitten ja nyt ei taaskaan ole tarvetta yksityiskohtaiselle autotiedolle.

Kuplautuminen tapahtuu niin huomaamatta ja sen kyllä some-jätit hyödyntävät täysillä. Samoin kun erilaiset poliittiset ja aatteelliset trollitehtaat.

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta en aio missään tapauksessa aio luopua somesta, enkä netistä yleensäkään. Ensimmäisen kerran elämässäni siivosin noin 15 vuotta sitten kaikki palvelujen toimittajat, jotka eivät pystyneet hoitamaan asioitaan netissä sähköisesti. Liki puolet käyttämistäni palveluista saivat lopputilin.

Korona-kokemukset ei vielä ajanut ruokaostosten nettiasiointiin. Pari harjoitusta olivat todella huonoja.  Sitä siirtoa tässä nyt omalla kohdallani odottelen.


Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 22.6.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, nörttivaari. pankkipalvelu, sähköinen allekirjoitus,