Vitsi, vitsi - anteeksi

Keskiviikko 28.6.2023 klo 12.20 - Kauko Niemi

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto esittivät tiistaina Junnilalle epäluottamusta tämän esille tulleiden äärioikeistopuheiden takia. Tämän päivän Eduskunnan täysistunnon äänestyksessä elinkeinoministeri Vilhelm Junnila nauttii eduskunnan luottamusta.

Junnila on puolustellut puheitaan vitsillä anteeksipyytelevään sävyyn. Voiko päästä pälkähästä, jota on jatkunut pitkään pelkällä anteeksipyynnöllä. Mielestäni ei. Anteeksipyyntö on kaikissa toistuvissa tapauksissa merkityksetöntä teatteria.

On aivan toimivaa pyytää anteeksi tilanteessa, missä on tönäissyt toista henkilöä vahingossa. Anteeksi voi pyytää jo etukäteen, jos pyytäjä aikoo tietoisesti rikkoa jotain odotusta. Esimerkiksi silloin, kun halutaan esittää henkilökohtainen kysymys, joka voi vaikuttaa tunkeilevalta ja aiheuttaa kasvojen menetyksen. Tuolloin anteeksipyyntö ei ole pelkkää teatteria.

Minä olisin ollut eilen tyytyväisempi autohuollon asiakas, jos asiakaspalvelija olisi pyytänyt anteeksi, etteivät lähettäneet ilmoitusta työn valmistumisesta. Nyt hän kävi katsomassa ja ilmoitti, että on juuri papereita vaille valmis. Kun menin autooni, se oli kuuma kuin pätsi, joka oli seissyt jo monta tuntia valmiina paahtavassa auringossa.

Millä perusteella tästä olisi selvinnyt anteeksipyynnöllä? Sen takia, että olen käyttänyt autoani samassa huollossa 17 vuotta ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun tapahtui virhe.

Kaiken maailman algoritmit ovat murskanneet anteeksipyynnön merkityksen. Ihmisten käyttäytymisestä rakentuu pitkäaikainen malli, eikä siitä pääse irti anteeksipyynnöllä. Junnilan tapauksen ympärille on paljastunut muitakin politiikkoja, jotka ovat peukuttaneet tai jakaneet samansisältöisiä viestejä. Aika näyttää kuinka paljon tulee uusia paljastuksia anteeksipyydettäväksi.

Oman algoritmin rakentaminen on taitolaji. Joskus onnistuu nopeasti joskus hitaammin. Mitä peukutat, mitä kommentoit ja mitä jaat vaikuttavat millainen olet ja mitä kannatat, saati mitä julkaiset. Siinä on turha esittää pyhimystä ja pyydellä anteeksi. Kaikki on kaivettavissa enemmin tai myöhemmin esiin.

Pelkkä sana ”anteeksi” ei auta, jos et ymmärrä, miten olet loukannut toista ja vielä vaikeampaa jos olet loukannut äänestäjiäsi. Pitää oppia pyytämään oikeasti anteeksi ja estää riidan paisumisen. Tai mieluummin selvittää tilanne aidosti muilla tavoin.

Junnilan tapauksessa toki merkittävä rooli on poliittisella pelillä. Uutta hallitusta pitää kampittaa keinolla millä hyvänsä. Syynä ovat Junnilan esille tulleet äärioikeistoon liittyvät puheet sekä osallistuminen tapahtumaan, jolla on kytkös äärioikeistoon. Toki taustalla vaikuttaa avoimuus ja rehellisyys, jota pitäisi vaatia ministeritason henkilöltä – visti, vitsi – anteeksi.

 

 Tämä onn kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla

Lisää aiheesta:

Näin pyydät oikeasti anteeksi

Mielipiteet jakautuivat

 

 

Julkinen sisäänpääsy hämärtyy

Maanantai 19.6.2023 klo 13.10 - Kauko Niemi

Viiden vuoden kuluttua meillä ei ole kännyköitä, puhelimia, joihin kuka tahansa voi soittaa koska tahansa. Tämän ennusteeni heikoin kohta on tuo aika, joka voi olla huomattavasti lyhyempikin. Ensimmäinen siirtymähän oli jo aikoinaan. kun julkiset puhelinluettelot numeroineen ja osoitteineen loppuivat.

Nykypäivänä on myös syytä huomioida, että asioinnista on syytä jäädä mustaa valkoisella. Pelkät puheet ja lupaukset ovat heikoilla tositilanteissa.

Omalla kohdallani asia on jo melko pitkällä. Lähtökohtaisesti puhelinnumeroni on saman arvoinen kuin pankkitunnukset tai sote-tunnus. Minun puhelimeni ei enää hälytä numeroille, jotka eivät ole osoitekirjassani. Näen ne kyllä, jos kiinnostaa katsoa.

Viime viikolla meinasin liittyä yhden organisaation kanta-asiakkaaksi. Luotin organisaatioon ja annoin jostain syystä oikean puhelinnumeroni. Hetkessä kaksi sähköpostiviestiä ja yksi tarjous sms-viestinä jostain naisten ihotuotteesta. Sitten olisi pitänyt vielä täyttää liuta pakollisia kenttiä – mm syntymäaika.

Oikealla puhelinnumerolla tarkoitan sitä numeroa mihin osoitekirjassani olevat ihmiset voivat soittaa ja minä vastaan, kun olen tilaisuudessa vastaamaan. Vastaajani kyllä kertoo, etten vastaa tuntemattomiin numeroihin ja kehotan jättämään viestin. En nyt muista olisiko yksikään haamusoittaja tai puhelinmyyjä jättänyt viestiä. Olen juuri hankkinut virallisesti toisen numeron, jota ryhdyn käyttämään näissä kaiken maailman rekisteröinneissä, jotta voisi saada edes jonkinmoista palvelua.

Toki olisin voinut keksiä vaikka minkälaisen puhelinnumeron täyttääkseni pakollisen kentän. Todennäköisesti joku numeron oikea omistaja olisi hermostunut ja enhän minä viitsi aiheuttaa turhaa harmia tuntemattomille ihmiselle, vaikka tämä rehellisempi versio maksaakin minulle.

Ilmeisesti en ollut ensimmäinen henkilö, joka hankki tällaisen kakkosnumeron. Operaattorin edustaja oli sekunnissa kartalla, mikä oli minun tarpeeni.

Annan kymmenen pistettä ja papukaijamerkin sille toimijalle, joka ottaa käyttöönsä ”lottokoneen”, joka arpoo minulle asiakastunnuksen ja tällä numerosarjalla ei sitten maanpäällä ole mitään muuta käyttötarkoitusta.

Ja toisin päin perinteisen puhelimen saattohoidossa – kuinka usein saat puhelinpalvelua, joltakin organisaatiolta. Tekninen chattikone muka vastaa ja neuvoo sinut sivulle, missä vastataan yleisimpiin kysymyksiin. Sitten kun on ihan oikeasti ihminen langan päässä, niin tunninkaan odotusaika ei ole harvinaisuus. Siis siihenkään ei puhelinta enää tarvita.

Juuri julkaistun tilaston mukaan suomalaisten sosiaalisen median tileille tehdyt tietomurrot ovat lisääntyneet rajusti touko-kesäkuussa. Tilaston laatija on Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Toukokuussa ihmisten ilmoitusmäärä murroista kasvoi 300 prosenttia alkuvuoden keskiarvoon nähden. Kaiken kaikkiaan joka viides suomalainen on joutunut jonkinlaisen nettipetoksen kohteeksi.

Eniten kaapataan Facebook-tilejä, ja motiivina on mikäs muu kuin raha. Some-tilin kaappaaminen tapahtuu usein huijausviestin avulla. Facebookissa on nähty tänä vuonna tietojenkalastelukampanjoita, joissa kysytään puhelinnumeroa toisen henkilön nimissä. Numeron saatuaan verkkorikollinen lähettää koodin väittäen sitä kilpailukoodiksi. Todellisuudessa some-tilin voi ottaa haltuunsa koodin avulla.

Pienikin epäilys esimerkiksi Facebookissa kannattaa aina tehdä julkiseksi omassa piirissä, ja tietysti Traficomiin sekä häirintäilmoitus Facebookille. Itselläni oli juuri muutaman viikon työrupeama, missä ylläpitämäni ryhmän naiset saivat vokotteluviestejä. Tein jokaisesta häirintäilmoituksen ja siirsin häiritsijät takavasemmalle. Nyt tilanne on rauhoittunut.

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut ovat suomalaisille jo niin tuttu ilmiö, että harva enää vastaa oudoista ulkomaalaisista numeroista tuleviin puheluihin. Rikolliset pystyvät kuitenkin väärentämään käyttämänsä numeron. Suomeen soitetaan edelleen ulkomailta, mutta puhelimen ruudulla numero näyttää tavalliselta suomalaiselta kännykkänumerolta. Rikolliset voivat siis kaapata kenen tahansa numeron käyttöönsä.

Alle viidessä vuodessa kohtaamme tilanteita, joissa pääroolia näyttelee tekoäly. Esimerkiksi erilaisia kuvan ja videon syväväärennöksiä on jo nähty.

Suuri huoli on, että tekoälyllä pystytään tekemään todella ikäviä etenkin ikääntyviin kansalaisiin kohdistuvia puhelinhuijauksia, jossa viikkotolkulla tekoäly keskustelee puhelimessa valitsemiensa uhrien kanssa. Jossain vaiheessa otetaan esille talousasiat ja urkitaan kiinni pankkitiedot. Tekoäly pystyy keskustelemaan myös lapsesi tai tuttavasi äänellä.

Kypsyttelepä ajatusta, kuinka avoimena pidät puhelinnumeroasi. Itsellä sen piilottaminen on vienyt reilut viisi vuotta ja saan enää muutaman puhelun kuukaudessa, joihin en siis tietenkään vastaa.

Tämä on kuultavissa ääniversiossa Finnradio.fm kavanalla 21.6.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

Lomaturva

Puhelinnumero kaapaattiin

Rikolliset voivat kaapata kenen tahansa puhelinnumeron

Tekoälyhuijaukset lähtevät liikkeelle

Tietomurrot yleistyneet nopeasti

Sanat ja niiden merkitys muuttuvat jatkuvasti

Perjantai 16.6.2023 - Kauko Niemi

Varsin pysäyttävää pohdintaa sanoista, niiden merkityksestä ja sanojen merkitysten jatkuvasta muuttumisesta on Janne Saarikiven kirjassa Rakkaat sanat. Harvoin olen törmännyt näin avartavaan kirjaan. Kirja jopa avaa maailman historiaa varsin ymmärrettävästi luulojen sijaan. Vaikkapa sanan natsi ympäriltä sen käytöstä ja kehityksestä. Entä sana jumala? Jumalan etymologia on selvittämättä ja ihmisillä on mitä kummallisempia uskomuksia ja nimenomaan uskomuksia jumalasta riippuen millaisessa kulttuurissa asuvat ja kuitenkaan mikään ei ole faktaa. Sinulle on vain opetettu ja saarnattu jumalasta perinneuskomusten mukaan.

Saarikivi on ottanut kirjaansa meille kaikille tosiaan tunnettuja ja rakkaita sanoja, joiden merkitys on tosiaan muuttunut vuosien varrella yllättävälläkin tavalla. Mitä enemmän sanaan liittyy tunteita, sinä nopeammin sana saa uusia muotoja ja merkityksiä. Ehkä yksi vakaimmista sanoistamme on kivi. Siitä on harvinaisen vähän erilaisia merkityksiä. Ehkä tunteemme ei leimua puhuessamme kivestä.

Janne Saarikiven tyyli on hersyvä yhdistelmä tieteellistä tarkkuutta ja silmiä avaavaa humorismia. Rakkaat sanat saa lukijansa miettimään omia rakkaita sanojaan ja niiden historiaa - siis itseään - uudella tavalla.

Itse olen vuosia jatkuvasti toistanut sitä, kuinka sanat saavat merkityksen vasta vastaanottajan päässä. Mitä sanat merkitsevät sinulle, eivät läheskään aina merkitse samaa vastaanottajalle. Kaksi muka totuutta eivät kohtaa rakentavalla tavalla. Toimittajana tämä karu totuus paljastui alle aikayksikön. Sen kun huomioisivat kaikki somessa pauhaavat, joiden elämän kokemukset ja merkitys ovat kovin erilaisia ja joille eri sanat ja niiden painoarvot ovat kovin erilaisia.

Somemaailmassa kun vielä lisätään ihmisten jokaisen omat henkilökohtaiset korostustarpeet, niin sekametelisoppa on valmis. Jokainen voi ja pystyy sivuuttamaan lähetetyn pääviestin, mikäli on sattunut sen ymmärtämään ja pystyy noukkimaan jonkun pienen pienen yksityiskohdan ja todistamaan, että minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä.

Muistan aikoinaan, ennen somea, kun kohtasin ihmisen, jolle vaikkapa sana tuima oli täysin vastakkainen kuin minulle. Siinä sitten kiisteltiin, pitikö lisätä ruokaan suolaa vai laimentaa liemellä. Minulle tuima on aina ollut suolatonta.

Jos minä vaikka toimittajana kirjoitan uutisen insinöörille pitäisi sen olla kokolailla erilainen kuin se viesti jonka kirjoitan luontaishoitajalle, vaikka tarkoittaisinkin ihan samaa asiaa. Somessahan vaikeus syntyy luonnostaan siitä, ettemme tunne riittävästi omaa kohderyhmää ihan läheisimpiä ystäviä lukuun ottamatta.

Toinenkin suomen kielen puolestapuhuja Janne Seppänen muistuttaa, että jo pelkästään ilmaisujen tasolla sanat voivat olla läpikotaisin visuaalisia. Ne ovat visuaalisia myös monilla muilla tavoilla, kuten esimerkiksi metaforien ja tunnemielikuvien kautta.

Kielen visuaalinen potentiaali voikin itse asiassa olla kuvia vahvempi. Yksi lause voi herättää ihmisen mielessä varsinaisen visuaalisten tunnemielikuvien ryppään. Kun tekstiin haetaan "kuvitusta", kannattaakin joskus pysähtyä miettimään, saisiko tekstillä rakennettua niin vahvoja tunnemielikuvia, ettei kuvaa enää tarvitakaan.

Janne Seppänen huomauttaa, kun puhutaan tekstin ja kuvan suhteista, unohdetaan usein kielen itsensä visuaaliset ominaisuudet, miten näkeminen, ajattelu ja ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. NÄETKÖ, mitä tarkoitan? Osaatko KUVITELLA? Voimme tarkastella asiaa toisesta NÄKÖKULMASTA. Voisitko KATSOA asiaa hieman toisin?

Suomi kielenä on riittävän monimutkaista ja jopa yksi suoja nettisuhmuroinnissa. Itse siivosin juuri ylläpitämääni fb:n hauva-ryhmää, missä selkeillä suomalaisnimillä miehet lähettelivät melko pitkiä käännösviestejä naisille yrittäessään iskeä heitä. Suojana oli suomen kieli, jota kone ei osannut kovinkaan sujuvasti kääntää niin, ettei sitä olisi huomannut ja että olisi pystynyt kasvattamaan todellista kiimaa.

Eräs tuttavani laskee väitöskirjojen kieliversioita ja alkaa näyttämään, että suomenkieliset väitöskirjat ovat melko harvinaisia. Siis varsin virallisella tasollakin kielemme on syrjäytymässä. Tämä kehitys on varsin huolestuttavaa. Ja puhtaasti jo sekin asenne, että olisi jotenkin fiininpää puhua vaikkapa englantia kuin suomea, johtaa jo siihen, että puhekielessä ja ammattitermistössä vieraslajin esiintyminen kasvaa jatkuvasti.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 16.9.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Suomen_etymologinen_sanakirja

Rakkaat sanat

Janne Seppänen

Kun nostat katseesi sosiaalisen median luomasta tunneriippuvuudesta huomaat, ettei maailma olekaan täynnä vihaa