Jaakko heitti kylmänkiven

Tiistai 25.7.2023 klo 18.24 - Kauko Niemi

Kylmakivi23_pieni_KN239477.jpg

 Jaakko Koskinen heittää kylmänkiven Helsingissä

Suomalaisen perinteen mukaan Jaakko heittää kylmän kiven veteen ja vedet alkavat sen takia viilentyä. Tuo tapahtuu siis Jaakon päivänä 25. heinäkuuta.

Tänä vuonnakin kiven heitti Jaakko Koskinen Suomen Epätieteellisen Seuran puheen- ja toiminnanjohtaja. Suomen Epätieteellinen Seura nouti kylmänä kivenä käytettävän hirmuliskon kivettyneen silmämunan Kanadassa sijaitsevalta jäiseltä Mount Logan-vuorelta.

Jaakonpäivä loi muutenkin monenlaista kuvaa ihmiskunnan tulevaisuudelle, joista pohdinnan aiheena oli juurikin ilmaston muutos. On melko varmaa, että Jaakko menettää vuosien saatossa tuon arvovaltansa saattaa suomalaiset vedet kylmenemään. Toki kalenterissakin päivä lyhenee ja sen mukana lämpö hiipuu kovasti paljon Jaakon päivästä eteenpäin, mutta toisaalta samaan aikaan maapallon ilma lämpenee ja kumpi ilmiö on voimakkaampi, selviää lähivuosina.

Eurooppa ja muu maailma kärvistelee kuumuudessa ja kaikki merkit viittaavat siihen, että ääri-ilmiöt tulevat esiintymään muodossa jos toisessa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa voi syntyä tulevana viikonloppuna uusia lämpöennätyksiä.

Euroopan avaruusjärjestö Esan mukaan Italian Sisiliassa ja Sardiniassa lämpötilan odotetaan nousevan 48 asteeseen ja voivan jopa ylittää maanosan korkeimman mitatun lämpötilan, Sisiliassa vuonna 2021 mitatun 48,8 astetta.

Poikkeuksellinen helleaalto huolestuttaa ja kuumentaa myös tunteita. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen kommentti uudesta normaalista sai osakseen tiukkaa kritiikkiä. ”Antaa virheellisesti ymmärtää, että olemme yksinkertaisesti saapuneet johonkin uuteen ilmastotilaan”, moittii Pennsylvanian yliopiston professori Michael E. Mann.

Perimmäisiä kysymyksiä onkin, milloin tutkimustiedot ja asiantuntijoiden arviot pysäyttävät tavallisen tallaajan ja muuttavat hänen toimiaan.  Siitä ei ole epäselvyyttä mikä on aiheuttanut ilmaston muutoksen – syyllinen on ihminen, joka ei osaa elää sopusoinnussa luonnon kanssa.

Alkuviikon toinen mittava puheenaihe on ollut lintuinfluenssa. Sekin ihmisen aiheuttama luonnon muutos. Muutama vuosi sitten lintuinfluenssa oli vaatimaton ohimenevä ilmiö. Viikonvaihteessa Norjassa löydettiin noin 10000 lintuinfluenssaan kuollutta lokkia yhdeltä jokisuulta.

Virus on muuttanut muotoaan jo niin paljon, että sitä on löydetty kymmeneltä suomalaiselta turkistarhalta tarttuneena turkiseläimiin. Melkein voisin lyödä vetoa, että 3,5 vuoden kuluessa viruksesta on löydetty ensimmäiset muunnokset, jotka elävät ihmisessä. Ja taas ihmetellään, kuinka paha luonto oikein onkaan, kun häiritsee ihmisten elämää.

Entäs jos ihminen on saman arvoinen luotokappale kuin iilimato tai punkki, jonka kuuluisi elää sopusoinnussa kaikkien muiden luontoelementtien kanssa, eikä tuhota luontoa saadakseen ferrareita ja luxuskämppiä.

Jokainen pienikin muutos on osa kokonaisuutta ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Liian kuumat pintavedet karkottavat pintakalat ja linnut jäävät ilman ruokaa jne jne jne.

En nyt ala Greta Thunbergiksi. Sen sijaan ilmastopakolaiseksi saattaisin hyvinkin alkaa ja muuttaa vaikkapa Posiolle. Ei vaan tule mieleenikään esimerkiksi matkustaa lentämällä johonkin etelän kuumaan kohteeseen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm sivuilla

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Jaakko Koskinen, Epätieteellinen seura, ilmastomuutos, lintuinfluenssa, Petteri Taalas,

Näinkö väärin - nainko vaarin

Keskiviikko 19.7.2023 klo 15.31 - Kauko Niemi

Nainko_vaarin.jpg

 

Suomen kielen asemaa kritisoi varsin osuvasti Matti Mörttinen Ylen kolumnissaan. Hän sanoo puolitosissaan pohtineensa, katoaako kirjoittaminen kokonaan.

Itsekin olen paljon miettinyt samaa ja ymmärtänyt toimittajana, että sanojen merkitys syntyy vasta vastaanottajan päässä. Siksi minulle esimerkiksi emoijit ja kaiken maailman gif-animaatiot sekä erilaiset tarrat eivät juurikaan tarjoa mitään todellista ja ymmärrettävää tulkittavaa. Hauskojahan ne toki saattavat olla vaikken todellista viestiä ymmärräkään. Peukutuksen ylös tai alaspäin juuri ja juuri tulkitsen.

Minulle kirjoittaminen on aina ollut helpompaa kuin puhuminen. Johtunee siitä, että olen elättänyt itseni 40 vuotta kirjoittamalla. Puhuminen tapahtuu aivan liian nopeasti ja puolet tärkeistä asioista unohtuu tai eivät saa edes tarpeellista vuoroaan, kun ei ole päällepuhumisen taitoa. Puhuessasi ani harvoin pystyt tarkistamaan sanomasi faktojen oikeellisuutta.

Edellä mainitut seikat johtavat myös siihen, että hoidan asioita mieluummin netissä kuin puhelimella.

Ehkä olen ollut jollakin tavalla syväyhteydessä Dalai Lamaan. Hänen perusajatuksensa on, että puhuessasi toistat vain omia tuttuja asioitasi, mutta kuunnellessasi opit uutta.

Kuten Mörttinen määritteleekin, kuinka some-kirjoittelu on enempi puhekieltä ja on ihan omassa luokassaan. Sen sijaan toimittajien virallisessa mediassa ei pitäisi tappaa oikeaa suomen kieltä.

Sitten kun siirretään virallinen kieli tämän hetken ajankohtaiseen aiheeseen eli maahanmuuttoon. Ollaankin jo melko hankalalla tiellä. Suomi ei ole varmastikaan kaikkein helpommin opittavia asioita.

Minulla on ja ollut useita hyviä, jopa parhaita ystäviä Suomen rajojen ulkopuolelta ja olen antipurralaisesti tykännyt heitä auttaa uudessa kielessä. Eräskin tapaus, jossa ilmoitin ystävälleni, etten puhu hänelle enää Englantia. Kirjoittelimme ja viestittelimme paljon ja jokaiseen hänen viestiinsä vastasin uuden kielellisen vaihtoehdon tai korjauksen.

Vajaassa kahdessa vuodessa hän suoritti kielitestin ja sai Suomen kansalaisuuden. Puhuu edelleen sujuvasti suomea, vaikka onkin jo muuttanut työnsä vuoksi seuraavaan maahan. Hän antoikin minulle uuden tittelin – integraatiomanageri.

"Neil Hardwick totesi aikoinaan oppineensa suomen kielen siinä vaiheessa, kun osasi tehdä eron sille, onko kusella vai kusessa."

Neil Hardwick on enemmän kuin oikeassa. Kielemme ja sanamme ovat täynnä tapauksia, joissa yhden kirjaimen muutos muuttaa koko sanan merkityksen. Ja kun puhekielessä mumistaan huolimattomasti, ymmärtäminen joutuu koetukselle. Huolellisesti kirjoitetulla tekstillä on vielä mahdollisuuksia.

Kokosin tähän listaa sanan merkityksen muunnoksista, kun pienen pieni kirjain muuttuu. Idean sain listaan, kun tuttavani ihmetteli miksi kahvikoneeni pyytää tyhjentämään kakkasäiliön:

 

tyhmä – ryhmä

uni – uuni

sakka – kakka

ulostus – tulostus

tuuli – tulli

tuli - tulli

pilli – pillu

hylly – pylly

hylly – mylly

hylly - hullu

ympäri – ämpäri

home – homo

pullo – pallo

varustettu – varastettu

näinkö väärin – nainko vaarin

 

Voin vakuuttaa, että pystyt auttamaan ja innostamaan toista kirjoittamalla parempia kielellisiä eväitä. Kyse on vain siitä sävystä, jolla palautetta annat. Haukutko kuinka tyhmä ja osaamaton toinen on vai rakennatko myönteisesti hänelle suomenkielistä tulevaisuutta. Riikka Purra ei tässä pärjäisi.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm sivustolla

 

Matti Mörttisen kolumni: Näin suomen kieli rappeutuu silmiemme edessä | Yle Uutiset

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, kirjoitettu suomen kieli, Matti Mörttinen,

Jumalallisia välistävetäjiä löytyy joka lähtöön.

Maanantai 10.7.2023 klo 20.59 - Kauko Niemi

Pride23_martat_KN238735.jpg

Pian ollaan siinä pisteessä, että uskonnon vapautta pitäisi rajoittaa tavalla tai toisella. Uskonnon vapaus ja ihmisoikeudet sekä sananvapaus kohtaavat kovin epäoikeuden mukaisesti ja aivan liian usein, jos ei mitään rajoituksia tehdä. Jumalallisia välistävetäjiä kun löytyy joka lähtöön.

Viime aikoina on jälleen ollut esillä kaksikin varsin ärsyttävää, sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa tapausta.

Äärimmilleen asiaa tulkitsee Afganistanin Taleban-hallinto, joka jatkaa naisiin ja tyttöihin kohdistettuja rajoituksia ja sortoa kieltämällä kampaamoiden ja kauneushoitoloiden toiminnan.

Alan yrityksille on annettu kuukausi aikaa totella sulkukäskyä, kun kampaamot ja kauneushoitolat määrättiin suljettavaksi.

Taleban on rajoittanut naisten ja tyttöjen oikeuksia sen jälkeen, kun se nousi valtaan toissa syksynä. Taleban on jo muun muassa kieltänyt naisia työskentelemästä valtaosassa työpaikoista sekä evännyt tytöiltä opiskelun alakoulun jälkeen. Naiset on myös määrätty pysymään kotona, ellei poistuminen ole välttämätöntä. Tämän kaiken takana on vain ihmisten keksimä uskonto.

Esimerkki löytyy toki lähempääkin. Joka ainut vuosi prideä hyväksikäyttäen Päivi Räsänen löytää jonkin pikku nyanssin pönkittääkseen omaa poliittista asemaansa. Kovasti journalistina ihmettelen mediaa, kuinka helppoon se menee ja antaa turhaa palstatilaa vuodesta toiseen politiikko Räsäselle.

Räsänen on koulutukseltaan lääkäri ja melko varmasti tietää todellisen tilan kahden ihmisen rakkaudesta, olivatpa he mitä sukupuolta tahansa. Räsänen hyödyntää taidokkaasti uskonnon vapautta omassa poliittisessa asemassaan. Muutama vuosi sitten Räsänen asemoi itsensä ikään kuin kirkon edustajaksi, vaikkei hänellä ole suomalaisen luterilaisen kirkon suhteen mitään virallista asemaa. Hän toimii vain omassa lahkossaan ja tekee kyseenalaisia tulkintoja sitä kautta.

Arvostan ja kunnioitan toki erilaisia uskontoja ja kuulun ainakin toistaiseksi myös suomalaiseen luterilaiseen kirkkoon. En kuitenkaan usko kuin piru raamattuun. Siis lukemalla vuosituhansien takaisia sepustuksia sanasta sanaan ja rajoittamalla tai suuntaamalla elämääni sen mukaan, saati arvostelemalla muita ihmisiä näiden keksittyjen sanojen perusteella. Sanojen, joiden totuudesta ei kukaan tiedä mitään – vain rajatonta uskomista.

Voidaanko tällaiselle toiminnalle ja tulkinnoille oikeasti antaa täysin laista piittaamaton koskemattomuus. Suomalainen kirkko kipuilee myös aika pahasti asian kanssa. Osalla kirkon toimijoista olisi vilpitöntä halua kehittää toimintaa, osalla ei pätkääkään.

Kun suomalainen pappi vihkii poikansa tämän poikaystävänsä kanssa, tehdään siitä virallisia valituksia. Pride repii mielipiteitä puoleen jos toiseen. Saadaanko liputtaa tasa-arvon puolesta vai ei. Pirkanmaalla Akaan seurakunnan suunniteltu sateenkaarimessu jouduttiin peruuttamaan. Syynä ovat oikaisuvaatimukset kirkkoneuvoston tekemästä päätöksestä, jossa tuetaan sateenkaarimessun järjestämistä. Temppuhan se sekin on.

Oikaisuvaatimukset käsitellään kirkkoneuvostossa, joka kokoontuu seuraavan kerran vasta elokuussa. Messua ei näin ollen ehditty järjestämään ajoissa.

Kirkon kipuilu näkyy myös jäsenmäärän voimakkaana laskuna. Mikä näkyy myös kirkollisveron laskuna euroissa ja sitä kautta palveluiden supistumisena ja tyhjiksi jäävinä kirkkorakennuksina.

Kuinka paljon viattomia ihmisiä on kuollut uskonsodissa kautta aikain. Uskonnollinen sota eli uskonsota, joskus pyhä sota, on sota, jonka syyt ovat merkittäviltä osin uskonnollisia. Syitä voivat olla uskonnon puolustaminen tai levittäminen, jumalan kunnia tai uskontoa vastaan rikkoneiden rankaiseminen. Suurista sodista selkeimmin uskonnollisia ovat olleet Euroopan uskonsodat 1500- ja 1600-luvuilla, ristiretket toisen vuosituhannen alussa sekä arabien valloitusretket 600- ja 700-luvuilla. Uskonnollisista teksteistä on haettu perusteita sodille ja joukkosurmille.

Kun ihminen syntyy mieheksi tai naiseksi hänellä ei ole omaehtoista roolia, vaan se kehittyy elämän myötä. Eikä ihminen kehittyäkseen varmuudella tarvitse tuhansia vuosia vanhoja, keksittyjä tarinoita elämän ohjeekseen ohitse jatkuvasti kehittyvän nykyelämän lainsäädännön. Kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, ei sillä luulisi olevan väliä mitä heidän jalkojen välissä on.

Täydellistä uskonnonvapautta olisi syytä pohtia vähintäänkin sitä mukaa, kun selkeitä väärinkäytöksiä ilmenee. Ehkä mieluummin vielä laajemminkin. Siis elää tässä ajassa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla

 

Lisää aiheesta:

Homoja yritetään muuttaa

En muuttunut, en sitten millään

Saako uskontoaan harjoittaa Suomessa

Eheytyskieltoa ajava aloite tulossa eduskuntaan

Jos ja kun haluat muutosta elämässäsi, suosittelen kirjaa Irti itsekritiikistä / Ronnie Grandell

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, uskonnon vapaus, Päivi Räsänen, Taleban, pride, kirkko,

Julkinen sisäänpääsy hämärtyy

Maanantai 19.6.2023 klo 13.10 - Kauko Niemi

Haipyvakanny.jpg

Viiden vuoden kuluttua meillä ei ole kännyköitä, puhelimia, joihin kuka tahansa voi soittaa koska tahansa. Tämän ennusteeni heikoin kohta on tuo aika, joka voi olla huomattavasti lyhyempikin. Ensimmäinen siirtymähän oli jo aikoinaan. kun julkiset puhelinluettelot numeroineen ja osoitteineen loppuivat.

Nykypäivänä on myös syytä huomioida, että asioinnista on syytä jäädä mustaa valkoisella. Pelkät puheet ja lupaukset ovat heikoilla tositilanteissa.

Omalla kohdallani asia on jo melko pitkällä. Lähtökohtaisesti puhelinnumeroni on saman arvoinen kuin pankkitunnukset tai sote-tunnus. Minun puhelimeni ei enää hälytä numeroille, jotka eivät ole osoitekirjassani. Näen ne kyllä, jos kiinnostaa katsoa.

Viime viikolla meinasin liittyä yhden organisaation kanta-asiakkaaksi. Luotin organisaatioon ja annoin jostain syystä oikean puhelinnumeroni. Hetkessä kaksi sähköpostiviestiä ja yksi tarjous sms-viestinä jostain naisten ihotuotteesta. Sitten olisi pitänyt vielä täyttää liuta pakollisia kenttiä – mm syntymäaika.

Oikealla puhelinnumerolla tarkoitan sitä numeroa mihin osoitekirjassani olevat ihmiset voivat soittaa ja minä vastaan, kun olen tilaisuudessa vastaamaan. Vastaajani kyllä kertoo, etten vastaa tuntemattomiin numeroihin ja kehotan jättämään viestin. En nyt muista olisiko yksikään haamusoittaja tai puhelinmyyjä jättänyt viestiä. Olen juuri hankkinut virallisesti toisen numeron, jota ryhdyn käyttämään näissä kaiken maailman rekisteröinneissä, jotta voisi saada edes jonkinmoista palvelua.

Toki olisin voinut keksiä vaikka minkälaisen puhelinnumeron täyttääkseni pakollisen kentän. Todennäköisesti joku numeron oikea omistaja olisi hermostunut ja enhän minä viitsi aiheuttaa turhaa harmia tuntemattomille ihmiselle, vaikka tämä rehellisempi versio maksaakin minulle.

Ilmeisesti en ollut ensimmäinen henkilö, joka hankki tällaisen kakkosnumeron. Operaattorin edustaja oli sekunnissa kartalla, mikä oli minun tarpeeni.

Annan kymmenen pistettä ja papukaijamerkin sille toimijalle, joka ottaa käyttöönsä ”lottokoneen”, joka arpoo minulle asiakastunnuksen ja tällä numerosarjalla ei sitten maanpäällä ole mitään muuta käyttötarkoitusta.

Ja toisin päin perinteisen puhelimen saattohoidossa – kuinka usein saat puhelinpalvelua, joltakin organisaatiolta. Tekninen chattikone muka vastaa ja neuvoo sinut sivulle, missä vastataan yleisimpiin kysymyksiin. Sitten kun on ihan oikeasti ihminen langan päässä, niin tunninkaan odotusaika ei ole harvinaisuus. Siis siihenkään ei puhelinta enää tarvita.

Juuri julkaistun tilaston mukaan suomalaisten sosiaalisen median tileille tehdyt tietomurrot ovat lisääntyneet rajusti touko-kesäkuussa. Tilaston laatija on Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Toukokuussa ihmisten ilmoitusmäärä murroista kasvoi 300 prosenttia alkuvuoden keskiarvoon nähden. Kaiken kaikkiaan joka viides suomalainen on joutunut jonkinlaisen nettipetoksen kohteeksi.

Eniten kaapataan Facebook-tilejä, ja motiivina on mikäs muu kuin raha. Some-tilin kaappaaminen tapahtuu usein huijausviestin avulla. Facebookissa on nähty tänä vuonna tietojenkalastelukampanjoita, joissa kysytään puhelinnumeroa toisen henkilön nimissä. Numeron saatuaan verkkorikollinen lähettää koodin väittäen sitä kilpailukoodiksi. Todellisuudessa some-tilin voi ottaa haltuunsa koodin avulla.

Pienikin epäilys esimerkiksi Facebookissa kannattaa aina tehdä julkiseksi omassa piirissä, ja tietysti Traficomiin sekä häirintäilmoitus Facebookille. Itselläni oli juuri muutaman viikon työrupeama, missä ylläpitämäni ryhmän naiset saivat vokotteluviestejä. Tein jokaisesta häirintäilmoituksen ja siirsin häiritsijät takavasemmalle. Nyt tilanne on rauhoittunut.

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut ovat suomalaisille jo niin tuttu ilmiö, että harva enää vastaa oudoista ulkomaalaisista numeroista tuleviin puheluihin. Rikolliset pystyvät kuitenkin väärentämään käyttämänsä numeron. Suomeen soitetaan edelleen ulkomailta, mutta puhelimen ruudulla numero näyttää tavalliselta suomalaiselta kännykkänumerolta. Rikolliset voivat siis kaapata kenen tahansa numeron käyttöönsä.

Alle viidessä vuodessa kohtaamme tilanteita, joissa pääroolia näyttelee tekoäly. Esimerkiksi erilaisia kuvan ja videon syväväärennöksiä on jo nähty.

Suuri huoli on, että tekoälyllä pystytään tekemään todella ikäviä etenkin ikääntyviin kansalaisiin kohdistuvia puhelinhuijauksia, jossa viikkotolkulla tekoäly keskustelee puhelimessa valitsemiensa uhrien kanssa. Jossain vaiheessa otetaan esille talousasiat ja urkitaan kiinni pankkitiedot. Tekoäly pystyy keskustelemaan myös lapsesi tai tuttavasi äänellä.

Kypsyttelepä ajatusta, kuinka avoimena pidät puhelinnumeroasi. Itsellä sen piilottaminen on vienyt reilut viisi vuotta ja saan enää muutaman puhelun kuukaudessa, joihin en siis tietenkään vastaa.

Tämä on kuultavissa ääniversiossa Finnradio.fm kavanalla 21.6.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

Lomaturva

Puhelinnumero kaapaattiin

Rikolliset voivat kaapata kenen tahansa puhelinnumeron

Tekoälyhuijaukset lähtevät liikkeelle

Tietomurrot yleistyneet nopeasti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, kännykkä, puhelinnumero suojaan, hijaus, tilin kaappaus, rikos,

Sanat ja niiden merkitys muuttuvat jatkuvasti

Perjantai 16.6.2023 - Kauko Niemi

Suomenkieli_pieni.jpg

Varsin pysäyttävää pohdintaa sanoista, niiden merkityksestä ja sanojen merkitysten jatkuvasta muuttumisesta on Janne Saarikiven kirjassa Rakkaat sanat. Harvoin olen törmännyt näin avartavaan kirjaan. Kirja jopa avaa maailman historiaa varsin ymmärrettävästi luulojen sijaan. Vaikkapa sanan natsi ympäriltä sen käytöstä ja kehityksestä. Entä sana jumala? Jumalan etymologia on selvittämättä ja ihmisillä on mitä kummallisempia uskomuksia ja nimenomaan uskomuksia jumalasta riippuen millaisessa kulttuurissa asuvat ja kuitenkaan mikään ei ole faktaa. Sinulle on vain opetettu ja saarnattu jumalasta perinneuskomusten mukaan.

Saarikivi on ottanut kirjaansa meille kaikille tosiaan tunnettuja ja rakkaita sanoja, joiden merkitys on tosiaan muuttunut vuosien varrella yllättävälläkin tavalla. Mitä enemmän sanaan liittyy tunteita, sinä nopeammin sana saa uusia muotoja ja merkityksiä. Ehkä yksi vakaimmista sanoistamme on kivi. Siitä on harvinaisen vähän erilaisia merkityksiä. Ehkä tunteemme ei leimua puhuessamme kivestä.

Janne Saarikiven tyyli on hersyvä yhdistelmä tieteellistä tarkkuutta ja silmiä avaavaa humorismia. Rakkaat sanat saa lukijansa miettimään omia rakkaita sanojaan ja niiden historiaa - siis itseään - uudella tavalla.

Itse olen vuosia jatkuvasti toistanut sitä, kuinka sanat saavat merkityksen vasta vastaanottajan päässä. Mitä sanat merkitsevät sinulle, eivät läheskään aina merkitse samaa vastaanottajalle. Kaksi muka totuutta eivät kohtaa rakentavalla tavalla. Toimittajana tämä karu totuus paljastui alle aikayksikön. Sen kun huomioisivat kaikki somessa pauhaavat, joiden elämän kokemukset ja merkitys ovat kovin erilaisia ja joille eri sanat ja niiden painoarvot ovat kovin erilaisia.

Somemaailmassa kun vielä lisätään ihmisten jokaisen omat henkilökohtaiset korostustarpeet, niin sekametelisoppa on valmis. Jokainen voi ja pystyy sivuuttamaan lähetetyn pääviestin, mikäli on sattunut sen ymmärtämään ja pystyy noukkimaan jonkun pienen pienen yksityiskohdan ja todistamaan, että minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä.

Muistan aikoinaan, ennen somea, kun kohtasin ihmisen, jolle vaikkapa sana tuima oli täysin vastakkainen kuin minulle. Siinä sitten kiisteltiin, pitikö lisätä ruokaan suolaa vai laimentaa liemellä. Minulle tuima on aina ollut suolatonta.

Jos minä vaikka toimittajana kirjoitan uutisen insinöörille pitäisi sen olla kokolailla erilainen kuin se viesti jonka kirjoitan luontaishoitajalle, vaikka tarkoittaisinkin ihan samaa asiaa. Somessahan vaikeus syntyy luonnostaan siitä, ettemme tunne riittävästi omaa kohderyhmää ihan läheisimpiä ystäviä lukuun ottamatta.

Toinenkin suomen kielen puolestapuhuja Janne Seppänen muistuttaa, että jo pelkästään ilmaisujen tasolla sanat voivat olla läpikotaisin visuaalisia. Ne ovat visuaalisia myös monilla muilla tavoilla, kuten esimerkiksi metaforien ja tunnemielikuvien kautta.

Kielen visuaalinen potentiaali voikin itse asiassa olla kuvia vahvempi. Yksi lause voi herättää ihmisen mielessä varsinaisen visuaalisten tunnemielikuvien ryppään. Kun tekstiin haetaan "kuvitusta", kannattaakin joskus pysähtyä miettimään, saisiko tekstillä rakennettua niin vahvoja tunnemielikuvia, ettei kuvaa enää tarvitakaan.

Janne Seppänen huomauttaa, kun puhutaan tekstin ja kuvan suhteista, unohdetaan usein kielen itsensä visuaaliset ominaisuudet, miten näkeminen, ajattelu ja ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. NÄETKÖ, mitä tarkoitan? Osaatko KUVITELLA? Voimme tarkastella asiaa toisesta NÄKÖKULMASTA. Voisitko KATSOA asiaa hieman toisin?

Suomi kielenä on riittävän monimutkaista ja jopa yksi suoja nettisuhmuroinnissa. Itse siivosin juuri ylläpitämääni fb:n hauva-ryhmää, missä selkeillä suomalaisnimillä miehet lähettelivät melko pitkiä käännösviestejä naisille yrittäessään iskeä heitä. Suojana oli suomen kieli, jota kone ei osannut kovinkaan sujuvasti kääntää niin, ettei sitä olisi huomannut ja että olisi pystynyt kasvattamaan todellista kiimaa.

Eräs tuttavani laskee väitöskirjojen kieliversioita ja alkaa näyttämään, että suomenkieliset väitöskirjat ovat melko harvinaisia. Siis varsin virallisella tasollakin kielemme on syrjäytymässä. Tämä kehitys on varsin huolestuttavaa. Ja puhtaasti jo sekin asenne, että olisi jotenkin fiininpää puhua vaikkapa englantia kuin suomea, johtaa jo siihen, että puhekielessä ja ammattitermistössä vieraslajin esiintyminen kasvaa jatkuvasti.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 16.9.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Suomen_etymologinen_sanakirja

Rakkaat sanat

Janne Seppänen

Kun nostat katseesi sosiaalisen median luomasta tunneriippuvuudesta huomaat, ettei maailma olekaan täynnä vihaa

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, sana, ssuomen kieli, Janne Saarikivi, Janne Seppänen, Rakkaat sanat, etymologia,

Uusi tv-sarja - Välinpitämättömät

Sunnuntai 28.5.2023 - Kauko Niemi

Potkulauta_IMG_55901.jpg
 Tuiki harvinainen tilanne, kun kadun tukkivat sähköpotkulaudat ovat kaikki pystyssä

Nyt kun Suomi on noussut maailman maineeseen Aki Kaurismäen uutuuselokuvalla -  Kuolleet lehdet. Elokuva sai viime yönä Cannesin elokuvajuhlien tuomaristopalkinnon eli Prix du juryn. Suomen maailmanmaineen jatkonousu pitää hoitaa nopeasti Käärijän ja Kaurismäen jälkeen ilman jahkailuja.

Mielestäni seuraava kehittämäni menestyssarjaidea nousisi hetkessä menestykseen siinä missä Dallas ja Metsolat.

Kehittämäni tv-sarja - Välinpitämättömät - nousisi hetkessä kansainväliseksi hitiksi ja erityistä suosiota se keräisi esimerkiksi Pariisissa. Sekin jo yksin riittäisi maailman maineeseen. Ja nimessäkin on yksi ä enemmän kuin Käärijässä.

Sarjassa päästäisiin ihmisten ihon alle monella eri tavalla heidän yksityiselämässään. Nähtäisiin kenen talvikengät lojuvat eteisessä heinäkuussa, kenen vessa on ollut vetämättä viikkoja väreineen ja hajuineen. Kuka jätti pakastimen oven avoimeksi ja mitä siitä seuraisi. Kuinka kauan huonekasvit pysyvät hengissä ilman kastelua. Mitä tapahtuu likaisille vaatteille, kun ne läjätään kuivausrumpuun, eikä pyykkikoneeseen.

Vilkkain mielikuvituksemme ei riitä mitä kaikkea sarja pystyykään paljastamaan joukossamme elävästä ihmislajista. Uteliaisuus ja yllätyksellisyys on helppo kiihottaa kattoon kussakin jaksossa.

Sarjan hahmot eivät ole suuria näyttelijöitä, jotka osaavat teeskennellä elämää hyvässä ja pahassa. Sarjan henkilöt koostetaan kulloiseenkiin sarjaan kadulta niistä henkilöistä, jotka jättävät sähköpotkulaudan pitkin pituuttaan mihin sattuu. Aivan varma pääsy sarjaan on esimerkiksi niillä, jotka työntävät värkin vaikkapa mereen.

Helsinki varasi katualueita potkulautojen parkkialueiksi. Näistä alueista veloitetaan sievoinen summa potkulautayhtiöiltä. Vastaavaa maksua ei peritä kaupunkipyöriltä tai taksiasemilta.

Minunkin oven edessä on tällainen alue, johon sähköpotkulaudan sijoittaminen näyttää olevat kovin vaikeaa ainakaan pystyyn ja järjestykseen. Kadun vastakkainen puoli ei ole sallittua parkkialuetta, vaikka välillä siltä näyttääkin. No nyt onkin keksitty väärään paikkaan jätetyn sähköpotkulaudan siirtomaksu laudan omistavalle yhtiölle. Kuinkahan ne saavat rahansa takaisin näiltä välinpitämättömiltä, joita ei koske edes liikennesäännöt.

Viime keskiviikkona joukko Husin työntekijöitä palkittiin liikenneturvallisuus­stipendillä. Palkittavat työntekijät alkoivat kesällä 2021 pitää tukkimiehen kirjanpitoa sähköpotkulauta­onnettomuuksista. Yksi palkituista on osastonlääkäri Kustaa Lehtonen.

Lehtonen kertoo Helsingin Sanomissa, että kaksi vuotta sitten kesällä erityisesti viikonloppujen yövuorot olivat Meilahden yhteispäivystyksessä hyvin kiireisiä, raskaita ja kuormittavia. Syytä alettiin selvittää. Sähköpotkulautaonnettomuudet alkoivat olla epidemia, ja vammoja tuli ovista ja ikkunoista.

Joku kiinnitti lapun osaston seinään. Siihen alettiin merkata kaikki sähköpotku­lautaillessa itsensä loukanneet potilaat. Tapauksien määrää verrattiin sitten pyöräilytapaturmiin. Sähköpotkulauta­tapaturmien määrä oli ihan älytön.

Tilaston tultua julki Helsingin kaupunki alkoi rajoittaa sähköpotku­lautojen käyttöä syyskuussa 2021. Viikonloppuöinä lautojen vuokraaminen estettiin ja arkiöisin niiden enimmäis­nopeutta alennettiin.

Itsellänikin on potkulauta ja olen sillä potkinut satoja kilometrejä. Siis potkinut ilman sähköä. Sehän on yksi parhaista kulkuneuvoista, vaikken olekaan kokenut mitään erityishoukutusta vastuuttomuuteen. Potkulauta on mahtunut jopa Uimastadionin vaatekaappiin ja lukuisia kertoja auton takakonttiin. Kertaakaan en ole sitä käyttänyt Uimastadionin pukuhuoneen käytävillä, enkä kiertänyt liikennesääntöjä siellä mihin autolla ei pääse.

Ehkä mieleenpainuvin kohtaaminen tapahtui Kaivarin rannassa, kun ”pappa” potki kypärä päässä menemään ja neljän pienen, noin kymmenvuotiaan pojan ryhmä pysähtyi seuraamaan ja kuulin huudon – Oh My God!

Potkulauta_KN235761.jpg

Heillä ei olisi mitään mahdollisuuksia uutuussarjaan

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 29.5.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

Rovaniemi ei puutu sähköpotkulautojen pysäköintiin

Harva tietää, ettei skuutilla ole asiaa jalkakäytävälle

Helsingin keskustasta katosi tuhansia sähköpotkulautoja

Misteriö haluaa rajoittaa sähköpotkulautailua

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, välinpitämätön, sähköpotkulauta,

Pysykää perässä - älä unohda tietoturvaa

Perjantai 12.5.2023 klo 11.55 - Kauko Niemi

Lentokone_KN235963.jpg

 Ukrainan presidentin Suomen vierailun aikana jopa Vantaan metsissä ja kallioilla oli oleskelu ja koneiden bongaus kielletty

Pitäisikö meidän jokaisen olla pikku Zelenskyi. Etenkin jos ajatellaan elämää turvallisuuden näkökulmasta. Viime viikon keskiviikkoiseen valtiovierailuun, moni kuten minäkin, havahtui vasta helikoptereiden pörrätessä taivaalla. Ennakkoon ei asiasta kerrottu ja media spekuloi lentojen reittejä. Mistä ja milloin hän saapui Suomeen. Kukaan ei oikein tiennyt eli asiaa ei ainakaan julkisesti paljastettu.

Vaikkei sinulla olekaan yhtä vakavia vihamiehiä kuin Ukrainan presidentillä, niin nettiturvallisuudesta kannattaa joka tapauksessa olla tarkkana. Julkaisuja kannattaa aina hiukan miettiä myös turvallisuuden ja väärinkäytön näkökulmasta.

Muutama vuosi sitten oli varsin yleistä, että toisen omaisuudesta kiinnostuneet kulkivat lentoaseman parkkipaikoilla ja keräsivät rekisteritietoja ja jos tietojen jakelua ei ollut kielletty Traficomin sivuilla, niin sieltähän löytyi matkoilla olevan tiedot ja osoitteet. Ei muuta kuin toimeksi. Ja taitaa löytyä vieläkin, jos et ole jakelua henkilökohtaisesti kieltänyt. Traficom myi noita tietoja ainakin autokauppiaille ja katsastusasemille.

Some tarjoaa melkein yhtä helpot temput. Paikannus ja kunkin päivitysseuranta ovat hyviä keinoja. Päivitykset kuinka seuraavat neljä viikkoa nautiskellaan Espanjan auringon alla. Tai vielä on jäljellä parisen viikkoa täällä keskellä ei mitään. Loppu onkin jo helppo arvata. Altistus on avattu ja siirryt kohderyhmään ”ei ketään kotona” käydäänpä katsomassa ja seuraamassa.

Lähes kaikkien sovellusten asetuksissa toki on vaihtoehto, että paikannusta saa käyttää vain käytettäessä ko sovellusta. Siis yleisesti paikannusta ei kannata pitää puhelimessa päällä. Mitäs se kenellekään kuuluu millaisia reittejä kuljet tai missä maleksit. Jos syntyy oikein suuri hätä, niin viranomaiset saavat kyllä operaattorilta tiedon missä puhelimesi on ja viranomaiset eivät siis käytä puhelimesi paikannustietoja.

 

Tällä hetkellä näyttää olevan myös melkoista muotia tehdä jonkinmoinen kopio fb-tilistäsi ja houkutella kavereitasi tykkäämään siitä. Onneksi valtaosa jo huomaa hämäryyden ja osaa varoittaa julkisesti aitoja kavereitaan.

 

Itse kohtasin taas muutama päivä sitten melkoista sekoilua. Minulle alkoi tulla viestejä Meta-mainostililtäni. Tietääkseni minulla ei ole mainostiliä tai en ainakaan itse ole sellaista luonut. Kun sitten vihdoin löysin mainostilini, niin siellä oli kolme ylläpitäjää eri puolilta maailmaa. Ketään heistä en tuntenut. Poistin ylläpitäjät ja yritin poistaa mainostiliä onnistumatta. Raportoin huijauksesta Meta:lle paitsi en oikein luota heihin.

Mitenköhän tällaista päästään tekemään ja mitähän tästä vielä seuraa. Nyt on jo tarjottu 1,02 euron laskua.

Voi olla, että mainostilini liittyy Metan ilmoittamiin muuttuviin käytäntöihin, jotka muuttuvat heinäkuun alussa vastaamaan eurooppalaisia vaatimuksia. Omalla kohdallani näyttää vahvasti siltä, että minun asetukseni ovat jo heinäkuun alun tasolla. kaikkeen pitäisi muka vastata ja käsitellä Meta-bisneksen kautta.

Klikkaa omaa pärstääsi sivun oikeassa yläkulmassa ja pääset tarkistelemaan omia asetuksiasi.

Vaikea on vielä sanoa mikä Meta todella muuttaa, kun Metan viestien tulkinta ei ole niin yksioikoista;
*Uusi oikeusperusteemme käyttää tiettyjä tietoja mainosten näyttämiseksi sinulle, on oikeutettu etu.

*Tämä tarkoittaa, että sinulla on oikeus vastustaa kyseisten tietojen käyttöämme mainosten näyttämiseksi sinulle.

*Olemme lisänneet käyttöehtoihimme ja tietosuojakäytäntöömme tietoja siitä, miten mainokset toimivat Meta-tuotteissa.

No kuitenkin oikein hyvä, jos minulla on heinäkuun alusta alkaen edes jotain oikeuksia vastustaa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavilla 14.5.2023 alkaen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, tietoturva, paikannus, Zelenskyi, Ukraina, Traficom, Meta business,

Helsingin vetovoima hiipuu huolestuttavalla vauhdilla

Perjantai 5.5.2023 klo 12.25 - Kauko Niemi

Mansku.jpg

 

Ihminen oppii kahdessa vuodessa pysyvästi uusille tavoille - korona tuon osoitti selkeästi. Niin moni ei enää tarvitse sen enempää ylenpalttista riemua kuin ravintolaakaan. Korona opetti kahdessa vuodessa etätyökulttuurin ja moni muutti Helsingistä kauemmas ja halvemmille seuduilla soveltaen osa-aikaista toimistossa työskentelyä

Nyt Helsinki opettaa selkeästi, ettei keskustaan kannata mennä, kun ympäristöstä löytyvät samat asiat helpommalla ja pienemmällä vaivalla. Asioiden hoito netissä sujuu melko mutkattomasti ja sitten kun tarvitsee rahdata jotakin, niin kätevin muoto ja pitkäaikaisin tottumus on oma auto.

En ihmettelisi, vaikka Tampereesta muodostuisi Suomen pääkaupunki, vaikkei siellä hallinnollisia toimintoja olisikaan.

Neljä vuotta Mannerhimintien korjausta opettaasatavarmasti, että piipahdetaan Lahdessa, Hämeenlinnassa jopa Turussa ja löydetään uutta kivaa. Helsingin keskustan vetovoiman hävitysprojekteja on useita muitakin. Hämeentien yksityisautoilun rajoittamisesta ei kovin montaa irtopistettä ole ollut jaossa.

Maskun kanssa samassa orkesterissa soittaa jäähyväislaulua täysin sekaisin oleva Hakaniemi, Kruunuhaka, Sörnäistenrantatie ja Mäkelänkatu. Kruunuvuoren silta. Vanhankaupungin kosken ja sen luotoympäristöä ihailevat saavat olla kekseliäitä, jos meinaa autolla mennä paikalle. Kaiken kruunaa Esplanaadien rajoitukset. Oman osuutensa on hoitanut Finlandiatalon remontti.

Ratatyöt myös vaikuttavat lähijunien liikenteeseen Heti vapun jälkeen. Junat kulkevat tavallista harvemmin osuuksilla Helsinki-Tikkurila-Kerava ja Helsinki-Tikkurila-Lentoasema.

Tämä kaikkihan on toki ok ja ymmärrettävää niin kauan kuin asiaa ajatellaan insinöörimäisesti yksi tekninen asia kerrallaan. Vanhaa ja huonokuntoista pitää huoltaa ja korjata riippumatta mitä tehdään muualla kaupungissa. Onkohan kokonaisuutta ja sen vaikutusta ajatellut tosissaan tunnetasolla kukaan.

Yksittäinen kaupunkilainen ja vielä vähemmän täällä vieraileva kotimainen tai ulkomainen turisti ei mieti Mannerheimintien ratikkakiskon kuntoa, vaan miettii Helsingin tarjoavaa nautittavuutta ja hyötyä. Sitä kokonaista mielikuvaa kaupungista. Ja jos se on pettymys vuodesta toiseen, vetovoimaisuus heikkenee, jopa katoaa.

Valitettavasti en tunne, enkä tiedä kuinka Helsingissä arvioidaan yksittäisten remonttien vaikutusta kokonaiskuvaan. Onko se tietoista, ettei ydinkeskustasta tai ydinkeskustaan juurikaan pääse autolla idästä eikä pohjoisesta.

”Nykyisellä kaupunkisuunnittelulla ydinkeskustan hiljeneminen jatkuu. Puheet keskustasta kaupunkilaisten olohuoneena voidaan unohtaa. Ydinkeskusta toimii kaupunkilaisten olohuoneena korkeintaan keskikesällä, jos silloinkaan.

Helsingin strategia tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi ei nykymenolla toteudu. Keskustan pitäisi olla täynnä elämää, jotta Helsinki menestyisi Itämeren metropolina ja kiinnostavana, vetovoimaisena kohteena”. Näin arvioi emeritusprofessori  Jorma Paavonen Helsingin Sanomissa.

Vetovoimainen ja moderni kaupunki tarvitsee myös helpon saavutettavuuden tuleville kevyille sähköisille ilma-aluksille, mutta mitä tapahtuu Malmin lentokentälle? Eipä juurikaan tue modernia tulevaisuutta.

Tämä sama ajatus on pyörinyt huolestuttavalla vilkkaudella päässäni aiemminkin, kun seuraan ja ennen kaikkea koen asian päivittäin asuessani 00100 postialueella, Helsingin ydinkeskustassa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla 6.5.2023 alkaen
Kauko Niemi Blogi - Helsingin vetovoima hiipuu huolestuttavaa vauhtia - YouTube

 

Lisää aiheesta:

Kauppakeskukset näivettävät Helsingin keskustan

Toinen jättihanke ei mahdu Suvilahteen

Vetovoimaisuutta ilmassa, mutta mihin suuntaan

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, vetovoima, Helsinki, Mannerheimintie, katuremontit, Tampere,

Vetovoimaisuutta ilmassa - mutta mihin suuntaan

Perjantai 14.4.2023 klo 11.12 - Kauko Niemi

Kevatsiivous_KN234239.jpg

Tätä kylttiä odotta kotikadulle keväisin yhtä innokkaasti kuin muuttolintuja metsään - herää lakaisukoneenkuljettaja. Voisiko tämän tulkita myös muuttokehoitukseksi.

Kaikki on suhteellista. Asun kaupungin keskustassa. Kaupungin, jonka vetovoima on selkeässä alamäessä. Sitä kutsutaan Helsingiksi. Onko tässä mitään järkeä, etenkään taloudellisesti. Entä onko tässä mitään järkeä toiminnallisestikaan, sillä itse ulkoilutan kameraani mielellään luonnossa ja lähimmät henkilökontaktini ovat tällä hetkellä reilun 100 km päässä idässä, lännessä ja pohjoisessa.

Siis voisin periaatteessa asua ihan missä vain metsänlaidassa, enkä paikassa, missä yhdestäkin puusta pitää tapella oikeudessa, jotta saataisiin tilaa betonille. Missä ilman laatu suodattimista ja ilmanputsareista huolimatta on huolestuttavan huono, kevään katupölystä puhumattakaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista, kun törmäsin asuntoilmoitukseen, missä 83,5 neliöinen kaksio maksaa 1,65 miljoonaa euroa. Tuosta asunnosta kun kävelee vain 11 minuuttia lännen suuntaan, niin ollaan minun ovellani. Saman neliöhinnan mukaan 1,5 miljoonan euron asunnolla.

No jos joku tulee koputtamaan ovelleni ja ilmoittaa maksavansa 76 neliöisestä, hyväkuntoisesta, ylimmänkerroksen asunnosta 695.000 euroa, niin hän voi muuttaa heti kun viralliset asiat ovat hoidettu kuntoon. Siis liki miljoonan halvemmalla kuin tuossa 850 metrin päässä olevasta naapuristani.

Tämähän ei toki ole ensimmäinen kerta, kun asia pyörii päässäni. Edellinen kerta oli jokin aika sitten kun sain tietää, että autoni ”säilyttäminen” paljaalla kadulla ja tiukasti rajatulla alueella kallistui tänä vuonna 420 prosenttia.

Korona on varsin tehokkaasti kolmessa vuodessa opettanut, ettei joka viikko tarvitse käydä, jossakin massatapahtumassa ja vaihtoehtona metsä ja luonto luo myös nautinnollisen olon. Korona opetti myös, etten välttämättä tarvitse ravintolapalveluita lainkaan. Huoltsikan kahvila riittää erinomaisesti, jos matkalla kahvihammasta pakottaa. Suurimman osan ostoksistani teen joka tapauksessa nettikaupoista. Korona sulatti päivittäiset työmatkat etätyön voimalla.

Tuttavani muutti tuosta lähinaapurista Sisä-Suomen kaupunkiin. Hänen kokemuslistalla on hyviä puolia huomattavasti enemmän kuin huonoja. - asuntojen hintataso selkeästi alempi, koskee myös vastikkeita. Autoilijoita, pyöräilijöitä ja kävelijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja kadut puhdistetaan lumesta talvella saman päivän aikana.

Kulttuuripalveluiden monipuolisena käyttäjänä hän toteaa, että kulttuuripalveluja on tarjolla lähes päivittäin ja lippujakin saa lyhyellä varoitusajalla. Muutoinkin erilaiset palvelut ovat nopeasti saavutettavissa eli lyhyet matkat joka paikkaan ja palvelu on ystävällistä.

Huonona asiana hän kokee, että pk-seudulla asuvia ystäviä näkee turhan harvoin ja  julkiset liikenneyhteydet pk-seudulle ovat hitaita. Aika ajoin on ikävä myös Helsingin vanhaa arvokasta arkkitehtuuria.

Minne sitten olen muuttamassa?  Itään, länteen tai pohjoiseen. Etelässä Viro ja siitä eteenpäin ovat toistaiseksi poissa kuvioista. Kouvolassa kerrostalojen keskineliöhinta on 1029 euroa neliö. Nykyisen kokoinen asunto irtoaisi siellä noin 100.000 eurolla, Lahdessa 240.000 eurolla, Turussa 380.000. Suomen tämän hetken vetovoimaisimmassa kaupungissa Tampereella noin 520.000 eurolla. Nämä siis ihan kaupunkien keskustan kerrostaloissa.

Ja sitten kun hillitsee himojaan ja siirtyy ”kaupunkien pääkaduilta” vähän laidemmalle kuten Raisio, niin ollaan 148.000 eurossa, Salo 130.000 ja Heinola 93.000 euroa.

Paikkakuntien hyvä testi, jota olen jonkin verran kokeillut, on käveskellä ja tervehtiä tuntemattomia ihmisiä. Testasin sitä samaa kerran Töölönlahdella. Sain tunnin aikana kolme vastausta tervehdyksiini. Loput eivät olleet näkevinäänkään tai pitivät minua outona. Salon kupeessa pienehköllä kirkonkylällä jokainen koululainenkin moikkaa vastaan tullessaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista. Ilman tunteellisia mielihaluja muutto metsään olisi ainoa järkevä toimenpide, kun ei enää ole riippuvainen edes päivittäisistä työmatkoistakaan.

PS hinnat ovat laskettu Etu-ovi palvelun antamien keskiarvojen mukaan.



Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 17.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:
Asunnon arvo romahti kolmessa vuodessa

Asuntojen hinnat laskevat

Omakotitalojen hintahaitari

Katupöly kymmenkertaistuu

Näitä haetaan Oikotiellä

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, vetovoima, Helsinki, Tampere, Turku, Lahti, Kouvola, Raisio, Salo, Heinola, muutto, Etu-ovi,

Pysähdyttävän kaunista todellisuutta

Torstai 6.4.2023 klo 14.44 - Kauko Niemi

Parasisa_pieni_KN223414.jpg

Maailman paras isä -kirja palkittiin - onnistuneet kannet kunniakirjalla

Maailman paras isä (Isukka). Tällä kertaa maailman paras isä ei ole vippaskonsteilla paisutetuilla lihaksilla varustettu ja audilla ajava supermies. Eikä se ole ulkokuorrutettu, naisten jahtaama miesmalli, jota media hehkuttaa jokaisesta pienestäkin yksityiskohdasta.

Maailman paras isä on aidosti isä, joka on ottanut, joutunut ottamaan, halunnut ottaa yksin täyden vastuun lapsiensa kasvamisesta ja kehittymisestä. Hän on saanut vastuun monista viranomaisten vitkuttelusta huolimatta. Hän on siis byrokratian viralliselta statukseltaan yksinhuoltajaisä.

Antti Kirves, yksinhuoltaja itsekin, on kirjoittanut ja kuvannut juuri julkaistun kirjan, missä 26 yksinhuoltajaisää avaa rehellisen reilusti oman tarinansa. Kirja on varmasti arvokasta ja käypää vertaistukea. Yksinhuoltajaisät kun eivät juurikaan ole lööpeissä, vaikka niitä on Suomessa yli 19000. Ja silloin kun media puhuu yksihuoltajuudesta, niin puhutaan etupäässä naisisten surkeasta ja aliarvostetusta pakonomaisesta kohtalosta.

Isästä ei yleensä tule yksinhuoltajaa ilman painavaa syytä. Kirjan esipuheessa arvellaan ehkä sairastui, ehkä valitsi pullon, piikin tai pillerit, ehkä hän kuoli tai lähti muuten vaan. Ehkä kysymyksiä jäi enemmän kuin vastauksia. Tämä kirja antaa 26 rehellistä vastausta.

Viestinnällisesti kirja on pysäyttävä paitsi aihesisällöltään, niin myös tyylilajiltaan. Tunnen kirjoittajan sekä kirjoittajana että kuvaajana ja hänen pelkistetyn ja todellisuuteen perustuvan toimintatavan.

Kirja on myös varsin sisäsiisti. Yksinhuoltajamiesten kuvat ja kokemukset ovat omina ryhminään eri sivuilla ja kukaan ulkopuolinen ei näin ollen pysty yhdistämään mikä on Villen tai mikä on Maxin tarina. Kohteliasta eikä yhtään pilaa arvokasta ja avointa tunnelmaa.

Tämä kirja kasvattaa monin verroin sitä ärtymystä mikä minulle syntyy päivittäin mediasuhteessa. Etsitään mikä tahansa julkkiskuva. Ja tietenkin tyrkkyjulkkikset niitä myös tuputtavat medialle. Mitä vähemmissä vaatteissa sitä parempi. Sitten keksitään mikä tahansa tarina ja sille sopiva klikkiotsikko. Ketä tällainen palvelee paitsi klikkitilastojen pitäjiä.

Kehitys näkyy varsin selvästi. Olen yleisestä mielenkiinnosta pyörittänyt hauva nimistä koira-ryhmää Facebookissa pian 14 vuotta ja keskimäärin kolme päivitystä joka ikinen päivä. Sivu tavoittaa 18000 ihmistä ja siitä tykkää 9700 henkilöä.

Aikaisemmin koirauutisointi oli aitoa koiriin ja koiran kasvatukseen liittyvää hyötytietoa. Tällä hetkellä 80 prosenttia nettihausta on kuinka julkkisten koirat ovat käyttäytyneet tai kuinka joku julkkis on astunut koiran ulosteeseen. Ja tästä kaikesta pitäisi vielä maksaa.

Maailman paras isä kirjassa tunnustetaan, ettei kukaan ole maailman paras isä, mutta ihan varmasti jokainen isä on omille lapsilleen juuri se paras isä.

Kirjan tarinat antavat ymmärtää, ettei miehen virallinen ja lainmukainen yksinhuoltajuus ole aina itsestään selvää. Saman ovat myös huomanneet viranomaiset.

Viime viikolla valmistui työryhmän mietintö osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetun ”Laki ja perheiden monimuotoisuus” -tutkimushankkeen loppuraportissa ehdotetaan muutoksia suomalaiseen perhelainsäädäntöön, perintökaareen ja sosiaaliturvaan. Tutkimuksessa on tarkasteltu lainsäädännön rakenteita perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta.

Maailman paras isä kirja tarjoaa erinomaista vertaistukea tuoreille yh-isille. Niille, jotka ovat juuri nyt uuden edessä. Vastaavaa tietoa ei media tarjoa. Te pärjäätte, te selviätte, parempaa on tulossa.

 

 

PS. Kirjan alkuperäinen idea syntyi Antti Kirveelle, kun hänen pieni tytär toi aikoinaan isukalle avaimenperän, jossa luki - Maailman paras isä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 10.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Antti Kirves, Maailman paras isä, kirja, yksinhuoltajaisä,

Pillerit piiloon

Perjantai 24.3.2023 - Kauko Niemi

Pilleri_KN223090.jpg

Lääkkeet ja lääkitys ovat nousseet viimepäivinä esiin monellakin eri tavalla. Niiden vaarallisuus ja liikakäyttö. Toisaalta lääketehtaiden moraali kaupatessaan tuotteitaan. Helmikuussa tapahtui se, mitä ei saisi tapahtua koskaan. Iäkäs länsi-suomalainen kotihoidon asiakas menehtyi lääkehoidossa sattuneen inhimillisen virheen vuoksi.

Myös lääkkeiden saatavuus on noussut esiin ja viimeisimpänä tapahtumana suomalainen viranomainen on joutunut puuttumaan. Rivatril-epilepsialääkkeen myyntiä rajoitetaan lääkepulan vuoksi. Apteekit saavat myydä lääkettä enintään kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän. Rajoitus on voimassa huhtikuun loppuun.

Elämme myös aikaa, jolloin alkavat tarpeet allergialääkkeille. Kunhan vaan erotat siitepölyn katupölystä. Jopa 20 prosenttia suomalaisista kärsii nimittäin siitepölyallergiasta. Allergiaoireet voivat alkaa jo aikaisin keväällä ja jatkua pitkälle syksyyn. Siitepöly lisää elimistön histamiinia.

Jokainen lääke voi olla tapauskohtaisesti myös vaarallinen sivuvaikutuksineen. Apteekit ovat aloittaneet valtakunnallisen lääkitysturvallisuusohjelma Valon, jonka tarkoituksena on vaaratilanteista oppiminen. Osana ohjelmaa apteekit liittyivät runsas vuosi sitten sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmään.

Tähän mennessä jo yli 80 prosenttia apteekeista on tehnyt vaaratapahtumailmoituksia, ja niitä on kertynyt kaikkiaan yli 13 000.

Apteekkien tekemistä ilmoituksista noin 60 prosenttia on ollut sisäisiä eli apteekeissa tapahtuneita vaaratilanteita ja 40 prosenttia ulkoisia, eli lääkkeen määräämiseen liittyviä.

Tuore selvitys osoitti, kuinka kevyesti lääkityksessä mennään harhaan. 75 vuotta täyttäneet suomalaiset käyttävät yleisesti kolmea lääkettä, joita pitäisi todellisuudessa välttää. Nämä lääkkeet ovat kipulääkkeet kodeiini, tramadoli ja virtsatietulehdusten hoitoon käytetty nitrofurantoiini. Kaikki ne ovat reseptilääkkeitä, joita potilas voi käyttää vain lääkärin määräyksellä.

Vältettävien lääkkeiden haittariski ylittää uuden tutkimuksen mukaan niistä saatavan kliinisen hyödyn. Asia tuli ilmi tässä kuussa julkaistusta suomalaistutkimuksesta BMC Geriatrics -sivustolla.

Valtakunnallinen rekisteritutkimus koostui 75 -vuotiaista tai sitä vanhemmista suomalaisista, jotka ostivat vuosina 2017–2019 vähintään yhden vältettäväksi lääkkeeksi katsottavan reseptilääkeaineen. Tiedot ostetuista reseptilääkkeistä on kerätty Reseptikeskuksesta. Tutkittava aineisto koostui 497 663 iäkkäästä suomalaisesta ja heidän lääkeostoksistaan.

Joidenkin tarkistamattomien tietojen mukaan länsimaissa eniten kuolemia aiheuttaa sydänongelmat, toiseksi eniten erilaiset syöpäsairaudet ja kolmanneksi eniten kemialliset lääkkeet ja niiden sivuvaikutukset.

Jokin aika sitten valtakunnan virallinen byrokratia hermostui, kun lääkäri Antti Heikkilä julkaisi kirjan Lääkkeetön elämä. Ottamatta kantaa kirjan yksityiskohtiin, niin jokaisen ainoa oikea tavoite pitäisi olla lääkkeetön elämä. Ja etenkin se, ettei pillereitä napsita jokaiseen pieneenkin oireeseen selvittämättä oireen juurisyitä. Jokainen kemiallinen pilleri tappaa sekä hyviä että pahoja bakteereita. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö joistakin lääkkeistä olisi hyötyä joissakin tapauksissa, tosin samalla pillerillä toiselle hyötyä ja toiselle haittaa.

Hekkilä joutui tuolloin varsin omituiseen kierteeseen, mutta kuinkahan käy Patrick Radden Keefelle - yhdysvaltalaiselle tutkivalle toimittajalle ja tietokirjailijalle. Hän läpivalaisee hyväntekeväisyyshankkeistaan tunnetun Sacklerin suvun taustat ja todistaa, että opioidikriisi on aiheutettu tahallaan, jälkiä peitellen ja ihmisten hätää hyödyntäen. Purdue Pharman häikäilemättömän markkinoinnin ja lääkäreiden painostamisen seurauksena kipulääkkeiden määrääminen laajeni valtavasti. Juuri Suomeksi ilmestynyt kirja - Kivun valtakunta - on kuvaus yhteiskunnasta, jossa tavallisen kansalaisen henki on halpa ja rikkaat ovat immuuneja rikosoikeudelle.

Sacklerit eivät ole olleet mielissään Patrick Radden Keefen selvitystyöstä. Kirjoitusprosessin aikana hänen taloaan ajoi vahtimaan tuntematon mies katumaasturilla.

Mietin, mitä yksityisetsivä kuvittelee saavansa selville tarkkailemalla kirjailijaa, joka ei koskaan lähde kotoa mihinkään. Sitten mieleeni juolahti, että todennäköisesti tarkoituksena ei ollutkaan saada mitään selville vaan pelotella, Keefe kirjoittaa teoksen jälkisanoissa.

Lääkkeiden synnyttämä riippuvuus ja moninaiset sivuvaikutukset eivät ole mitä vaan asioita ja sekin pitää ymmärtää, että jokaisella on oikeus saada oikeaa ja täsmällistä tietoa sivuvaikutuksista ja millaisia luontaisia vaihtoehtoja on olemassa tilanteen parantamiseksi. Ja loppujen lopuksi lääkäri ei määrää mitään, hän voi suositella ja jokaisella on Suomen lain mukaan itsellä vastuu mitä hoitoja käyttää ja mitä jättää käyttämättä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 27.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

Lisää aiheesta:

Milloin siitepölylääkitys kannattaa aloittaa

Suomessa ilmoitettiin viime vuonna yli 9000 potilasvahinkoa

Nämä terveysohjeet ovat vanhentuneet

Tulehduskipulääkettä ei suositella

Lääkepuute on johtanut sairaalahoitoon

 

3 kommenttia . Avainsanat: Finnradio.fm,

Kohta on hiihdot lopullisesti hiihdetty

Perjantai 17.3.2023 klo 11.35 - Kauko Niemi

Lumi_KN2225452.jpg

Suomen nettoilmastopäästöt eivät ole tavoitteista huolimatta pienentyneet. YK:n luontokokous päätti joulukuussa, että maailman maa- ja merialueista suojellaan 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Energia on kallistunut, ja eri puolueet tekevät erilaisia johtopäätöksiä siitä, miten sen pitäisi vaikuttaa ilmastotoimiin.

Karu ennuste nykymenolla on se, että vuonna 2050 pysyvä lumiraja on hieman Oulun pohjoispuolella. Siis valtaosassa Suomea loppuu hiihtäminen. Valtaosa Suomesta menettää kaiken sen toiminnan ja bisneksen, johon liittyy lumi. Tarvitsemmeko edes talvirenkaita autoihimme?

Lumi on vain yksi, mutta konkreettinen, häviävä elementti. Kukaan ei tiedä mitä kaikkea muuta muuttuu. Esimerkiksi vaikkapa yksittäinen tapaus tilli. Suomalainen tilli on viisi kertaa aromikkaampaa kuin saksalainen tilli. Suomainen aromikkuus syntyy tillin kasvaessa viileässä riittävän hitaasti ja yöttömät yöt boostaavat aromeja.

Kaikkein tärkeintä on muistaa, että luonnon voimien kanssa ei neuvotella. Ne on hyväksyttävä ja toimittava sen mukaan. Tasapainoinen muutos tapahtuu vain ihmisten tasapainoisten toimien kautta. Ei jatkuvan kasvun ja maksimaalisten taloudellisten voittojen kautta. Mutta millaisten toimien, sitä ei tunnu kukaan tietävän eikä aidosti välittävän.

Suomen hiihtoliitto on ainakin herännyt heidän häviävään todellisuuteen. Nyt on toinen vuosi, kun nostetaan kissa pöydälle. Helsingin Olympiastadionilla järjestetään Helsinki Ski Weeksin yhteyteen Olympiastadionille rakentunut ”Lumimuseo – Oodi lumelle.” Se vie meidät tulevaisuuteen, jollaista emme halua. Lumimuseoon on kerätty esineitä, tavaroita, ääniä, joita emme enää vuonna 2050 koe, emmekä kohtaa.

Ski Weeks on kaikkine tapahtumineen pysäyttävä muistutus, mihin me ihmiset olemme tätä palloamme muokkaamassa. Samaa konkreettista varoittelua soisi tapahtuvat ihan kaikilla toimialoilla. Tosin se ei näytä olevan kovinkaan yksinkertaista tai sopusointuista.

Hyvä esimerkki vaikkapa Saksan autoteollisuudesta. Yhteistyö tai edes -ymmärrys siitä, että kaikki autot olisivat täyssähköautona vuoteen 2035, repii jyrkästi eri osapuolia.

Kahlasin jälleen läpi neljä vaalikonetta, selvittääkseni millä keinoin ja tavoittein kansanedustajaehdokkaat toimivat ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Lopputulos on masentava. Siis yhtään konkreettista, mielenkiintoista pointtia ei tullut vastaan.

Kaikki perustelut ilmastomuutoksen hillitsemiseksi olivat yleisiä puppusanageneraattorilla tuotettuja ja kuultuja hokemia. Hiilineutraalisuustavoite on kunnianhimoinen ja kannatettava, mutta en uskalla sanoa onko se realistinen. Varsin yleinen vastaus oli myös - ehdokas ei ole perustellut vastaustaan. Entäs, johtaako tämä perustelu yhtään mihinkään - luonnon tasapaino tulee säilyttää.

Pieni mietintä on matkassa Marcus Rantalalla (RKP). Ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia ja sen seuraukset voivat olla katastrofaaliset koko ihmiskunnalle. Ihmisen toiminnalla on kiistaton vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja siksi on toimittava ripeästi ilmastonmuutosta vastaan. Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti. Ilmastomuutoksen torjuntaa ei voi, eikä saa siirtää tulevaisuuteen. Se olisi vastuutonta ja tuhoisaa.

Ainoa perustelu, jossa on omaa ajattelua mukana, on Lauri Alhojärvellä (Feministinen puolue) - ns. länsimaat ovat ulkoistaneet tuotantonsa ja päästönsä muualle. Niiden on aika ruveta kantamaan globaali vastuunsa.

Tulevan hallituksen intohimo ei näyttäisi olevat kovinkaan korkealla elinolojemme turvaamisessa.

Nyt olisi jo kiire saada konkretiaa ja muutoksia aikaan. Moni saattaa olla jopa tyytyväinen, jos ei tarvitsisi tehdä lumitöitä, eikä liukastella sairaalakuntoon. Mutta kukaan ei tiedä miten suomalainen luonto muuttuu lämmön myötä. Häviävätkö mustikat metsistä? Muuttuuko puuston rakenne, entä millaisia eläimiä kohtaamme luonnossamme? Miten reakoi viileiden vesien lohi? Millaisia sään ääri-ilmiötä kohtaamme? Kysymysmerkkejä riittää. Kaipaisin konkretiaa, kun näitä vaikutuksia ei muuteta yhdessä yössä!

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 20.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:

Helsinki Ski Weeks

Norjan parlamentti: Metsäteollisuus ei saa enää hävittää luontoarvoja

Poikkeuksellinen helle aiheutti Australiassa valtavan kalakuoleman

Tuhansia ihmisiä marssii luonnon puolesta

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, lumi, lumimuseo, ski weeks, ilmastomuutos, lumiraja, Marcus Rantala, Lauri Alhojärvi,

Välistä vetäjiä riittää

Lauantai 11.3.2023 klo 11.03 - Kauko Niemi

Sorry4.jpg

Kaiken maailman asioita joutuu epäilemään, vai ollaanko peräti jo siinä pisteessä, että on parasta, kun epäilet kaikkea.

Luottamus ja luottamuksellisuus olisi niin hieno ja rauhoittava asia elämässä. Se helpottaisi kaikkea toimintaa ja rakentaisi positiivista mielenrauhaa.

Olen tässä muutaman kuukauden miettinyt sitäkin, että jos nuorella miehellä on loistavat it-taidot, niin miksi ihmeessä hän käyttää niitä Vastaamon hakkerointiin ja tietojen vahingolliseen levittämiseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä taidoillaan muhkean tilin it-liiketoiminnassa ja elää vapaudessa.

Tällä esimerkillä en ole millään tavalla puolustamassa hänen tekojaan. Eikö kukaan lähipiirissä osannut epäillä ja olisi pystynyt auttamaan nuorta miestä oikeaan ja luottamukselliseen suuntaan.

Ja sitten Länsi-Uudenmaan poliisi on talven aikana kirjannut yli 20 tapausta, joissa uhreja on erehdytetty autokaupoilla. Ensin yksi tekijöistä soittaa autoaan myyvälle uhrille, ja sopii kaupoista. Ostaja kertoo ottavansa pikavipin maksaakseen auton.

Sen jälkeen uhrille soittaa toinen ostaja, joka tarjoaa korkeampaa hintaa. Kun uhri soittaa ensimmäiselle tarjoajalle, tämä vaatii uhria korvaamaan pikavipin kulut peruuntuneiden kauppojen vuoksi. Yhtään kauppaa ei ole syntynyt. Poliisin tiedon mukaan huijariryhmä asuu Forssan seudulla.

Mitäs pakkaat matkalaukkuusi? Luotatko matkatavaroiden koskemattomuuteen? Kaksi Teneriffan eteläisen lentoaseman työntekijää on pidätetty epäiltyinä tavaroiden varastamisesta matkustajien matkalaukuista. Asiasta kertovat useat paikalliset mediat, kuten Canarias7. Epäillyt olivat lastaamassa matkatavaroita lentokoneeseen, kun heidän huomattiin penkovan jotakin laukuista.

Luottamuksellisuus on ennen kaikkea myös kulttuurillinen ja kasvatuksellinen asia. Veikkaan, että itä-naapurissa luottamuksella tuskin olisi koskaan pysynyt hengissä, ei ainakaan tällä hetkellä. Italialaisten luottamuksellisuus minun suomalaisin silmin ja korvin tuntuu oudolta, mutta italialaisten oma hokema kuuluukin, ettei mitään tapahdu sovitusti, mutta kaikki järjestyy.

Pari viikkoa sitten Kyberturvallisuuskeskus kertoi saaneensa useita ilmoituksia huijauksesta, jossa ihmisiä houkutellaan tekstiviesteillä siirtämään vuokrarahoja rikollisille. Keskuksen mukaan kyseessä on uusi huijausmuoto, ja osa huijauksen kohteista on päätynyt jo antamaan rikollisille rahaa.

Suomalaiset menettivät viime vuonna huijareille yli 30 miljoonaa euroa. Huijattuja rahoja onnistuttiin palauttamaan reilut 14 miljoonaa euroa. Kyse ei siis ole mistään harmittomista tempuista, joita keksitään jatkuvasti uusia. Siis kaikkea normaalista poikkeavaa toimintatapaa kannattaa tosiaan epäillä.

Poliisi on saamassa valmiiksi esitutkinnan laajassa petostapauksessa, jossa tekijät saivat yli 40 000 euroa tekaistuilla netin myynti-ilmoituksilla.

Petoksen tekijät julkaisivat myynti-ilmoituksia netin kauppasivustoilla. Kun halukas ostaja oli ottanut yhteyttä myynti-ilmoituksesta, häntä pyydettiin maksamaan käsirahaa. Kun käsiraha oli maksettu, myynti-ilmoitus poistettiin.

Porissa puolestaan on kaupungin sähköpostiosoitteista lähetetty viime päivinä tietojenkalasteluviestejä. Porin kaupungin tiedotteesta ilmenee, että "muutaman käyttäjän" sähköpostitunnukset on otettu haltuun ulkopuolelta ja kalasteluviestejä on lähetetty näistä sähköpostiosoitteista. Ministeri Lintilän tilikaappaukseen en nyt ota kantaa tällä kertaa.

Jatkuvaa ja laajaa huijausta tapahtuu jatkuvasti. Todella vaikeaa on tavallisen ihmisen tulkita erilaisia vaikuttamisyrityksiä, etenkin jos olet samassa kuplassa vaikuttajan kanssa. Innolla toimit kätyrinä ja jatkolähetät viestejä, joiden alkuperä ajaa jotakin agendaa.

Tällä hetkellä ajankohtaista on vaalihäirintä. Se on verkossa koko ajan helpompaa tekniikan kehittyessä. Esimerkiksi valeuutissivuja on helppo rakentaa hetkessä. Pari viikkoa sitten vaalihäirintää nähtiin Twitterissä. Siellä trollitilit tekeytyivät suomalaisiksi henkilöiksi, jotka varoittivat Nato-jäsenyydestä sanomalla, että "Nato ei teitä tallenna". Kyseessä lienee konekäännösvirhe, ja oikea muoto olisi ollut "Nato ei teitä pelasta". Onneksi Suomen kieli tekee tepposensa konekääntäjille.

Pienikin epäilys ja kannattaa heti pysähtyä tarkistamaan ja miettimään todellista luottamusta. Ja niin kuin heti alussa arvelin ehkä kannattaa epäillä vähän kaikkea, vaikkei se niin kovin miellyttävää olekaan.

Kiitokset asiantuntija Petteri Järviselle. Hän on viime aikoina paljastanut ja kommentoinut kiitettävällä aktiivisuudella huijareiden tekosia. Näin pitäisi kaikkien toimia, jotta heidän temppunsa nyykähtäisi heti alkumetreillä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 13.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:

Pelottava huijaus tekee tuloaan: Lapsen hätäinen soitto

Poliisi varoittaa Whatsup-huijauksista

Verkkopankkihuijaukset ovat entistä yleisempiä

Googlessa vaani viheliäinen ansa OmaVeroa hakevalle: ”Ovelaa ja vaarallista”

Nainen oli menettää tonneja, mutta havahtui viime hetkellä – Suomalaisia yritetään nyt vedättää taitavilla kikoilla

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, huijaus, nettihuijaus, Petteri Järvinen, Vastaamo, poliisi varoittaa, Porin kaupunki, petos, Kyberturvallisuuskeskus, Luottamus, luottamuksellisuus, matkatavarat, Forssa, autokaupat,

Pitääkö äänestysnumero arpoa

Perjantai 3.3.2023 klo 9.20 - Kauko Niemi

Aanestyskone_Eduskuntatalo_KN221480.jpg

Heitä viisi lapiollista numeroita myllyyn ja pyöritä aikasi, niin saat betonin lujan ehdokkaan

Olen umpikujassa oleva äänestäjä ja kuukausi aikaa. Käytännössä en haluaisi liputtaa jonkun tietyn puolueen nimeen, vaikka oikein hyvin tiedän, että yksittäisen edustajan on varsin vaikea kulkea omia polkujaan ja saada jotain järkevää aikaan ilman puoluekuria.

Päätin auttaa itseäni ja hakukoneella etsin kaikki mahdolliset vaalikoneet ja sitten niitä vaan pyörittämään. Tuota pikaa huomaan, että oikeastaan taitaa olla tällä hetkellä vain kaksi konetta. Sanomien ja Alman. Ei löytynyt ahaa-elämystä sen enempää ehdokkaasta kuin puolueestakaan. Taas olen autiolla, avomeren luodolla ja aivan sama mihin suuntaan tästä lähtisi ja mihin päätyisin kuukaudessa.

Nyt on myös ihan ensimmäinen kerta elämässäni, että olen miettinyt, josko jättäisi väliin koko vaalit. Tähän mennessä olen äänestänyt ihan jokaisessa vaalissa, olipa sitten valinnan kohteena seurakunta tai presidentti.

Nyt jo tiedän, että ainakin ne ehdokkaat, joka eivät kykene keskustelemaan asioista putoavat minun valikoimasta. Omia ajatuksiaan voi ja pitää esittää selkeästi, mutta toisten haukkuminen, jopa nimeltä ja kaikenlainen sättiminen menee minun viemäristäni puhdistuslaitoksen jätealtaaseen.

Erittäin heikoilla ovat ne ehdokkaat, joilla on näkemystä vain juhannukseen asti. Kun pitäisi kaavailla kuinka esimerkiksi suomalaisten terveyttä hoidetaan niin, että 30 vuoden kuluttua ylipaino on väestötasolla alle nykyisen 62 prosentin. Kuinka kakkostyypin diabetes on saatu selkeään laskuun. Haluaisin myös kuulla ne suunnitelmat, kuinka ilmaston lämpeneminen pidetään kurissa seuraavien 30 vuoden aikana. Kuinka lopetetaan tappelut kaduilla ja eduskunnan käytävillä.

Tietenkin ne henkilöt, jotka minut tuntevat, sanovat ettet ole enää tuolloin hengissä. Miksi niistä murehdit? En tosiaan ajattele itseäni, vaan sinua ja teitä ja sitä kokonaisuutta mihin pitkällä aikavälillä ajaudutaan. Ja siihen ei auta pätkääkään, kuinka muodikkaasti Sanna Marin pukeutuu tai millaisella autolla Petteri Orpo ajaa.

Kikka kolmosilla, lyhyillä hauskuutuksilla tai intohimoisilla lööppiratsastuksilla ei tätä menoa kehitetä. Tämä on laaja kokonaisuus ja erityisesti vain keskustelemalla ja tutkimalla löydetään parhaita tapoja toimia. Minä oon oikeessa ja sinä oot väärässä ei ikinä rakenna mitään hyvää.

Viime eduskuntavaaleissa valitsin lopulta toisenlaisen vaihtoehdon. Päätin yhden asian, josta en anna periksi. Sekin oli tietysti asia, joka vaikuttaa hamaan tulevaisuuteen ja kulttuuriimme. Minulle jäi jäljelle Helsingistä kuusi ehdokasta. Heistä olikin sitten kohtuullisen helppo valita sopiva numero.

Nyt en ole löytänyt minulle yhtä selkeää vastaavanlaista arvovalintaa kuin edellisissä vaaleissa. Pyörittelin vaalikoneita mennen tullen saamatta omalle valinnalleni tanakkaa pohjaa.

Jos nyt on yhtään uskonen tämän hetkisiin vaalikoneisiin, niin asetun nelikentän oikeaan alalohkoon. Siis snadisti oikealle ja reilusti liberaaliin kenttään. Kas siellä ei ole yhtään puoluetta minun seuranani. Olo tuntuu yksinäiseltä. Näinhän se vähän tuntui mutunakin ennen vaalikoneiden kanssa leikkimistä.

Onhan tässä nyt vielä kuukausi aikaa kypsytellä asiaa, vaikka näin tärkeää asiaa ei pitäisi missään nimessä päästää kuukauden vaalikampanjoiden pyöritettäväksi vaikka kuinka hyviä tarjoiluja olisikin vaaliteltoilla. Kuukauden pintaliidon julistan pannaan. Kuunneltuani aika monta vaalikeskustelua, on pakko antaa tunnustusta sille taidolle, että ihminen pystyy puhumaan lähes hengittämättä minuuttitolkulla sanomatta mitään, antamatta puheenvuoroa toisille.

Ehdokkaani on siis täysin hakusessa.

 

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 6.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:

Puolet maailman väestöstä ylipainoisia vuonna 2035

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-140846?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, eduskuntavaalit, äänestys, äänestyskone, Sanna Marin, Petteri Orpo,

Kotien tietotekniikassa muutosta ja kysymysmerkkejä

Perjantai 24.2.2023 klo 10.46 - Kauko Niemi

Microsoft.jpg

 

Pysähdyin miettimään, että kuinkahan tuolla Microsoftilla oikein menee. Viikon sisällä sain kolmeen laitteeseeni kaikkiaan 24 päivitystä. Windows 10, Windows 11 ja iPhone. Jotain täytyy olla tekeillä näin vilkkaalla hosumisella.

Hosumiseksi tätä voin kutsua, kun yhdestä satsista päivittyi vain puolet ja ilmoitettiin loppujen epäonnistuneen. Epäonnistuneet ilmestyivät toisella yrittämällä mutteivat onnistuneet silloinkaan ja sen jälkeen päivityksiä ei olekaan näkynyt.

Suurin osa ihan tavallisista tietokoneen käyttäjistä joutuu tekemään kohtuu isoja päätöksiä ja kannanottoja omiin työkaluihin parin vuoden aikajänteellä. Omalla kohdallani muutoksen rahallinen arvio on 2000 - 5000 euroa. Riippuen jatkanko windows-maailmassa vai siirrynkö esimerkiksi Apple-maailmaan. Konekantani menee joka taoauksessa uusiksi.

Johtava käyttöjärjestelmä Windows kehitettiin alun perin vuonna 1985. Tarkoituksena oli parantaa kilpailumahdollisuuksia Applen Macintosh-koneita vastaan. Yhteistyötä tehtiin paljon IBM:n kanssa, ja Microsoft oli kehittämässä IBM:n OS/2-käyttöjärjestelmää. Windows 3.0:n julkaisun jälkeen Microsoft sanoutui irti OS/2-yhteistyöstä.

Vuonna 2020 Windows oli suosituin käyttöjärjestelmä työpöytäkäytössä IDC:n mukaan. Käyttöjärjestelmän osuus oli 80,5 prosenttia, kun Chrome OS:llä oli 10,8 prosentin ja macOS:llä 7,5 prosentin osuus.

Microsoft on ottamassa parhaillaan melkoista riskiä, kun Windows 10 ja valtava määrä vielä vanhempia versioita lakkaavat olemasta. Minullakin kaksi kymppikonetta, joita en kohta pysty päivittämään. Se on kertakaikkinen muutos yksittäiselle käyttäjälle.

Itse hankin Windows 11 tabletin reilu puoli vuotta sitten saadakseni todellisen tuntuman ennen lopullista päätöstäni jatkanko 32 vuotista, jokapäiväistä windows-elämääni. Vuonna 1991 näet siirryin Apple-maailmasta windows-maailmaan.

Eittämättä muistuu mieleeni, kun 1990-luvun lopulla toimittajan ominaisuudessa keskustelin Nokian johtoon kuuluvan henkilön kanssa ja utelin, etteikö heitä yhtään pelota Applen tulo puhelinmarkkinoille. Varmaakin varmempana sain selvityksen kuinka he ovat vähintään viisi vuotta edellä teknologisesti ja Apple ei tule koskaan saamaan kiinni tätä etumatkaa.

Tuolloin alkoivat hälytyskelloni soimaan ja jo työni takia seurasin tarkkaakin tarkemmin molempien kehitystä. Enkä lainkaan yllättynyt miksi Nokian puhelimille kävi niin kuin kävi.

Kokemuksen Windows 11 käytöstä eivät ole järin maarittelevia. Pelin henki on enempi ota tai jätä ja jos en käytä konettani heidän haluamallaan tavalla, pälähtää popup ikkunoita ruudulle, missä jatkuvasti kehotetaan käyttämään konetta suositulla tavalla. Melkoista käyttäjän aliarvioimista.

Toki omat tarpeenikin ovat vuosien varrella muuttuneet. Kirjoittamisen lisäksi koneet pyörittävät nykyisin melkoista määrää itseni ottamia valokuvia. Toistaiseksi kaikki W11 oletus lähtee siitä, että kuvat latautuisivat automaattisesti Microsoftin pilveen ja en ole löytänyt sujuvaa tapaa esimerkiksi esivalita samasta kohteesta otettuja kymmeniäkin kuvia. Ja vielä hankalampaa on yhteensovittaa iPhonea ja Windows 11:sta. Toki tämä kaikki on kohdallani kokeneen windows-ihmisen uusien tapojen etsimistä ja harjoittelua.

Tämä antaa viitteitä, ettei käyttöjärjestelmäylivoima luo mitään itsestään selvyyksiä pärjäämiseen. Käyttäjien kannattaa olla hyvinkin valppaina ja tietoisia missä mennään. Pakkomuutos on joka tapauksessa edessä viimeistään 2025, kun Windows 10 tuki on ilmoitettu ajettavaksi alas. Silloin loppuvat nuo tämän blogin alussa kiroamani päivitykset. Silloin menevät vanhat koneet vaihtoon, joita ei voida päivittää uuteen Windowsiin. Silloin mitattaneen suuria muutoksia myös käyttöjärjestelmien markkinaosuuksissa.

Jonkinlaisia ennakkoviitteitä on muutenkin ilmassa. Microsoft ilmoitti tammikuussa vähentävänsä maailmanlaajuisesti 10 000 työntekijää maaliskuun loppuun mennessä. Irtisanomisten taustalla on heikentynyt taloustilanne.

Yhtiöllä oli viime vuoden kesäkuun lopussa 221 000 työntekijää, joista valtaosa työskentelee Yhdysvalloissa.

Suomen Microsoftilla on parhaillaan käynnissä myös muutosneuvottelut. 65 henkilön työpaikka on uhattuna, ja neuvottelut koskevat yhteensä 157 henkilöä. Kaiken kaikkiaan Suomessa Microsoftilla työskentelee 550 henkilöä. Microsoft ei ole julkisesti kertonut muutosneuvotteluistaan.

Kokonaisuuden ohjaaminen ja hallinta ei aina ole helppoa.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 27.2.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, windows, päivitys, Nokia, kodin tietotekniikka,

Suomessa tapahtuu parhaillaan vallankumous

Perjantai 17.2.2023 klo 17.22 - Kauko Niemi

virastotalo_IMG_3254.jpg

 Kallion virastotalo Helsingissä kauneimmillaan auringon laskiessa

Viimeaikaiset uutiset ja tiedot osoittavat melko selkeästi, että todellinen valta on siirtymässä lainsäätäjiltä virkamiehille, jotka tekevät mitä kummallisempia päätöksiä omien mieltymystensä ja halujensa mukaan piittaamatta mitä lain hengellä on mahdollisesti tarkoitettu.

Maahanmuutovirasto  on tehnyt ihan omia linjauksiaan. Sisäministeriö tekee tarkastusraportin supon Matti Saarelaista koskevasta selvityksestä.

Supon selvityksen mukaan jäi epäselväksi, miksi Maahanmuuttovirasto ei ollut pyytänyt supolta lausuntoa Suomen kansalaisuutta hakeneesta oligarkki Gennadi Timtshenkosta ja mikä rooli Saarelaisella mahdollisesti oli Timtshenkon kansalaistamisasiassa.

Ylen MOT:n viime maanantaina julkaistussa selvityksessä paljastui, että Maahanmuuttovirasto on poistanut lapsille läheisiä vanhempia maasta, vaikka he eivät ole syyllistyneet rikoksiin. Karkotuspäätökseen on johtanut jopa avioero. Virkamiehet ovat ottaneet mielivallan käyttöönsä. Nyt virasto on jo itsekin myöntänyt päätösten oikeudenmukaisuudet mielivaltaisiksi ja kyseenalaisiksi ja lupaa selvittää asiaa.

Valviran tulkinnat alkoholin verkkokaupasta romuttunevat viime viikkoisen hovioikeuden päätöksen jälkeen. Niin sanotussa Alkotaxi-tapauksessa edustaneelle lakimiehelle Petteri Snellille tuomio merkitsi pitkän väännön loppumista.

”Tämä lopettaa keskustelun siitä, onko etämyynti sallittua vai kiellettyä. Hovioikeuden ratkaisu oli täsmälleen oikein ja se vastaa sitä käsitystä, johon suurin osa suomalaisista uskoo eli etämyyntikielto, jota jotkut yksittäiset Valviran virkamiehet ovat tavoitelleet, ei onnistu”, Snell sanoo Helsingin Sanomissa.

Hovioikeuden mukaan alkoholijuomien maahantuonti ei ole sellaisenaan lainvastaista eikä laista käy ilmi, onko alkoholijuomien etämyynti ostajilta Suomeen kiellettyä ja rangaistavaa.

Ruokavirasto puolestaan ajaa kuin käärmettä pyssyyn koirien rekisteröintiä ja uhkailee sievoisilla sakkosummilla, jos kaikkia koiria ei ole heidän rekisterissään vuoden loppuun mennessä. Tosin tilanne on enemmän kuin sekava, sillä ruokaviraston rekisteri ei toimi ja ihmetystä herättää myös se että suurin osa koirista on jo rekisteröity Kennelliiton rekisteriin.

Ruokaviraston virkamiesten tulkintainto on sanoin kuvaamaton, Ruokaviraston uudet linjaukset koettelevat kansalaisten sananvapauden rajoja, kun yksittäisen kuluttajan luontaistuotteiden käyttökokemuksista ei saa kertoa, vaikka kokemukset olisivat ratkaisevan hyviä ihmisen elämälle.

Ruokaviraston uusista linjauksista nousi jo viime vuoden lopulla kohu, kun tuli ilmi, että keto- ja ayurveda -sanat tultaisiin kieltämään elintarvikevalvonnan piirissä olevien yrityksien viestinnässä ja elintarvikkeiden pakkauksissa.

Nyt on tullut esille, että viraston uudessa ohjeluonnoksessa todetaan, että yksittäisen henkilön omakohtainen kokemus, vaikka olisikin täysin totta kyseisen henkilön kohdalla, ei täytä väiteasetuksen vaatimusta tieteellisestä näytöstä ja ennakkohyväksynnästä.

Tämän vuoksi elintarvikkeiden markkinointi yksittäisen kuluttajan käyttökokemuksen avulla katsotaan ruokaviraston mukaan harhaanjohtavaksi ja väiteasetuksen vastaiseksi. Yrityksen on poistettava verkkokaupastaan, internetsivuiltaan ja sometileiltään lääkkeellisiä väitteitä, hyväksymättömiä terveysväitteitä tai muuta lainsäädännön vastaista tietoa sisältävät kuluttajapalautteet. Sen sijaan hyväksyttyihin terveysväitteisiin liittyvistä kuluttajakokemuksista on luvallista kertoa. Tässähän liikutaan jo sananvapauden alueella.

Moni varmaan muistaa myös Valviran tulkinnat vaikkapa kilpirauhashoidoista ja lääkäreiden oikeuksien rajoituksista. Tässäkään ei ole kyse potilaan vaarantamisesta, vaan suomalaisesta oppikiistasta ja virkamiesten tulkinnasta.

Kuka nyt oikeasti valvoo virkamiesten ja virastojen tulkintoja. Väärinkohdelluilla on mahdollisuus viedä asia toki oikeuteen ja saada ratkaisu suurella rahalla sitten joskus jos silloinkaan.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 20.2.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

Lisää aikeesta:

Ruokaviraston tulkintoja

Tytti Yli-Viikarin potkut VTV:n johdosta olivat lailliset

Supon päällikkö Pelttari valehteli Matti Saarelaista koskevasta muistiosta

Lääkäri listaa tuotteet, joita ei pitäisi kutsua elintarvikkeiksi ollenkaan

Oligarkin tytär sai Suomen passin pikavauhtia

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, virkamies, virasto, vallankumous, maahanmuuttovirasto, ruokavirasto, Supo, Valvira, Alkotaxi, Tytti Yli-viikari,

Liiallinen kilpailuvietti pilaa rehdin ja terveellisen urheilun

Torstai 9.2.2023 klo 12.12 - Kauko Niemi

olympia.jpg

 

Monet Iranin urheilijat ovat vaatineet viime kuukausina loppua hallinnon harjoittamalle sorrolle. Se on käynyt heille kalliiksi.

Olympia-aate rypee niin syvällä, eikä jalkapallojohtajien hattuun tullut yhtään sulkaa Qatarissa – pikemminkin päinvastoin.

Niin reilua ja rehtiä urheilulajia ei ole olemassakaan, että venäläiset urheilijat mahtuisivat tällä hetkellä mukaan.

Fitnessistä on tullut suomalaisen urheilun häpeäpilkku. Lajin parissa vallitsee synkkä doping- ja huumeongelma, josta kaikki lajin sisällä tietävät, mutta josta kukaan ei puhu.

Riikka Smolander-Slotte Ylestä on ehdolla journalistipalkinnon saajaksi Vuoden juttu -kategoriassa jutuillaan rytmisen voimistelun epäasiallisesta urheilukulttuurista.

Sveitsiläinen Andreas Küttel on nyt avannut mäkihypyn sisäpiirihuijauksista. Maailmanmestari muun muassa paljastaa, että on juniorivuosinaan suihkuttanut hyppypukuaan hiussprayllä, jotta ilma läpäisisi sen mahdollisimman huonosti ja hypyt kantaisivat pidemmälle.

 

Tällaisia uutisia urheilusta on saanut viime päivinä lukea. Ettei vaan urheilusivuilla olisi näitä uutisia enemmän kuin tulosuutisia. Ja kokonaan oman ryhmän muodostavat tyrkkyurheilijat. He pyrkivät ja pääsevät julkisuuteen ottamatta ainuttakaan kilpa-askelta, kuka lemmikillään, kuka vaatteillaan ja ties millä tempuilla.

Monet urheilijat varsin hyvin tiedostavat asemansa suosittuina ja seurattuina ihmisinä. He ovat käyttäneet asemaansa ja toimineet kansan äänenä vastustaessaan sortoa ja muita vääryyksiä vastaan. Toisaalta Qatar oli esimerkki, jossa rahalla pyrittiin ostamaan kultaa ja kunniaa. Tosin tässä tapauksessa vallanpesu epäonnistui pahasti.

Tokion olympialaisissa venäläiset urheilijat voittivat 71 mitalia, niistä 45 meni urheilijoille, joiden seura on Central Sports Club of the Russian Army. Ovatko mitalistit nyt hakemassa kultaa ja kunniaa Ukrainassa?

Ihmisoikeusjärjestöt ovat tosiaan raportoineet Iranin mielenosoittajien teloituksista, mielivaltaisista vangitsemisista ja kidutuksista. Julkisuuteen on tullut myös lista useista nuorista urheilijoista, jotka ovat teloitettu kerrottuaan mielipiteensä liian selkokielellä.

Itse en ole koskaan ollut himourheilija, enkä minkään joukkueen himo kannattaja, eikä intohimoni pysty estään pohdintaani kilpaurheilun tulevaisuudesta. Toki jo koulupoikana kävin KPL:n pesäpallo-otteluissa. Katsellut livenä ja telkkarista monenlaista urheilua tuntitolkulla ja ollut oikein tyytyväinen suomalaisten voitoista.

Kaiken voittokiihkoni puutteen syynä lienee se, että minulla on niin tavattoman heikko kilpailuvietti. Kävin kyllä pikkupoikana kulttuurikilpailuissa laulamassa, vaikka tiesin aina etukäteen, etten koskaan voita, en ainakaan jos naapurikylän Esko Airikka on mukana kilpailussa. Minulla on kohta miljoona valokuvaa kovalevyillä, mutta kertaakaan en ole osallistunut minkäänlaisiin kuvakilpailuihin. Sen sijaan ”kuvanäyttely” minulla on somessa liki jokaisena päivänä.

Kilpailuviettiä kasvatetaan jopa koiramaailmassa. Kennelliitto kilpailuttaa koiria pitkälti ulkonäön mukaan, joka sitten vaikuttaa suoraan pentujen hintaan. Koiran ja ihmisen välinen suhde on kaikkea muuta kuin oikea säkäkorkeus. Kilpailuvietti on istutettu tässä tapauksessa aivan väärään paikkaan.

Kilpailuvietti on ylivirittynyt silloin kun viekkaudella ja vääryydellä ja hinnalla millä hyvänsä pitää voittaa. Ja tämähän vielä kertautuu, kun kilpailijan hallitsematonta kilpailuviettiä boostaa hänen valmentajansa ylikehittynyt kilpailuvietti.

Ollaanko pian siinä tilanteessa, että reippaan, terveellisen ja rehdin maineessa oleva urheilu alkaa menettämään vaarallisella tavalla arvostustaan. Olympiarenkaat alkavat rapistumaan. Urheilu alkaa menettämään paitsi kannattajiaan, mutta pahimmassa tapauksessa rahoittajiaan. Haluaako yksikään yritys kehittää mainettaan vilpillisessä riitapesässä. Mites se meneekään kiekkojoukkue Jokereiden kanssa parhaillaan.

Urheilun sponsorointi ei missään tapauksessa ole hyväntekeväisyyttä. Kyllä siinäkin mitataan rahalle saatavaa hyötyä ja viimekädessä myös mainehaittaa.

Nykyisessä viestintäkehityksessä kulissipeli ei yksinkertaisesti pysy enää piilossa. Iranin ja Qatarin sekä Olympiakomitean esimerkit osoittavat, ettei urheilua pystytä enää käyttämään propagandakoneistojen työvälineenä.

Kyseessä on tämän hetken toivottavasti hidas, mutta vääjäämätön trendi, jota voi olla jopa vaikeaa edes pysäyttää, saati käyttää urheilua rakentavana, terveellisenä yhteistyön voimavarana.

 

 

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 12.2.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

Lisää aiheesta:

Lista Iranin urheilijoiden kohtaloista on pysäyttävää luettavaa

Saudi-Arabia tarjoutui maksamaan kahden muun isäntä­maan kulut, jotta se saisi 2030 MM-kisat

Mestarisuosikki jälleen talousongelmissa? Valioliiga tiputti tylyn tiedotteen

Räppäri Westin ja Adidaksen sopimuksen purku pudottaa Adidaksen myyntiä noin 1,2 miljardia

 

 

 

 

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: Finnradio.fm, kilpailuvietti, Rikka Smolander-Slotte, Iran, Qater, jalkapallo, doping, venäjän urheilijat, Esko Airikka, kilpailu, sponsorointi,

Poliittinen ennustaminen

Perjantai 3.2.2023 klo 15.43 - Kauko Niemi

Ehdokas.jpg

 

Olin lähdössä viikko sitten viikonlopuksi taas uusiin maisemiin ulkoiluttamaan kameraani. Ja kun joutuu jättämään vaatekaapin kotiin, niin pitää ottaa selkoa millaisissa olosuhteissa viikonloppua sitten vietän.

Keskiviikkona iltapäivälehdet riemuiten julkaisivat jopa kelivaroituksiaan lauantaiksi ja maanantaiksi, kun rankat sadealueet pyyhkäisevät Suomen ylitse. Siis jotain tuulen ja sateen kestävää reppuun.

Tosin luottoennustajani yr.no näyttää samaan aikaan vain paria pisaraa lauantaille ja sekin ajoittuu vain kahden tunnin marginaaliin.

Lauantaiaamuna ulkoiluilma näyttäytyy livenä oikein hyvältä ja muutama hiutalointi norjalaisten aiemmin ilmoittamaan aikarakoon. Netistä luen sitten, että Suomen yli liikkuu sadealue. Sadealueen pitäisi meteorologin arvion mukaan kulkea maan yli päivän aikana.  Sademäärät jäävät kuitenkin melko vähäisiksi, sillä lunta tulee yleisesti noin 2–5 senttimetriä. Kelivaroituksista ei enää halaistua sanaa.

Tämähän on ollut siis kolme päivää ennusteilla revittelyä, kun tiedetään, että monet ihmiset seuraavat säätä ja suunnittelevat omia toimiaan, ainakin ulkona tapahtuvia sään mukaan.

Säätä siis ennustetaan vaihtelevalla menestyksellä liioitellen ja vähätellen ja kaikkea siltä väliltä. Tuskin kukaan uskoo satasella sääennusteisiin. Kävelin lauantai-illan lenkillä mitä mukavimmassa kelissä samalla kun Ilta-Sanomat revitteli - Kasvoille vihmoo lunta ja tuuli hipoo myrskylukemia – lauantai-iltana tuuli voi olla puuskissa vaarallisen voimakas. Ja maanantaiksi ennustettu lumimyräkkä ajokelivaroituksineen toteutui minulle ulkoiluna liki D-vitamiinia tankaten.

Minusta olisi asiallista ryhtyä puhumaan myös politiikasta ennustamisena. Riikka Purra ennustaa Suomen eroavan EU:sta. Suomen ja Ruotsin ennustetaan liittyvän Natoon. Donald Trump ennustaa lopettavansa Ukrainan sodan vuorokaudessa.

Ennustamisella kun ei näet tarvitse olla todellisuuden kanssa suurtakaan yhtäläisyyttä, ei ainakaan tarkkaa ajankohtaa, siksi ennustaa sanan käyttö olisi oikein sopiva politiikan uutisoinnissa ja raportoinnissa.

Eivätkä poliitikot tiedä itsekään mikä on totta ja mikä ei. Eivätkä tiedä mikä on realistista ja mikä ei. Sen kun ennustellaan ja muutetaan ennustetta kulloisenkin tilanteen mukaan itselle sopivaksi. USA:n ja Kiinan ennustetaan olevan sodassa vuonna 2025.

Vai olisikohan sittenkin parempi ilmaisu povaaminen. Povaamisella tarkoitetaan näet yleensä asiakkaalle maksua vastaan tai itselle suoritettua tulevaisuuteen katsomista, kun taas ennustamisella voidaan tarkoittaa enteiden tulkitsemista, jolla voi olla myös uskonnollinen ulottuvuus.

Wikipediassa käsitellään Philip E. Tetlockin yli 20 vuotta kestäneistä tutkimuksista kertovasta kirjasta "Superennustajat, Ennustamisen taito ja tiede" (Terra Cognita) politiikan ja talouden alan ennustajat jakautuivat tilastollisesti kahteen ryhmään. Toinen ei onnistunut sattumaa paremmin ja toinen onnistui hieman paremmin.

Tetlockin jatkotutkimuksessa 2 800 vapaaehtoista osallistui hankkeeseen, jossa vastattiin täsmällisiin kysymyksiin kuten leviävätkö Venäjän protestit tai romahtaako kullan hinta tai nouseeko Nikkei yli 9 500 pisteen. Joukosta nousi esiin 58 henkilöä, jotka suoriutuivat 60 prosenttia paremmin kuin muut vastaajat.

Tetlockin mukaan nämä ennustajat ovat älykkäitä ja monipuolisesti maailmaa seuraavia ihmisiä, mutteivät kuitenkaan huippuälykkäitä. Sen sijaan kyse on heidän toiminnastaan ja heidän asenteestaan. He ovat aktiivisesti kiinnostuneita asioista, jotka ovat ristiriidassa heidän maailmankuvansa kanssa – eli ovat hyvin avarakatseisia.

He myös testaavat hypoteesejaan, ovat numerotaitoisia, laskevat todennäköisyyksiä, toimivat ryhmissä ja seuraavat onnistumistaan sekä ovat valmiita myöntämään virheensä. "Heillä on todellinen mitattava taito arvioida, millä todennäköisyydellä suurten panosten tapahtumat toteutuvat kolmen kuukauden, kuuden kuukauden, vuoden, tai puolentoista vuoden kuluttua”, Tetlock kirjoittaa.

Ennustustaito ei ole salaperäinen, syntymässä saatu lahja. Se syntyy erityisistä tavoista ajatella, kerätä informaatiota ja päivittää uskomuksia.

Tältä pohjalta saamme lähiviikkoina kuulla mitä erilaisimpia ennusteita ja kohdata kaiken maailman povareita, joista sitten pitäisi valita joku jollakin perusteella.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 6.2.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

Lisää aiheesta:

Tutkijan huomio Suomen EU-eroa koskevista puheista SK-blogissa: ”Näin voitaisiin katsoa, bluffaavatko eniten kokoomus, sosialidemokraatit vai perussuomalaiset” | Uusi Suomi

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, politiikka, ennustaminen, puolue, Philip E. Tetlock, politiikko, Riikka Purra, povaaminen

Osaatko annostella lääkettä oikein

Perjantai 27.1.2023 klo 17.47 - Kauko Niemi

karkkihylly_IMG_51151.jpg

Nautinnon huipentuma - lapioit säkillisen sokeria ja pääset pariksi tunniksi numeroidulle paikalle istumaan ja katsomaan leffaa, eikä kukaan häiritse.

Sanotaan että liike on lääke ja nyt on arvioitu, että tämän lääkkeen väärä annostelu maksaa Suomessa vuosittain jo yli kolme miljardia euroa. Samaan aikaan piperrellään kaiken maailman sotekuvioiden parissa lääketehtaiden suosiollisella avustuksella.

Sitten on toinen äärilaita, joka ottaa tätä lääkettä runsaita yliannostuksia. Jo aikoinaan huippu-urheilija Paavo Nurmi kärsi verenkiertohäiriöistä ja sai aivoveritulpan, mikä sekä katkeroitti häntä että toi esiin inhimillisen puolen. Hän perusti 1968 nimeään kantavan säätiön, joka rahoittaa sydän- ja verisuonitautien sekä yleisen kansanterveyden tutkimusta.

Tuorein esimerkki liika-annostelusta on ”julkkiskuntoilija” Toivo Sukari. Hän kertoi medialle vointinsa romahtamisesta. Sukarin mukaan kaksi päivää pallolaajennusten jälkeen, hän palasi urheana töihin ja kävi kahdeksan kilometrin kävelylenkillä. Seuraavana aamuna hänet vietiin tajuttomana sairaalaan.

Liike on kuitenkin tuiki tärkeä päivittäinen lääke ihan jokaiselle ja konkreettisesti sen teho paljastuu myöhemmällä iällä jaksamisena ja terveyden ylläpitäjänä. Liikkeen määrä ja laatu voi ja pitääkin vaihdella, mutta mittarina pitää käyttää elimistön palautumista rasituksesta,  eikä maratonien määrää tai askelien määrää tai muutakaan tarkkaa määrää, joka pitää elimistön tietynlaisessa hälytystilassa ja kuluttaa enemmän kuin rakentaa.

Kaikkein pahinta on nykyilmiö, että liikuntaa ja fyysistä kuntoa arvioidaan ulkonäön perusteella. Ennen ja jälkeen kulttuuria – siis muutaman viikon kikka kolmosen jälkeen – esitellään muutosta samalla sivulla Ukrainan sodan vaiheiden kanssa. Mitään hyvää pysyvää ei oikeesti ole tapahtunut, joka vaikuttaisi kenenkään vointiin ja terveyteen 30 vuoden päähän. Jokainen lihava ei ole sairas ja jokainen laiha ei ole terve. Näkökulman pitää olla vain terveys ja hyvinvointi.

Liikkumattomuus lisää riskiä useille kansansairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille. UKK-instituutti on huolestunut terveydenhuollon kulujen lisäksi esimerkiksi vaikutukset tuloverojen menetykseen, maksettuihin työttömyysturvaetuuksiin ja ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksiin.

UKK instituutti on huolestunut siitä, että yleensä kun arvioidaan huonojen elintapojen aiheuttamia kustannuksia, lasketaan vain terveydenhuollon kuluja, muttei esimeriksi heikentävää vaikutusta työikäisen väestön tuottavuuteen tai veronmaksukykyyn.

Puolustusvoimien tilastot näyttävät, että vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto oli mittaushistorian toiseksi huonoin. Tilastot alkavat vuodesta 1975. Fyysinen kunto on niin huono, että se alkaa näkyä monilla toimialoilla. Esimerkiksi poliisin, Rajavartiolaitoksen ja tiettyjen terveydenhuollon ammattilaisten palkkaaminen alkaa olla vaikeaa. Asia hoidetaan siten, että tehdään kaikenlaisia taikatemppuja, muutetaan kriteereitä, jotta saadaan tarpeeksi väkeä alalle

Joulukuussa julkaistiin uusimmat Move-mittauksen tulokset, ja ne pidemmälle katsottuna ovat lähes lohduttomia.

Noin 40 prosentilla suomalaisista viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on niin heikolla tolalla, että aivan tavallisesta arjesta suoriutuminen on uhattuna. Tähän kun niputetaan vielä fyysisen ja henkisen kunnon riippuvuussuhde, niin jotain pitäisi jo tehdä. Puheet työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta voidaan unohtaa, jos väellä loppuu kunto viisikymppisenä.

Muutamassa vuosikymmenessä aikuisten lihavuus Suomessa on kaksinkertaistunut ja huolestuttavasti lisääntynyt lapsilla vielä jyrkemmin. Paitsi liikkumattomuus, niin kauppojen hiilihydraattihyllyt ovat tämän taustalla.

Maassamme on 1,2 miljoonaa kansalaista, joilla ylipainoa on enemmän kuin 15 kiloa. Koko väestöstä 62 prosenttia on ylipainoisia ja ennusteet näyttävät, että vajaan 10 vuoden kuluttua ylipainoisia on 72 prosenttia koko väestöstä.

Tämän tason liikapaino aiheuttaa samoja sairauksia kuin liikkumattomuus, mutta niiden lisäksi monia muitakin sairauksia, muun muassa yli kymmentä syöpätyyppiä.

Riikka Suominen kirjoittaa lääkärilehden kolumnissaan, että Helsingissä kaupunki on valistanut, että 80 prosenttia pienistä lapsista liikkuu liian vähän. Mutta kampanjan viesti on epämääräinen. Miksei voi suoraan neuvoa: ”Lopeta kyyditys, anna kaikkien lasten kävellä”?

Niin miksi emme hoida asioita kävellen. Hyötyliikunta on merkittävä osa liikkumista, jopa sekin, että nousee sohvalta ja ottaa jääkaapista kaljapullon, eikä huuda, että voisitko kulta tuoda vielä yhden kaljan jääkaapista.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 30.1.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 Lisää aiheesta:

 Pasi alkoi uida päivittäin – 46 kiloa ja selkäkivut hävisivät

Oireeton valtimo­tauti on niin yleinen, ettei sitä kannata seuloa, sanoo sydän­lääkäri – Tällainen on suomalaisten sala­kavala tappaja

Terveysvaroitus autoihin

Laihtuminen voi sysätä uusiin ongelmiin

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: finnradio.fm, likkeon lääke,

Eivätkö mitkään tutkimukset pysty muuttamaan D-vitamiinin merkitystä

Lauantai 14.1.2023 klo 12.43 - Kauko Niemi

d-vitamiini.jpg
 
Allekirjoittanut varastoimassa D-vitamiinia Suomen suvessa

Olen jo vuosia odotellut, että lukuisten D-vitamiinitutkimusten jälkeen jossain virallisissa kuplissa alkaisi kellot soimaan ja tarkistettaisiin käypähoitosuositukset tämän vitamiinin osuudelta.

Siis jotain muuta kuin 10 ug päivässä tätä merkittävää vitamiinia. Iho tuottaa D3-vitamiinia UVB-säteilyn avulla, joten D-vitamiinit ovat vain tapauskohtaisesti vitamiineja. Tuotto on vähäistä esimerkiksi, jos on paljon sisätiloissa, elää lähellä maapallon napa-alueita tai elää savusumuisella alueella. Myös tumma ihonväri, peittävien vaatteiden ja aurinkorasvan käyttö altistavat D-vitamiinipuutokselle estämällä UVB-säteilyn pääsyä ihoon. 

En muista lukeneeni yhtään tutkimusta tai muutakaan artikkelia, jossa liian suuri määrä D-vitamiinia (siis 10 ug/päivä) olisi aiheuttanut käyttäjälleen ongelmia. Toisaalta olemme varsin erilaisia ja elämme kovin eri tavoin suhteessa auringon tarjoamiin mahdollisuuksiin vaikutta D-vitamiinitasoihimme.

Viime viikolla jälleen kerran julkaistiin tutkimus, jonka mukaan säännöllisesti D-vitamiinivalmistetta käyttävien joukossa havaittiin vähemmän melanoomatapauksia kuin niillä, jotka eivät käyttäneet D-vitamiinia. D-vitamiinia säännöllisesti käyttävillä ihosyöpäriski oli myös lääkärin tekemän riskiarvion mukaan merkittävästi matalampi. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan toteuttamaan tutkimukseen osallistui lähes 500 henkilöä, joilla oli todettu kohonnut riski sairastua ihosyöpään. Tulokset julkaistiin Melanoma Research -lehdessä.

Toinenkin tutkimus tuli ulos viime viikolla, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on Suomessa kohonnut autismiriski. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta. Suomessa on aiemmin todettu D-vitamiininpuutoksen olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla.

Kyseisessä tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019–2020 vuoden ajalta kaikkien lähes 500:n autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3–6-vuotiaiden potilaiden tiedot. Potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta. Korkean autismiriskin taustalla ei tutkimuksen mukaan siten voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.

Minä liikun paljon ulkona, mutta useimmiten luonnossa, joten kesälläkin pitkähihainen paita päällä. Enkä muista, että olisin koskaan viettänyt aikaani biitseillä. Mistä voisin saada D-vitamiinini muualta kuin purkista. Tuttavani elävät saman auringon alla, syövät samaa ruokaa ja napsivat saman verran purkista D3-vitamiinia. Silti heidän verestä mitatut D-vitamiiniarvot ovat kovasti erilaiset.

Eli pillerisuosituksilla ei ole sinänsä mitään todellista arvoa, jos tosissaan jahdataan terveyttä ja hyvää vastustuskykyä. Ainoa pätevä tapa on mittauttaa verikokeella D-vitamiinin taso (S-D-25) nmol/l.

Suomessa D-vitamiinia saadaan siis varastoon kesäaikaan, mutta sen pitoisuus laskee pimeinä talvikuukausina eivätkä kesän aikana kertyneet varastot yksinään riitä ylläpitämään pitoisuutta riittävänä. Esimerkiksi Espanjassa, missä ei luulisi olevan puutetta auringosta, siellä lääkäriltä voi saada mittausten perusteella  reseptin, jolla saa pistoksena 1000 ug. Se on kuukauden annos kerrallaan ja samaan aikaan ei sitten tietenkään oteta lisää purkista. Ehkä vähän sama mekanismi kuin että suomalaiset saavat kesällä koko vuoden annoksen. Paitsi ettei se suomalaisille riitä. Samalla espanjalaisten lääkäreiden käsitys, että suuren annokset olisivat jotenkin vaarallisia, ei siis pidä paikkaansa.

D-vitamiini on pikkuhiljaa muodostunut minulle uskonasiaksi. Omakohtaisesti D-vitamiini on ollut kuvioissa mukana nyt 12 vuotta. Vuonna 2010 olin kolmessa tosi pitkässä flunssassa. Tuolloin päätin, ettei pahemmaksi voi mennä, jos tee isoja kokeiluja vastustuskyvyn hyväksi. Lopetin flunssa rokotukset, samoin lopetin kaikki käsikaupan särkylääkkeet ja aloin syömään D-vitamiinia 100 ug päivässä kesät talvet.

Tuon jälkeen en ole sairastanut ”oikeaa” flunssaa. Yrityksiä on kyllä ollut matkassa. Kurkun kutinaa, nenän vuotamista ja jotain käheyttä, muttei koskaan kuumetta. Yrityksiä sanaa käytän, koska vuorokautta pidempään ei yksikään tapaus ole kestänyt edes lievänä. Koronaa vielä odottelen tai en ainakaan tiedä sellaista sairastaneeni.  Koronan kohdalla olen kuuliaisesti kyllä ottanut rokotteet.

Mitään muita oireiluja ei ole ilmestynyt, jotka viittaisivat liialliseen D-vitamiinin käyttöön ja seurantamittauksia olen tehnyt omaehtoisesti ja omalla rahalla vähintään joka toinen vuosi. Viimeisin mittaus viime marraskuussa – 184 nmol/l.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 16.1.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

 Köytännön kokemusta mittauksella:

Tuossa varsinaisessa blogissani mainitsen D-vitamiiniarvokseni marraskuun mittauksessa 184 nmol/l.
Tuon jälkeen sekoitin yhteen purkkiin 50 ta 100 ug pillereitä ja sitten sattuman kauppaa otin päivittäin jompaa kumpaa. Muus sen takia, etten tuntenut tarpeelliseksi edelleen kasvattaa tuota veri arvoa.
Muutos kolmen kuukauden jälkeen 142 nmoi/l osoittanee, että lasku vuoden pimeimpään aikaan on aika herkässä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, D-vitamiini,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »